Search

Liiketoimintaympäristöjä kuvastaa nykymaailmassa verkostomaisuus. Verkostojen kautta voidaan saavuttaa resursseja, joita ei ilman verkostossa toimimista olisi mahdollista saavuttaa. Verkostojen vahvuus perustuu vuorovaikutussuhteille eli sidoksille toimijoiden välillä. Vaikka verkostojen kautta on mahdollista saavuttaa hyötyjä, luo verkottunut liiketoiminta myös haasteita verkosto-organisaation johtamiselle. Tämän tutkielman kohde on kauppakeskuksen yritysverkoston johtaminen. Kauppakeskukset ovat verkosto-organisaatioita, joissa verkoston jäsenten osallisuutta verkostoon määrittää yhteinen kauppapaikka. Kauppakeskuksille ominaista on, että niiden rakenteen muodostavat erilaiset toimijat, joilla on erilaiset lähtökohdat kauppakeskuksen toimintaan. Tästä johtuen kauppakeskusten verkostomainen rakenne ei välttämättä ole vahva, koska sidoksia toimijoiden välillä ei ole tai ne ovat heikot. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu verkostotutkimuksen ympärille. Verkostotutkimuksella tarkoitetaan näkökulmaa, joka keskittyy verkoston toimijoiden välisiin suhteisiin eli verkoston sidoksiin, joiden avulla verkoston toimijat saavat hyötyä verkostosta. Kauppakeskuksen yritysverkoston johtamisesta ei ole paljon olemassa olevaa tutkimusta, siksi tämän tutkielman kontribuutio on tärkeä. Tutkielman tehtävänä on tuottaa tietoa kauppakeskusjohtamisen dynamiikasta ja verkoston johtamisen vahvistamisesta. Tämä tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jonka tapauksena on kauppakeskus Zeppelin Kempeleessä. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu kahdeksasta haastattelusta ja kauppakeskuksen omistavan kiinteistösijoitusyhtiö Sponda Oyj:n dokumenteista. Tutkielman aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman tulokset osoittavat, että kauppakeskuksen kolmen toimijaryhmän eli johdon, yrittäjien ja myymäläpäälliköiden kokemukset kauppakeskuksen johtamisen onnistumisesta ja tavoista, joilla verkoston yhteistoimintaa voitaisiin parantaa eriävät. Kauppakeskuksen johdon tulisi luoda uusi toimintaympäristö, keskittymällä verkoston suhteisiin ja luomalla luottamuksellisen ilmapiiri avoimen kommunikaation mahdollistamiseksi. Johdon pitäisi luoda puitteet sille, että yritykset voivat epävirallisella tasolla muodostaa suhteita, joka tukisi myös virallisen tason toimintaa. Tämä mahdollistaisi sen, että kaikki toimijat voisivat hyötyä verkostosta. Tutkielma antaa hyvän avauksen kauppakeskuksen yritysverkoston johtamisesta ja sen vahvistamisesta. Tarvittaisiin kuitenkin lisää tutkimusta, jotta olisi mahdollista ymmärtää kauppakeskuksen sisäisiä ja ulkoisia vuorovaikutussuhteita ja ketjuohjauksen rajoituksia paremmin.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Espoossa sijaitsee kauppakeskus Iso Omena, jonne tullaan ostamaan tavaroita, mutta käyttämään myös talon muita palveluita (kaupungin ja seurakunnan tilat) ja viettämään aikaa. Tämän lisäksi Isossa Omenassa on ihmisiä, jotka ovat valinneet kauppakeskuksen kodikseen ja asuvat näin ollen tämän kulutuksen ja huvituksen keskellä. Asunto-osakeyhtiö Omenakoto on kiinteä osa kaupparakennusta, joten liikkuminen kodin ja kauppojen välillä tapahtuu sisätilojen kautta ja on näin ollen helppoa. Asunto-osakeyhtiön rakennuttaja Asuntosäätiö kohdisti markkinointia aluksi senioreille, tänä päivänä asukkaina on kaiken ikäisiä. Tässä tutkielmassa tutkitaan kauppakeskuksen yhteydessä olevan asunto-osakeyhtiö Omenakodon asukkaita. Tutkimus rajoittuu siis tutkimaan vain näitä kauppakeskuksessa kiinteästi olevien huoneistojen asukkaita sen sijaan, että tutkimuskohteena olisi myös kauppakeskuksen ympärillä olevien asukkaiden tutkiminen. Tutkimuskysymyksinä ovat keitä Omenakodossa asuu, miksi he ovat sinne muuttaneet ja millaista asuminen kauppakeskuksessa on. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin ottein. Kvalitatiivista osuutta ovat rakennuttajan kanssa käydyt haastattelut tutkimuksen taustoja selvitettäessä. Pääpaino on ollut asukkaille tehdyssä kyselyssä, jonka analysoinnissa on käytetty SPSS –tilasto-ohjelmaa ristiintaulukoiden ja frekvenssien saamiseksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu ensinnäkin asumiseen liittyvistä näkökulmista, kuten hyvästä asumisesta ja vanhusasumisesta. Toinen lähtökohta on elämäntyyli, urbaani elämäntyyli ja elämän tyylittäminen. Kolmanneksi on lähiöihin ja niiden erilaistumiseen liittyvät teoriat ja viimeiseksi kauppakeskuksiin liittyvät näkemykset. Tutkimuksesta käy ilmi, että Omenakodossa asuu hyvin monenikäisiä ihmisiä. Asukkaista suurin osa on asunut ennestään Espoossa ja kerrostalossa. Palveluiden läheisyys on iästä riippumatta ollut tärkein muuttosyy. Asukkaat käyttävät kauppakeskuksen palveluita päivittäistavaroiden osalta erittäin paljon, mutta myös muiden palveluiden osalta. Asunto-osakeyhtiön sauna- ja uima-allastiloja käytetään paljon, muiden yhteisten tilojen käyttö on vähäistä.