Search

Tutkimuksessa selvitettiin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden (hyvinvointi-, hius- ja kauneusala) kriittistä nettilukutaitoa. Lisäksi tarkasteltiin aikaisemman tiedon, tekstien lukemisjärjestyksen ja perustelutaitojen yhteyttä siihen, kuinka hyvin opiskelijat osasivat arvioida luotettavia (varmentaminen) ja epäluotettavia (kyseenalaistaminen) nettitekstejä sekä erottaa luotettavat tekstit epäluotettavista. Tutkimukseen osallistui 82 opiskelijaa, joista valtaosa oli 15–18-vuotiaita. Opiskelijat lukivat ja arvioivat kaksi luotettavaa ja kaksi epäluotettavaa tekstiä sokerin vaikutuksista. Opiskelijat arvioivat kirjoittajan asiantuntijuutta, tarkoitusperiä, julkaisupaikkaa ja evidenssin laatua ja perustelivat kutakin arviotaan valitsemalla yhden neljästä annetusta vaihtoehdosta. Tehtävän lopussa opiskelijoita pyydettiin asettamaan tekstit järjestykseen niiden luotettavuuden perusteella. Opiskelijoiden aikaisempaa tietoa sokerista arvioitiin oikein-väärin-väittämillä. Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden kriittisessä nettilukutaidossa oli huomattavia eroja. Vajaa viidesosa opiskelijoista ei osannut varmentaa tai kyseenalaistaa tekstien luotettavuutta. Lähes puolet opiskelijoista valitsivat epäluotettavan tekstin kahden luotettavimman joukkoon. Mitä paremmin opiskelijat osasivat perustella luotettavuutta, sitä paremmin he osasivat varmentaa ja kyseenalaistaa luotettavuutta sekä erottaa luotettavat tekstit epäluotettavista., This study examined vocational school students’ (N = 82) critical online reading skills. Additionally, we examined how students’ prior knowledge, reading order of the texts, and credibility justification ability were associated with students’ credibility evaluation performance. Students (studying in the field of well-being, hair, or beauty) read and evaluated two more credible and two less credible online texts about the effects of sugar consumption in a web-based environment. Almost a fifth of students could not confirm the credibility of more credible texts and question the credibility of less credible texts. Further, nearly half of the students ranked the less credible text among the two most credible texts. Regression analysis revealed that the better students’ justification skills were, the better they were able to confirm the credibility of the more credible texts, question the credibility of less credible texts, and rank the texts according to their credibility.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä ja minkälaisia lastenohjelmia vanhemmat ovat pitäneet lapsille sopimattomina ja mitkä ovat olleet vanhempien perustelut esille nousseiden ohjelmien ja ohjelmatyyppien katsomisen rajoittamiseen tai kieltämiseen. Tätä varten keräsin 1990-luvulta 2020-luvulle asti julkaistuja tutkimusmateriaaleja, joissa on käsitelty lapsiperheiden sisäisiä, television katseluun liittyviä sääntöjä ja rajoituksia, sekä vanhempien esittämiä mielipiteitä ja ajatuksia koskien lastenohjelmia ja perheessä vallitsevia televisionkäyttötapoja. Tavoitteenani oli löytää toistuvuuksia ja yhteneväisyyksiä vanhempien antamissa lausunnoissa koskien niin lastenohjelmia ja niiden sisältöjä kuin niihin liittyvissä rajoituksissa ja kielloissa. Tarkastelin näitä aineistoja ja niiden pohjalta tehtyjä havaintoja kuvailevaa kirjallisuusanalyysia hyödyntäen muodostaakseni kokonaiskuvan televisio-ohjelmien vastustusta koskevasta ilmiöstä. Tämän jälkeen käytin selittävää tutkimusta tarkastellakseni tätä ilmiötä ja sen taustoja selittäviä tekijöitä. Pohdin myös tässä tutkielmassa, millaisten tietojen pohjalta vanhemmat ovat tehneet päätöksensä ja minkälaisia ovat vanhempien omaksumat tiedonhaku-, media- ja informaatiolukutaidot koskien television lastenohjelmia. Näiden kysymysten pohdinnassa hyödynsin Elfreda Chatmanin ja Reijo Savolaisen arkisen tiedonhankintatutkimuksen teorioita, sekä W. James Potterin medialukutaitoamallia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vanhemmat eivät arvosta väkivaltaisia ja kaupallisilla kanavilla näytettyjä lastenohjelmia niiden käytökseen epäsuotuisan vaikutuksen ja heikkona pidetyn laadun takia. Vanhempien tiedot lastenohjelmia koskien vaikuttivat myös hatarilta ja perustuvan virheellisiin havaintoihin ja selostuksiin. Vanhempien lastenohjelmia koskevien tiedonhaku-, media- ja informaatiolukutaitojen taso on tutkimusaineistosta päätellen ollut epätasainen ja paikoitellen lähes olematon. Päätelmä, johon tulin tämän tutkimuksen lopussa oli, että paras tapa saada luotettavaa tietoa tietystä television lastenohjelmasta on katsoa ohjelmaa yhdessä lapsen kanssa.

Background Previous research indicates that students lack sufficient online credibility evaluation skills. However, the results are fragmented and difficult to compare as they are based on different types of measures and indicators. Consequently, there is no clear understanding of the structure of credibility evaluation. Objectives The present study sought to establish the structure of credibility evaluation of online texts among 265 sixth graders. Methods Students' credibility evaluation skills were measured with a task in which they read four online texts, two more credible (a popular science text and a newspaper article) and two less credible (a layperson's blog text and a commercial text). Students read one text at a time and evaluated the author's expertise, the author's benevolence and the quality of the evidence before ranking the texts according to credibility. Four competing measurement models of students' credibility evaluations were assessed. Results The model termed the Genre-based Confirming-Questioning Model reflected the structure of credibility evaluation best. The results suggest that credibility evaluation reflects the source texts and requires two latent skills: confirming the more credible texts and questioning the less credible texts. These latent skills of credibility evaluation were positively associated with students' abilities to rank the texts according to credibility. Implications The study revealed that the structure of credibility evaluation might be more complex than previously conceptualized. Consequently, students would benefit from activities that ask them to carefully analyse different credibility aspects of more and less credible texts, as well as the connections between these aspects. publishedVersion

Sourcing - identifying, evaluating, and using information about the sources of information - assists readers in determining what to trust when seeking information on the Internet. To survive in the post-truth era, students should be equipped with sufficient sourcing skills. This study investigated the efficacy of a teacher-led intervention aimed at fostering upper secondary school students’ (N = 365) sourcing during online inquiry. The intervention (4 × 75 min) was structured in accordance with the phases of online inquiry: locating, evaluating, synthesizing, and communicating information. During the intervention, teachers demonstrated why and how to source, and students practiced sourcing by investigating a controversial topic on the Internet. Students worked in small groups and their work was supported with analysis and reflection prompts. Students’ sourcing skills were measured with a web-based online inquiry task before and after the intervention. Compared to controls, the intervention fostered students’ abilities in three of the four skills measured (sourcing in search queries, credibility judgments, and written product). Depending on the sourcing skill, 4–25% of students showed improved performance. The students with low sourcing skills to begin with, benefited the most from the intervention. The study demonstrated that students’ sourcing skills can be supported throughout online inquiry.

Previous evaluation studies have rarely used authentic online texts and investigated upper secondary school students' use of evaluation criteria and deep reasoning. The associations between internet-specific epistemic justifications for knowing and credibility evaluation of online texts are not yet fully understood among adolescents. This study investigated upper secondary school students' (N = 372) abilities to evaluate self-selected authentic online texts and the role of internet-specific epistemic justifications in students' evaluation performance when solving a health-related information problem. Students selected three texts with Google Custom Search Engine and evaluated their credibility. Students' evaluation performance across the three texts was determined according to the different aspects evaluated (author, venue, intentions, evidence and corroboration) and the depth of their evaluations. Students also filled in the Internet-Specific Epistemic Justifications (ISEJ) inventory previously validated with pre-service teachers. The results revealed considerable differences in students' abilities to evaluate online texts. Students' beliefs in justification by authority and justification by multiple sources positively predicted their evaluation performance similarly in both topics. The findings suggest that the ISEJ inventory is also valid for upper secondary school students. Students should be explicitly taught to evaluate different credibility aspects and scaffolded to deeply engage with online information. publishedVersion

New technologies transform our everyday environments, enabling the formation of new information practices that involve multimodal content and its creation. These developments also challenge conceptions of literacies related to health and well-being. This thesis aims at increasing our understanding of new health information literacies as a sociocultural phenomenon to provide novel knowledge of the variety of health information practices enacted in people’s everyday social environments. The theoretical-methodological perspective of this thesis is nexus analysis and the research was carried out in two phases. Phase 1 involved reviewing the current health literacy research in online contexts to reflect on contemporary academic discourses and practices. Phase 2 entailed considering the gaps identified in phase 1 and investigating the everyday discourses and health information literacy practices of young people in a social media environment. In phase 1, current research literature on health literacies in online contexts was systematically reviewed to synthesize health literacy concepts, definitions, their operationalization and approach to information. In phase 2, interviews, video diaries and YouTube videos of three video bloggers were qualitatively analysed. The findings imply a need for conceptual and empirical development of health information literacies research in online environments. Phase 1 revealed that the ways new technologies transform our social practices or the multimodality of informational content online are not considered in current health literacies research. This was emphasized by the findings of phase 2: interconnected social, material and embodied health information literacy practices enabled information creation on social media. Specifically, information practices and authorities invested in them were constructed and enacted through embodied knowledge and authenticity of the presentation of health information and of the self. These findings improve our understanding of information creation as part of transforming social practices in our everyday lives in a digitalized society. The findings may also benefit health promotion or education and information literacy instruction, specifically if the aim is to consider information practices relevant in everyday life. Tiivistelmä Uudet teknologiat muovaavat arkielämän ympäristöjämme ja mahdollistavat uudenlaisten, multimodaalisen sisällön tuottamiseen liittyvien informaatiokäytänteiden kehittymisen. Nämä muutokset myös haastavat käsityksemme terveyteen ja hyvinvointiin kytkeytyvistä lukutaidoista. Tämän väitöskirjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä uusista terveystiedon lukutaidoista sosiokulttuurisina ilmiöinä ja tarjota uutta tutkimustietoa arkielämämme terveystietoon liittyvistä käytänteistä. Kahdessa vaiheessa toteutetun väitöstutkimuksen teoreettis-metodologinen näkökulma on neksusanalyysi. Ensimmäisen vaiheen systemaattinen katsaus tarkastelee verkkoympäristöihin keskittynyttä terveyden lukutaidon tutkimusta. Sen tavoitteena on hahmottaa tämän hetken keskeisiä akateemisia diskursseja ja tutkimuksen käytänteitä. Ottaen huomioon ensimmäisessä vaiheessa esiin nousseet tutkimukselliset aukot toinen vaihe keskittyy nuorten arkielämän terveystiedon lukutaitokäytänteisiin sosiaalisessa mediassa. Systemaattisen katsauksen keskiössä ovat terveyden lukutaidon käsitteet, määritelmät, mittarit sekä informaation rooli niissä. Toisen vaiheen aineisto koostuu kolmen videobloggaajan haastatteluista, videopäiväkirjoista ja YouTube-videoista, jotka analysoitiin laadullisesti. Tulokset osoittavat, että verkkoympäristöihin keskittyneen terveyden lukutaidon tutkimuksen on kehityttävä sekä käsitteellisesti että empiirisesti. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella terveyden lukutaidon tutkimuksessa ei tällä hetkellä huomioida verkkoympäristöjen multimodaalisia sisältöjä tai uusien teknologioiden vaikutuksia sosiaalisiin käytänteisiimme. Toisen vaiheen tuloksissa korostuvat toisiinsa kytkeytyneet sosiaaliset, materiaaliset ja keholliset terveystiedon lukutaitokäytänteet. Nämä mahdollistavat informaation tuottamisen sosiaalisessa mediassa. Tulosten mukaan kehollinen tieto sekä terveystiedon ja persoonan esittämiseen liittyvä autenttisuus ovat keskeisiä elementtejä sosiaalisen median informaatiokäytänteissä sekä auktoriteetin rakentamisessa. Tutkimus tuottaa uutta ymmärrystä informaation luomisesta osana digitalisoituneen arkemme muuntuvia sosiaalisia käytänteitä. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös terveyden edistämisen sekä terveystiedon ja informaatiolukutaidon opetuksen kehittämisessä, erityisesti silloin, kun tavoitteena on huomioida arjessa olennaiset informaatiokäytänteet.

nonPeerReviewed

The associations among readers’ cognitive skills (general cognitive ability, reading skills, and attentional functioning), task demands (easy versus difficult questions), and process measures (total fixation time on relevant and irrelevant paragraphs) was investigated to explain task-oriented reading accuracy and efficiency (number of scores in a given time unit). Structural equation modeling was applied to a large dataset collected with sixth-grade students, which included samples of dysfluent readers and those with attention difficulties. The results are in line with previous findings regarding the dominant role of general cognitive ability in the accuracy of task-oriented reading. However, efficiency in task-oriented reading was mostly explained by the shorter viewing times of both paragraph types (i.e., relevant and irrelevant), which were modestly explained by general cognitive ability and reading fluency. These findings suggest that high efficiency in task orientation is obtained by relying on a selective reading strategy when reading both irrelevant and relevant paragraphs. The selective reading strategy seems to be specifically learned, and this potentially applies to most students, even those with low cognitive abilities.

The subject of this thesis is everyday energy information literacy (EEIL) among Finns. The purpose is to present a theoretical definition of EEIL and a related measure. The study has a novel approach integrating information literacy and energy literacy. During the research process, a narrow EEIL definition and measure emphasising metacognitive competencies was elaborated and augmented to incorporate energy knowledge, values, attitudes and behaviour in the context of energy and climate change. The empirical data were collected from three populations: students of the University of Oulu (n = 1,390) in 2017, residents of Ii, a pioneering municipality in striving for carbon neutrality (n = 92) and a random sample of 2,000 Finns (n = 323) in 2018. The data were analysed statistically using multivariate methods and classical linear models. The results indicate that the Finns’ EEIL is multidimensional, and perceived competence within these dimensions vary across their background characteristics. Younger Finns have more energy knowledge and better access to information, while older Finns are more likely to have better awareness in utilising energy information in everyday life. Women have more positive attitudes towards energy in relation to climate change mitigation, while men are more likely to be confident in finding and evaluating energy information. Educational level and familiarity with energy-related matters were found to be positively associated with energy knowledge and access to energy information. Based on the results, residence in a pioneering municipality in striving for carbon neutrality is not reflected in the households’ EEIL. This thesis provides novel knowledge of Finns’ EEIL. The results indicate that including values, attitudes and behaviour are necessary for investigating context-specific information literacy. Developing the concept by integrating subjective and objective measurements offers insights for research within related fields. A measure based on a comprehensive definition can provide a more nuanced understanding of the EEIL of different groups. These indicative results may be utilised in energy education and communication striving for climate priorities. Tiivistelmä Väitöskirjan aiheena on arkielämän energiatiedon lukutaito suomalaisten keskuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää arkielämän energiatiedon lukutaidon teoreettinen määritelmä ja siihen perustuva mittari. Väitöskirja yhdistää uudella tavalla informaatiolukutaidon ja energialukutaidon tutkimusta. Väitöstutkimuksessa laajensin aikaisemmin esittämääni yksilön metakognitiivisiin kompetensseihin painottuvaa energiatiedon lukutaidon määritelmää ja mittaria. Laajennuksen myötä ne kattoivat myös tietämystä sekä arvoja, asenteita ja käyttäytymistä energian ja ilmastonmuutoksen kontekstissa. Keräsin aineiston kolmesta populaatiosta: Oulun yliopiston opiskelijoilta vuonna 2017 (n = 1390) sekä väestöpohjaisella otannalla suomalaisilta kotitalouksilta (n = 323) ja ilmastotyön edelläkävijäkunnan Iin asukkailta (n = 92) vuonna 2018. Analysoin aineiston tilastollisesti monimuuttujamenetelmiä sekä klassisia lineaarisia malleja hyödyntäen. Tulokset osoittavat, että suomalaisten energiatiedon lukutaito koostuu useista osa-alueista, ja koettu osaaminen näillä osa-alueilla vaihtelee heidän taustatekijöidensä mukaan. Nuoremmilla ikäryhmillä korostuu energiatietämys sekä pääsy tietoon ja vanhemmilla painottuu energiatiedon hyödyntäminen arjessa. Naisten asenteet energia-asioihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat positiivisemmat. Miehet puolestaan ovat itsevarmempia energiatiedon löytämisessä ja arvioinnissa. Koulutustaso ja osaaminen energia-asioissa korostuvat energiatietämyksessä ja tietoon pääsyssä. Kunnan edelläkävijyys hiilineutraalisuuteen pyrkimisessä ei tulosten mukaan heijastu kotitalouksien energiatiedon lukutaitoon. Tutkimus tuottaa uutta tietoa suomalaisten arkielämän energiatiedon lukutaidosta. Tulokset osoittavat, että informaatiolukutaidon aihe- ja tilannesidonnaisessa tarkastelussa on tutkittava myös arvoja, asenteita ja käyttäytymistä. Käsitteen kehittämisessä subjektiivisen ja objektiivisen mittaamisen yhdistäminen tuo uuden näkökulman myös lähikäsitteiden tutkimukseen eri tieteenaloilla. Laajaan määritelmään perustuva mittari voi antaa entistä selkeämmän kuvan eri ryhmien energiatiedon lukutaidosta. Tulokset ovat suuntaa antavia. Niitä voidaan hyödyntää koulutuksen ja viestinnän suunnittelussa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

This study investigated whether a teacher-led intervention program on online inquiry improved sixth graders' performance in a credibility evaluation task. Students (N = 342) were divided into two conditions, an intervention group (190 students) and a control group (152 students). The intervention program (21 × 45 min lessons) was implemented during a six-week course as a part of normal schoolwork. The program included explicit teaching of online inquiry skills: searching for information (3 lessons), evaluating credibility of information (3 lessons), and synthesizing information (3 lessons). In addition, the skills taught were applied in two online inquiry projects comprising 12 lessons in total. The control group received business-as-usual teaching. Students’ performance in the credibility evaluation task was measured before and after the program by pre- and post-tests. In these tests, students evaluated three Web pages dealing with two topics (Computer Gaming or Reading on Screen) varying in their perspectives and argumentation. Students rated the credibility of each Web page and justified their ratings. Topic order was counterbalanced in both conditions. The background variables (Pre-test scores, Reading comprehension, Reading fluency, Gender, Topic order, and Test order in the pre-test) were controlled for in the multilevel negative binomial regression analysis. The results showed that the intervention program helped students better justify their credibility ratings by reference to source features but not to the argumentation or other aspects of the content compared to controls. Instructional implications of the findings are discussed.

Internetin tarjoama suuri määrä laadultaan vaihtelevaa informaatiota on tehnyt tiedon luotettavuuden arvioinnista entistä vaikeampaa. Tiedon alkuperä, laatu ja todenmukaisuus ovat usein epäselviä, mikä vaikeuttaa asiallisen tiedon löytämistä ja sen tarkoituksen arvioimista. Kritiikitön suhtautuminen nettiteksteihin voi johtaa vääränlaisiin mielikuviin asioista ja jopa riskialttiiden päätösten tekemiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lukiolaisten taitoja valita rokotusaiheisia nettilähteitä ja arvioida niiden luotettavuutta. Saatujen tulosten perusteella nettilukutaitojen suunnitelmalliselle opettamiselle eri kouluasteilla on selvästi tarvetta. nonPeerReviewed

Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin informaatiolukutaidon opetusta yläkoulussa. Työn tavoitteena oli hankkia tietoa informaatiolukutaidon opetuksen käytännöistä sekä osallistua informaatiolukutaidon opetuksen kehittämiseen. Tavoitteena oli myös selvittää, edistääkö pedagogisen informaatikon osallistuminen opetukseen oppilaiden oppimista. Tutkimus oli tapaustutkimus. Tutkimuksen kohteena oli eteläsuomalaisen yläasteen 9. luokan ajankohtaisiin uutisaiheisiin liittyvä oppimisprojekti, joka perustui yläkoulun yhteiskuntaopin opetuksessa käytössä olleeseen oppimistehtävään. Tähän lisättiin interventiona yleisessä kirjastossa työskentelevän pedagogisen informaatikon pitämää opetusta. Aineistoa kerättiin keväällä 2016 15 yhdeksäsluokkalaiselta ja heitä opettaneilta yhteiskuntaopin opettajalta, äidinkielen opettajalta ja pedagogiselta informaatikolta. Opetustilanteita havainnoitiin, ja opettajat ja pedagoginen informaatikko haastateltiin projektin alussa ja lopussa. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuksessani kävi ilmi, että oppilaiden oppimistulokset olivat parempia kuin aikaisempina vuosina ajankohtaiskatsauksia tehneiden oppilaiden. Projektiin osallistuneiden oppilaiden lopputyöt olivat tasoltaan parempia ja tasalaatuisempia. Uutisten esittelyssä oli aiempaa enemmän omasanaisuutta ja vähemmän leikkaa-liimaa -tekniikan käyttöä. Uutisten taustoitus oli onnistuneempaa, ja havainnollistamisessa käytetyt kuvat olivat vapaasti käytettävissä olevia kuvia. Töihin oli merkitty käytettyjä lähteitä enemmän kuin aikaisemmin. Oppimistulosten perusteella keskeisten uutisten valinnan ja uutisten havainnollistamisen opetukseen olisi kuitenkin ollut hyvä panostaa enemmän. Kaikkia op-pimistehtävän tavoitteita ei myöskään ollut sanallistettu kirjalliseen tehtävänantoon, joten esimerkiksi lähdekritiikkiä oppilaat eivät oppineet niin hyvin kuin olisi toivottu. Kävi myös ilmi, että yhteiskuntaopin opettaja ja pedagoginen informaatikko ymmärtävät lähdekritiikin eri tavoin. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että pedagogisen informaatikon osallistumisella opetukseen oli myönteinen vaikutus oppilaiden oppimistuloksiin. Tätä olisi hyvä tutkia lisää samoin kuin eri tieteenalojen osittain eriäviä käsityksiä lähdekritiikistä.

This study examined students’ engagement in sourcing throughout online inquiry, that is, when they specified the information need, formulated search queries, evaluated online texts, and composed a written product. Participants were 167 upper secondary school students. Students completed an online inquiry task in a restricted online environment that utilized authentic online texts. Students’ prior topic knowledge and reading fluency was measured and controlled for in the analysis. The results showed that students engaged in sourcing even in the earliest phases of online inquiry. A sequential regression analysis indicated that the more frequently students engaged in sourcing in specifying the information need and in search querying, the more frequently they engaged in sourcing when judging the credibility of online texts. Further, the more frequently students engaged in sourcing in their credibility judgments, the more frequently sourcing also was observed in their written products. The results suggest that students would benefit from instruction emphasizing that sourcing is a continuous process throughout online inquiry. publishedVersion

Today’s students search, evaluate and actively use Web information in their school assignments, that is, they conduct an online inquiry. This current survey study addresses sixth-grade students’ self-efficacy beliefs in and attitudes towards online inquiry, and to what extent free-time and school-related Internet activity, gender and learning beliefs explain these. The questionnaire was administered in 10 schools to 340 sixth-graders in Finland. Exploratory and confirmatory factor analyses revealed three elements of self-efficacy beliefs: self-efficacy in Web searching, the evaluation of sources and synthesising information. Furthermore, attitudes towards online inquiry loaded into two factors: a positive and a negative attitude towards online inquiry. A structural equation model was used to analyse the effects of the explanatory variables on the factors. The results of this work suggest that gender and free-time Internet use predict most sixth-graders’ self-efficacy beliefs in and attitudes towards online inquiry. publishedVersion

The present study evaluated the extent to which literacy skills (reading fluency, written spelling, and reading comprehension), together with nonverbal reasoning, prior knowledge, and gender, are related to students’ online research and comprehension (ORC) performance. The ORC skills of 426 sixth graders were measured using a Finnish adaptation of the Online Research and Comprehension Assessment. Results of a structural equation model showed that these ORC skills were divided into six highly correlated factors, and that they formed a common factor in ORC. Altogether, these predictor variables explained 57% of the variance in ORC. Reading comprehension, along with gender, was the strongest predictor for ORC performance. In addition, reading fluency and written spelling explained ORC variance over and above reading comprehension. These findings suggest that struggling readers probably face difficulties online. peerReviewed

Tässä pro gradu -tutkielmassa lähtökohtana on tarkastella suomalaisten yleisten kirjastojen mediakasvatustoimintaa: millaista toiminta on ollut, mikä sitä määrittää ja millaiseksi se tulevaisuudessa saattaisi kehittyä. Taustalla on keskustelu siitä, miten esimerkiksi digitalisaatio ja e-aineiston kasvu vaikuttavat kirjastojen palveluihin ja miten mediakasvatukselle käy sen seurauksena. Tutkimuksen päätavoitteena onkin pohtia, millainen rooli mediakasvatustoiminnalla on tulevaisuuden yleisessä kirjastossa. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen. Sen aineisto on kerätty sähköisesti elämysmenetelmää soveltaen. Vastaajat ovat työnsä tai opiskelunsa kautta kiinnostuneita kirjastoissa tehtävästä mediakasvatustyöstä ja jäseninä Facebookin Mediakasvatusta kirjastossa -ryhmässä. He saivat pohdittavakseen tilanteen, jossa kirjasto on tulevaisuudessa joko saanut lisää resursseja tai on lakkautettu kokonaan. Vastaajat kirjoittivat omat tarinansa mielikuvitustaan käyttäen esimerkiksi siitä, miten kehyskertomuksen tilanteeseen oli päädytty tai mitä sen jälkeen voisi tapahtua. Aineisto on analysoitu teemoittelun ja tyypittelyn avulla. Analyysin tuloksena seuloutui esiin kirjaston tulevaisuuteen vaikuttavia uhkia ja mahdollisuuksia. Suurimmat uhkatekijät liittyvät yhteiskunnallisiin muutoksiin, esimerkiksi eriarvoistumiseen ja resurssien vähenemiseen. Digitalisaatio osoittautui vastauksissa sekä uhkaksi että mahdollisuudeksi. Kirjastotoiminnan mahdollisuuksia ovat sen lisäksi muutos ja uudistuminen sekä yhteistyö tai yhdistyminen muiden toimijoiden kanssa. Kirjaston mediakasvatus on tulevaisuuden visioissa tärkeä osa kirjaston palveluita ja sellaisenaan tasa-arvoa toteuttava tekijä. Johtopäätöksenä on, että kirjastotoiminta voi säilyä tulevaisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta siinä on tapahduttava muutoksia. Mediakasvatus voi sekin säilyä osana kirjastojen palveluita. Sitä ei kuitenkaan tulevaisuudessa toteuteta niinkään mediakasvatuksena, sillä se on jo nyt liittynyt osaksi kirjastojen muuta toimintaa, jossa se on mukana yhtenä pedagogisesti perusteltuna tavoitteena. Nämä tavoitteet voidaan usein ilmaista erilaisten lukutaitojen kautta.

This article discusses the international IL framework in the Finnish academic library context. In our online questionnaire conducted in May 2017, we researched how Finnish academic libraries in the universities and universities of applied sciences have received the Information literacy framework launched by The ACRL (Association of College and Research Libraries) in 2015. In the article, we discuss the current awareness of the frames in Finland and show practical examples of using the frames. The usefulness as well as the pros and cons of the frames are being analyzed. This article compares the current interpretation of the frames in Finland with the recent discussion in the academic libraries in the United States. Moreover, we address the transition from the IL standards to the Information literacy framework, and discuss similarities in the themes discussed in the States and Finland. Our conclusion was that in Finland, the majority of the libraries are aware of the IL frames and some of the libraries have already used the framework in developing information literacy in higher education. Non

Tutkimukseni aiheena on kriittisten teorioiden merkitys kirjastokäytännölle sekä kriittisen ja pragmatistisen pedagogiikan soveltaminen informaatiolukutaidon opetuksessa. Tutkimukseni metodina on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa esitellään kriittiseen ajatteluun sekä kriittiseen pedagogiikkaan liittyviä vaikuttajia ja teorioita. Keskeiset teoreetikot tutkimuksessani ovat pragmatistisen kasvatusfilosofian edustaja John Dewey, jonka laajan tuotannon ja kokemusfilosofian hahmottamisessa olen hyödyntänyt ensisijaisesti Kai Alhasen teosta John Deweyn kokemusfilosofia sekä Sorrettujen pedagogiikan kirjoittaja Paulo Freire, jonka ajattelu yhdistyy angloamerikkalaiseen ja eurooppalaiseen kriittiseen pedagogiikkaan. Käytännön työelämän kokemuksia ja teorioiden soveltamismahdollisuuksia olen hakenut informaatiotutkijoiden ja kirjastoam-mattilaisten teoksista, keskusteluista sekä konferenssijulkaisuista. Kirjastoalalla toimivista kriittisistä pedagogeista lähteinäni ovat mm. James Elmborgin, Maria Accardin ja Eamon Tewellin julkaisut. Tutkimukseni liittyy yhteiskunnalliseen lukutaitokeskusteluun ja informaatiolukutaitoisuuden merkitykseen. Informaatiolukutaidon opettaminen on koulutustavoitteiden keskiössä ja siihen kohdistuva tutkimus on informaatiotutkimuksen kentällä vilkasta. Tarkastelen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta erilaisten lukutaitojen merkitystä selviytymis- ja elämänhallintataitona sekä niiden puutteita syrjäytymisriskinä. Esittelen myös lukutaitoisuuden esteitä, tietoon ja tiedonhankinnan mahdollisuuksiin vaikuttavia valtarakenteita, diskursseja sekä kognitiivisia vinoumia, joiden arvostelijaksi, purkajaksi ja vastavoimaksi kriittinen pedagogiikka asemoituu. Pohdin lisäksi kirjaston roolia avoimena, ei-kaupallisena ja tasapuolisena tiedon välittäjänä sekä kirjastoammattilaisten mahdollisuuksia vähentää informaatioköyhyyttä työetiikan ja käytänteiden kautta.

This study assessed the ability of 426 students (ages 12–13) to critically evaluate two types of online locations on health issues: an academic resource and a commercial resource. The results indicated limited evaluation abilities, especially for the commercial resource, and only a small, partial association with prior stance and offline reading ability. Only about half (51.4%) of the students questioned the credibility of the commercial online resource and only about 19% of the students showed an ability to fully recognize commercial bias. Wide variation existed in students’ ability to evaluate online information, as approximately one-fourth of the students performed poorly when evaluating the overall credibility of both online resources and one-fourth performed well. Logistic regression models showed that offline reading skills accounted for only 8.8% of the variance for the academic online resource and 15.1% of that for the commercial resource. No association appeared between evaluation and background knowledge, although an association with prior stance was observed for each online resource. The results are discussed in light of previous research and the need to pay greater attention to the critical evaluation of online resources during classroom instruction. peerReviewed