Search

Valmentajan sanallinen ja sanaton viestintä vaikuttavat vahvasti valmennettavien urheilusuoritukseen ja hyvinvointiin kasvokkain taphtuvissa valmennustilanteissa. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

The teaching of physical education (PE) to educators in Finland has shifted from didactic techniques focusing on teachers’ actions towards more holistic pedagogy that questions how pupils learn. These changes can be seen in physical education teacher education (PETE) and study books and in the development of PE curriculums for basic education. The national curriculum for basic education changes approximately every ten years and, recently, the national learning outcomes of PE of the two previous curriculums were evaluated. Reflecting on these learning outcomes, the latest research results and feedback from PE teachers, the groundwork for the latest PE curriculum was laid out. The objectives of the current PE curriculum are operationalised into physical, social and psychological functions, encouraging pupils to adopt physically active and healthy lifestyles. These are sought to be achieved by implementing pupil-centred teaching methods based on improving competence, autonomy and psychological relatedness and by creating task-oriented climates during PE lessons. Research on sport psychology has been complementary to research on sport didactics and pedagogy, and the amount of PE-related research has increased in recent years. However, there is still a need to increase the number of multidisciplinary PE research studies. Future research should try to find ways to motivate pupils who do not enjoy PE lessons. The adolescent years are not an easy period, and the current lifestyle of many adolescents revolves around social media, which can negatively affect their emotional development and place them at risk of negative body image. In this context, PE can be a sensitive subject, and PE teachers face challenges in creating a supportive atmosphere. The search for new and innovative pedagogical and didactic solutions is important in order to promote children and adolescents to adopt healthy lifestyles and have a better quality of life. Given the rapidly changing human environment, care should to be taken to ensure that new technological innovations improve human livelihoods. However, more and more research is showing that technology in fact serves to alienate children from their bodies. PE is a sensitive school subject where pupils are faced with the shape and functional capacity of their own body. Future research is needed to find ways to increase intrinsic motivation and to motivate children to be physically active during their lifespan. Therefore, there is a need for multidisciplinary research and methods to open the door for physically active and healthier lifestyles. peerReviewed

This is a pre-print of a published study: Renko, E., Koski-Jännes, A., Absetz, P. et al. A qualitative study of pre-service teachers’ experienced benefits and concerns of using motivational interaction in practice after a training course. Humanit Soc Sci Commun 9, 458 (2022). https://doi.org/10.1057/s41599-022-01484-y Despite its positive effects on physical activity promotion, motivational style of interaction by health professionals is not easily taken up, as shown by meta-analyses of training courses. The concerns professionals experience for taking up the novel skills remain an open question. Preservice physical education teachers were offered a 16-hour training course on motivational interaction, an approach to teacher-student interaction based on the synthesis of self-determination theory and motivational interviewing. This study investigates what benefits and concerns pre-service PE teachers’ experience when trying to adopt this new style of interaction and use its specific techniques. Individual interviews (N=19) of pre-service PE teachers were conducted after the training course. Narrative approach was first used to analyze participants’ experiences of using motivational interaction. Two types of storylines emerged, one enthusiastic and optimistic and the other one partly reluctant. Concerns and benefits of using specific techniques were then selected as suitable units of analysis and inductive content analysis was employed to further analyze the units. The analysis process included open coding, creating categories, and abstraction. Participants described positive professional transformation through learning motivational interaction. Expressed benefits included reducing conflicts and developing good relationships. Participants also voiced concerns that were grouped under four categories: (1) problems in delivering the techniques in group situations, (2) mismatch with professional role demands, (3) undesired effects on personal interaction, and (4) target behaviour (technique-) related concerns. These overarching categories covered a variety of concerns e.g., losing control of situations, and the challenge of allocating time and feedback equally among students. To successfully uptake style and techniques of motivational interaction, pre-service teachers may have to re-evaluate their role and the power relations within the target group. Utilizing the Theoretical Framework of Acceptability, we discuss how interaction trainings can address experienced concerns in order to improve the delivery, effectiveness, and acceptability of such training programs.

Purpose of Review The internet and virtual environments have enabled the formation of online communities around a variety of interests. Online communities focused on gambling are increasingly popular and attract users to interact and share ideas and experiences with likeminded others. This study reviews evidence from the latest research examining the role of online communities in gambling behaviors and gambling problems. Recent Findings A systematic literature search resulted in 17 studies. Research shows that online communities are used for diverse reasons like discussing gambling experiences and problems, sharing tips, and celebrating winnings with others. These reasons of online community use can have both adaptive and maladaptive implications. Online gambling communities often grow through social means by inviting friends or social media contacts to join. Active users of online gambling communities are more likely at-risk or problem gamblers. Summary Online communities have an increasingly central role in learning about gambling, continuing, and spreading of gambling behaviors. Participation in communities that support harmful gambling habits involves risks for problem gambling.

This study offers detailed observational analyses of how teachers use optimism as an instructional resource when responding to students’ failure expectation displays in classroom situations. The results were based on video-recordings of 25 lessons in two Finnish part-time special education settings, analysed by means of applied conversation analysis. The results showed that the teachers boosted optimism by inverting students’ negative utterances, giving examples of successful experiences of peers, offering praise for students’ earlier performance or focusing on problems through instructional support. The study underlines the importance of addressing and elaborating students’ negative learning-related self-assessments in classroom interactions. peerReviewed

This study examined three aspects of maternal homework involvement (i.e., the quantity, quality, and source of initiative) and their direct and indirect associations with adolescents’ task-avoidant behavior in homework situations and academic achievement. The sample consisted of Finnish mothers and their adolescents who were transitioning from primary to lower secondary school. Mothers rated the quantity of their homework involvement (i.e., monitoring and help), quality of their homework involvement (i.e., autonomy support and psychological control), and source of initiative (i.e., mother- vs. adolescent-initiated monitoring and help) at the beginning of Grade 6. They also reported on adolescents’ task avoidance in homework situations at the beginning of Grade 7. Information on adolescents’ academic achievement in the spring terms of Grades 5 and 7 was obtained from school registers. The results showed that high maternal psychological control and mother-initiated monitoring were associated with poorer subsequent academic achievement directly and indirectly through higher levels of adolescent task avoidance. Moreover, poor prior academic achievement was associated with higher levels of subsequent task avoidance directly and indirectly through high maternal psychological control and mother-initiated monitoring. Overall, the results highlight the importance of bringing mothers’ knowledge and awareness to their self-initiated and controlling involvement practices and helping them to support adolescents’ learning and motivation in more optimal ways. (PsycInfo Database Record (c) 2021 APA, all rights reserved) peerReviewed

This study examined adolescent and maternal factors of the quality of maternal homework involvement and the extent to which the factors predicted adolescents' subsequent achievement through adolescents' and mothers' perceptions of the quality of maternal homework involvement. The sample consisted of 847 Finnish adolescents and their 662 mothers who both rated the quality of homework involvement (i.e., autonomy support and psychological control) in the fall of Grade 6. Adolescents rated their positive and negative academic emotions. Mothers rated their beliefs about adolescents' school success, their positive and negative emotions, and adolescents' task avoidance in homework situations. Information on adolescents' achievement was obtained from school registers. The results showed that adolescent and maternal factors were differently associated with adolescent- and mother-perceived quality of maternal homework involvement. Moreover, higher levels of adolescent task avoidance, mothers' lower beliefs, and negative emotions predicted poorer subsequent achievement via mothers' perception of high psychological control. peerReviewed

Background Children who are not accepted in their peer group are at risk of developing internalizing problem behaviors. It is possible, however, that supportive parenting can provide a buffer against the detrimental effects of low peer acceptance. Objective This study examined maternal and paternal affection and psychological control as moderators of the association between children’s peer acceptance during the critical transition to primary school and level and subsequent development of internalizing problem behaviors from first to sixth grade. Method A total of 608 children (264 girls, 344 boys) were rated by their teachers on their internalizing problems in grades 1, 2, 3, 4 and 6. Children’s peer acceptance was measured in the first grade using a sociometric nomination procedure. At the same time point, mothers (n = 432) and fathers (n = 281) completed questionnaires measuring their levels of affection and psychological control. Results The results of latent growth curve modelling showed, first, that on average children’s internalizing problems decreased over the school years. Second, peer acceptance was associated with the development of internalizing problems: the higher the peer acceptance, the bigger the decrease—and the lower the peer acceptance, the smaller the decrease—in the level of internalizing problems across time. However, high maternal affection provided a buffer against this impact of low peer acceptance. Among boys, low levels of maternal psychological control also provided a buffer against the effects of low peer acceptance. No significant results were found on the moderating role of fathers’ parenting styles. Conclusion Overall, the results suggested that mothers’ emotionally sensitive and supporting caregiving may protect children from the harmful long-term effects of low peer acceptance. peerReviewed

Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet linjaa, että lapsi tulee kohdata tasa-arvoisesti ja sensitiivisesti päiväkodin oppimisympäristöissä. Aiemmista suomalaisista tutkimuksista päiväkodin sukupuolittavista käytännöistä on käynyt ilmi, että kasvattajat suhtautuvat eri tavalla tyttöjen ja poikien toimintaan. Esimerkiksi poikien fyysisesti aktiiviseen toimintaan panostetaan tyttöjen kustannuksella. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu riskinoton hyödyt muun muassa lapsen oppimiselle, motorisille taidoille ja itsetunnon kehitykselle. Kasvattajien antaman kannustamisen merkitys lasten riskinoton ja vaaralliseen leikkiin ryhtymisen suhteen on aiemmissa tutkimuksissa korostunut. Vanhempien ja kasvattajien on huomattu kuitenkin suhtautuvan eri tavalla tyttöjen ja poikien riskinottoon. Suomessa tutkimuksia lasten riskinotosta ei tiettävästi ole tehty. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko lapsen sukupuolella yhteys siihen, kannustetaanko häntä ottamaan riskejä päiväkodin ulkoilutilanteissa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka toimintaan kannustavat ja toimintaa rajoittavat kasvattajan toimintatavat jakautuvat tyttöjen ja poikien välille. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisissa tilanteissa riskinottoon ei kannusteta, ja onko näissä tilanteissa eroa tyttöjen ja poikien välillä. Tutkielma on kasvatustieteellinen tutkimus, jonka menetelminä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista havainnointia. Tutkielmassa on myös feministisen etnografian piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2018 neljässä tamperelaisessa päiväkodissa ja yhteensä kahdeksassa ryhmässä. Havainnointi tapahtui kussakin ryhmässä yhden aamupäivän ulkoilun ajan. Määrällinen aineisto kerättiin systemaattisesti aiempien lasten riskinottoa koskevan tutkimusten pohjalta rakennetulla havainnointilomakkeella. Laadullinen aineisto kerättiin lyhyen havaintopäiväkirjan muodossa samanaikaisesti määrällisen aineison kanssa. Lapsen sukupuolen ja kasvattajan antaman palautteen yhteyttä testattiin Mann-Whitneyn U-testillä sekä ristiintaulukoimalla. Toimintaan kannustavan ja toimintaa rajoittavan palautteen jakautumista tyttöjen ja poikien kesken testattiin myös Mann-Whitneyn U-testillä ja ristiintaulukoimalla. Laadullinen havaintopäiväkirja analysoitiin väljästi sisällönanalyysin menetelmiä hyödyntäen. Tutkimustulosten perusteella poikien riskinottoa paitsi kannustettiin, myös rajoitettiin määrällisesti tyttöjä enemmän. Lapsen sukupuolella ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä riskinottoon kannustamisen suhteen. Poikia kiellettiin ja estettiin tyttöjä enemmän ja ero oli tilastollisesti merkitsevä. Laadullisten tutkimustulosten valossa tilanteet, joissa riskinottoon ei kannusteta, erosivat tyttöjen ja poikien kesken. Poikien riskinottoa rajoitettiin enemmän kielloilla ja sääntöihin vetoamalla, kun taas tyttöjen riskinotto sivuutettiin. Tämän lisäksi riskinottoon ei kannustettu tilanteissa, joissa kasvattaja keskittyi muuhun toimintaan kuin pedagogiikkaan. Pojat saivat tyttöjä enemmän palautetta, mutta pienen aineiston ja suuren keskihajonnan vuoksi erot eivät näyttäytyneet tilastollisesti merkitsevinä. Havainnointilomake ei ottanut huomioon tilanteita, joissa tyttöjen riskinotto sivuutettiin. Sekä määrällisille että laadullisille jatkotutkimuksille olisi tarvetta, sillä Suomessa ei ole aiemmin tutkittu lasten riskinottoa ja päiväkotikontekstissa sukupuolittuneiden käytäntöjen tutkimuskin on suhteellisen vähäistä.

Tutkimuksessa tarkastellaan aktivointipolitiikan paradigmaan lukeutuvan nuorisotakuun kannustavuutta. Tämä tapahtuu tutkimalla sitä toimeenpanevien TE-toimistojen toimintaa erityisesti työntekijän ja nuoren työnhakijan vuorovaikutuksellisen kohtaamisen näkökulmasta. Tässä työvoimapoliittisen byrokratian kehystämässä kohtaamisessa muodostuvaa kannustavuutta tutkitaan nuoren subjektiivista aktivoitumista mittaamalla. Lisäksi järjestelmän kykyä kannustaa indikoidaan työntekijän arviolla nuoren hakijan vastuunkannosta sekä tähän arvioon rinnastuvilla hakijalle osoitetuilla työvoimapoliittisilla lausunnoilla. Aineistona tutkimuksessa käytetään neljästä Uudenmaan nuorisotakuun kohderyhmää palvelevasta toimipisteestä kerättyä harkinnanvaraista kyselylomakehaastattelua (N = 203). Haastatteluaineistosta saatujen tulosten luotettavuuden varmistamiseksi tutkimuksessa käytetään lisäksi työvoimahallinnon käyttämän asiakastietojärjestelmän, Urarekisterin, raakadatasta koostettua aineistoa, joka kattaa noin 50 % Uudenmaan TE-toimiston keruuhetkellä helmikuussa 2016 työttömistä alle 25-vuotiaista nuorista. Aineisto on satunnaisotannalla poimittu edustava otos perusjoukosta (N = 4796). Analyysimenetelminä käytetään ristiintaulukointia, Spearmanin järjestyskorrelaatiota, lineaarista regressioanalyysiä sekä erotteluanalyysiä. Analyysi etenee vaiheittain. Ensimmäisellä tutkimusasetelmalla pyritään vastaamaan kysymyksiin, toimiiko henkilökohtainen asiointikohtaaminen toimistossa kannustavasti ja mihin tämä mahdollinen kohtaamisen kannustavuus perustuu. Tämän jälkeen tarkastelua laajennetaan TE-toimiston asiakkuuden prosessiluonteisuuden huomioon ottavilla muuttujilla. Tutkimuksessa siirrytään kysymään, ilmeneekö järjestelmän toiminnassa eroja nuoren sosioekonomisen aseman tai subjektiivisen orientaation suhteen. Tulosten tukiessa aiempaa tutkimusta etsitään lopuksi vastausta kysymykseen, miksi näin on. Aineiston analyysi osoittaa aktivointipoliittisen kannustinjärjestelmän törmäävän ongelmiin nuorten aktivoinnissa. 41 prosenttia analyysin työttömistä nuorista ei ymmärtänyt kohtaamisessa käsitellyn toimenpidetarjouksen työvoimapoliittista luonnetta. Selvä enemmistö kuitenkin koki kasvokkaisen asioinnin toimistossa myönteisenä. Aktivoimaan pyrkivä työttömyydenhallintajärjestelmä ei näytä kykenevän kannustamaan kaikkia yhtä lailla, vaan parhaiten järjestelmän edellyttämään toimintaan sopeutuu korkeasti koulutettu, aiempaa työkokemusta sekä tulevaisuuden työsuunnitelmia omaava nuori. Koulutustaustan mukaisia eroja järjestelmän toiminnassa selitetään työmarkkinoiden rakenteellisilla ongelmilla, kouluallergiateorialla sekä koulunvastaisella nuorisokulttuurilla.

nonPeerReviewed

Tutkimus oli osa laajempaa ”Suomalaisten ja hollantilaisten 2-6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus kotona ja päiväkodissa” –tutkimushanketta. Tarkoituksena oli selvittää suomalaisten 3-vuotiaiden päiväkotilasten fyysisen aktiivisuuden intensiteettiä ja kontekstia. Suullista kannustusta liikunnan lisäämiseksi tutkittiin tarkemmin. Tutkimuksen aineisto kerättiin suoraan havainnointiin perustuvalla OSRAC-P -menetelmällä 13 kunnallisesta ja yhdestä yksityisestä päiväkodista elo-syyskuussa 2010. Aineistona olivat 100 vuonna 2007 syntynyttä lasta. Tulokset esitettiin prosenttilukujen ja frekvenssien avulla. Tilastollisia eroavaisuuksia tutkittiin t-testillä, khiin neliö -testillä ja varianssianalyysillä. Suurin osa lasten päiväkotiajasta oli fyysisesti inaktiivista vapaata leikkiä. Lapset leikkivät useimmiten istuen tai seisten. Poikien fyysinen aktiivisuus oli intensiteetiltään tyttöjä kuormittavampaa ja ulkoleikit olivat sisäleikkejä vauhdikkaampia. Vapaa leikki yksin ja toisten lasten kanssa oli intensiteetiltään ohjattuja tuokioita kuormittavampaa. Valtaosa päiväkotiajasta ei sisältänyt varhaiskasvattajan antamaa suullista kannustusta lasten aktiivisuuden lisäämiseksi. Päiväkotilasten fyysisen aktiivisuuden intensiteetti oli korkeampi kannustetuissa kuin kannustamattomissa tilanteissa vapaassa leikissä ja ohjatuissa tuokioissa. Päiväkotilasten liikunta-aktiivisuus oli pääosin vähäistä, erityisesti sisätiloissa. Pääpaino 3-vuotiaiden lasten liikunnassa oli vapaalla leikillä. Tulosten perusteella keskeistä olisi vahvistaa tyttöjen ja poikien liikkumiselle välttämättömiä motorisia perustaitoja tarjoamalla runsaasti monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiseen ja antamalla nykyistä enemmän suullista kannustusta.

Kirja tilattavissa täältä: https://www.ps-kustannus.fi/Hannele-Cantell/Ratkaiseva-vuorovaikutus.html Opettaja ja kasvattaja kohtaa työssään päivittäin kymmeniä, jopa satoja erilaisia lapsia ja nuoria. Kirjassa kerrotaan kasvatustilanteisiin liittyvien konkreettisten esimerkkien avulla, millaisia kokemuksia opettajilla on esimerkiksi kiusaamistilanteiden selvittelystä, arkojen oppilaiden kannustamisesta tai alisuoriutujien ohjaamisesta. Kirja piirtää kuvan kasvattajasta tuntevana ihmisenä, jolle omien kokemusten ääneen sanominen on osa omaa kasvamista. Kirja kertoo mielenkiintoisesti, millaisia tunteita ja ongelmia erilaiset kohtaamisen tilanteet kasvattajalle aiheuttavat. Jokaisessa luvussa on pohdintatehtäviä, joiden avulla lukija saa vertaistukea omien tilanteidensa pohtimiseen ja ratkaisemiseen.

The purpose of this study was to examine the relationships between reported physical activity and physical environment, policy environment and social support. The aim was to evaluate the success of the policy for physical activity in Finland and to develop the evaluation of the policy for physical activity in the context of health promotion. The empirical data for the research consist of international telephone interview data (Belgium, N=389; Spain, N= 380; the Netherlands, N=366; Germany (eastern), N= 913; Germany (western), N=489; Switzerland, N=406; Finland, N= 400), face to face interviews of Finnish decision-makers (N=16), statistics for sport facilities, statistics for finance and documents of policies regarding physical activity and health. According to the results there seem to be relationships between social support, physical and policy environment and participation in physical activity. These results were found with both subjective (interview answers) and objective measures (statistics for sport facilities). On the basis of quantitative measures, it can be concluded that health-enhancing physical activities have been fairly successful in Finland. From the point of view of equality, the promotion of physical activity has not been as successful. The respondents in the countryside and the least educated regarded their possibilities for physical activity as less than other respondents. The evaluation of the policies for physical activity has thus far been minimal in Finland. It is suggested that the health promotion outcome model used in this research will enhance the implementation of the policies of physical activity and the development of their evaluation. It presents possible ways in which physical activity is connected to health and well-being, as well as means by which physical activity, and hence also health, can be promoted. Timo Ståhlin mukaan terveysliikunnan edistäminen on Suomessa onnistunut melko hyvin. Hänen väitöstutkimuksensa on ensimmäinen suomalainen liikuntapolitiikan arviointi terveyden edistämisen näkökulmasta. Suomesta tutkimukseen osallistuneet pirkanmaalaiset ovat aktiivisempia liikkujia kuin vertailukohteeksi valitut saksalaiset, ja he arvioivat myös liikkumismahdollisuutensa paremmiksi. Suomessa on myös selvästi enemmän liikuntapaikkoja asukasta kohden kuin Saksassa, mutta sosiaalinen tuki on sittenkin tärkeämpää aktiiviselle liikkumiselle.Yhdenvertaisuuden näkökulmasta liikunnan edistämisessä ei ole onnistuttu yhtä hyvin. Maaseudun asukkaat ja vähiten koulutetut kokevat liikkumis-mahdollisuutensa muita useammin huonoiksi. Pikkukaupungeissa asuvat arvioivat liikkumismahdollisuutensa hyviksi yli kaksi kertaa yleisemmin kuin maaseudulla asuvat. Matalasti koulutetut pitivät liikkumismahdollisuuksiaan heikkona kolme kertaa yleisemmin kuin yliopiston tai korkeakoulun käyneet henkilöt, Ståhl erittelee.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Vuonna 1995 perustettiin ministeri Alhon johtama kannustinloukkutyöryhmä, jonka esitykset ongelman rat-kaisemiseksi hyväksyttiin toimeenpantavaksi vuonna 1996. Viimeiset kannustinloukkutoimenpiteet astuivat voimaan vuonna 1998. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida toimenpiteiden vaikutuksia työmarkkinoilla. Työnteon kannustinongelmia pyritään usein identifioimaan tulo- ja työttömyysloukku käsitteiden avulla. Työttömyysloukussa sosiaaliturva antaa lähes yhtä hyvän tai jopa paremman toimeentulon kuin ansiotyö, kun taas tuloloukku kuvaa tilannetta, jossa lisätyön tekeminen ei johda riittävään käytettävissä olevien tulojen nousuun. Tuloloukkujen mittarina käytetään ns. efektiivisiä marginaaliveroasteita. Työn toisessa kappaleessa esitellään työn tarjontateorian perusmalli, jonka avulla yksilön työn tarjontaa oman palkan ja verotuksen muuttuessa voidaan analysoida. Palkan muutoksen vaikutus voidaan jakaa tulo- ja sub-stituutiovaikutuksiin, jotka ovat erimerkkisiä vapaa-ajan ollessa normaalihyödyke. Näin ollen palkan muutok-sen kokonaisvaikutusta työn tarjontaan ei a priori voida määrittää. Lineaarisen tuloveron havaitaan vaikutta-van työn tarjontapäätöksiin ainoastaan vaimentavana tekijänä. Verotus ja muu tulonsiirtojärjestelmä yhdessä aiheuttavat yksilöiden budjettirajoitteisiin epäkonveksisuuksia, jotka vaikeuttavat työn tarjontapäätösten ana-lysointia teorian avulla. Tuloloukun määritelmä sisältää oletuksen, jonka mukaan korkeat efektiiviset marginaaliveroasteet vaikuttaisi-vat negatiivisesti henkilöiden työn tarjontaan. Teorian mukaan tämä ei kuitenkaan pidä välttämättä paik-kaansa edes lineaarisen budjettirajoitteen vallitessa. Koska teoria ei anna selvää vastausta kannustinloukkuto-imenpiteiden vaikutuksista työn tarjontaan, tutkitaan aihetta empiirisesti. Tämän työn empiiristä osaa varten konstruoin Suomen tulonsiirtojärjestelmää simuloivan mallin, joka koostuu eri tulonsiirtojen laskentamoduleista sekä Tilastokeskuksen tulonjakotilaston vuoden 1996 ja 1997 palvelu-tiedostoista. Mallin avulla arvioidaan tuloloukkujen yleisyyttä vuonna 1997, jolloin suuri osa kannustinto-imenpiteistä oli jo toteutettu. Myös tuloloukkuja aiheuttavat tulonsiirtojärjestelmän osat pyritään identifioi-maan. Kannustintoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi verrataan vuosien 1996 ja 1997 efektiivisten margi-naaliveroasteiden jakautumista työllisen väestön keskuudessa. Tuloloukkuja, mikäli sellaisiksi määritellään yli 70 %:n efektiiviset marginaaliveroasteet, esiintyi vuonna 1997 vain pienellä osalla ammatissa toimivasta väestöä. Sen sijaan tietyillä väestöryhmillä, kuten pienitulois-illa ja yksinhuoltajilla, olivat tuloloukut muuta väestöä huomattavasti yleisempiä. Tulosidonnaiset etuudet ja maksut nostivat rajaveroastetta noin puolella henkilöistä, joihin etuus tai maksu kohdistui. Rajaveroasteen nousu kohdistui noin kymmeneen prosenttiin ammatissa toimivista henkilöistä ja noin viidellä prosentilla etuuksien ja maksujen aiheuttama nousu oli yli 20 %. Kannustinloukkutoimenpiteiden vaikutus jäi tarkastelu-jaksolla suhteellisen pieneksi pienituloisten ja päivähoitoikäisten lasten vanhempien hyötyessä toimenpiteistä muuta väestöä vähemmän. Tuloloukkujen arvioimista varten lasketuilla efektiivisillä marginaaliveroasteilla saadaan selvitettyä yksilön budjettirajoitteen kulmakerroin havaittujen työtuntien kohdalla. Tähänastisen työn tarjontatutkimuksen yksi suurimmista ongelmista on ollut juuri budjettirajoitteiden määrittäminen tulonsiirtomekanismien monimutkai-suuden vuoksi. Tutkimuksen empiirisen osan lopuksi pyritään arvioimaan kannustintoimenpiteiden vaikutusta työn tarjontaan käyttämällä hyväksi efektiivisten marginaaliveroasteiden tuomaa tietoa yksilön budjettirajoit-teesta. Työn tarjonnan palkkajoustoksi estimoitiin 4,4 %, mikä on aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna pieni luku.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. This study represents the results of a comparative econometric analysis of the determinants of earnings and unemployment durations. The analysis uses two sets of panel data, one drawn from the outflows of unemployment and another from the working age population. The earnings of people leaving unemployment are modelled in order to obtain estimates for starting wages in subsequent jobs. With these estimates, the expected income changes associated with labour market transitions are evaluated at the household level. Some 8% of the unemployed are estimated to be unable to increase disposable income of their households through employment, while as much as 43% have to be content with a 25% increase or less. The income variables, with controls for other factors, are then mapped into a flexible competing risks model of unemployment duration. The expected returns to employment is found to be an important determinant of the probability of becoming employed. It appears also that the relative importance of economic incentives has been strengthened in the recession years. Tutkimuksessa analysoidaan työtulojen ja työttömyyden keston määräytymistä ekonometrisin menetelmin. Analyysi perustuu kahteen yksilötason paneeliaineistoon, joista toinen on poimittu työttömyytensä päättäneistä henkilöistä ja toinen koko työikäisestä väestöstä. Työllistyneiden alkupalkkoja mallintamalla saadaan estimaatit työttömyyden jälkeisille alkupalkoille. Näiden estimaattien avulla lasketaan työmarkkinasiirtymien aiheuttamat odotetut muutokset kotitalouksien tuloissa. Tulosten mukaan noin 8% työttömistä on tilanteessa, jossa työllistyminen ei lisää kotitalouden käytettävissä olevia tuloja, kun taas 43%:n arvioidaan joutuvan tyytymään enintään 25%:n tulojen lisäykseen. Tulomuuttujia käytetään myös selittäjinä kilpailevien riskien duraatiomallissa työttömyyden kestoa mallinnettaessa. Työllistymisen aiheuttama odotettu tulonlisäys osoittautuu merkittäväksi työllistymistodennäköisyyteen vaikuttavaksi tekijäksi. Lisäksi taloudellisten kannustimien merkityksen havaitaan korostuneen lamavuosina.