Search

Digitalization and Internet of Things (IoT) have changed the structure of our society. This structural change continuously has effect on job descriptions of the healthcare sector. The main challenges in the launch and use of technology is in the lack of usability, inadequate communication between participants and poorly resourced implementation processes. Competence need is affected by internal changes in the operating environments of professions that arise from the knowledge base of the professions. The patients’ freedom of choice means the patients’ right to choose where to get their health and social services. It creates external expectations for professional competence. Unified Theory of Acceptance and Use of Technology explain the degree of acceptance of the use of welfare information technology. The theory assesses whether the user will be able to accept these new technologies and user’s ability to concern it. Information was collected on the expectations and benefits that welfare technology is expected to bring to the daily lives of older people at home and as homecare clients. The study seeks to answer the question: How do social and healthcare students and professionals view the use of welfare technology in homecare? The data collection was carried out in connection with the training of the WelTech project (Wellbeing technology education product: introduction and training). The project was launched to develop welfare technology training courses for social and healthcare. The results show a positive attitude towards welfare technology although participants do not think that the use of welfare technology has been encouraged in the organization. Participants estimate that welfare technology will make work more efficient although it was not expected to have a positive effect on more concrete effects, such as reducing errors or improving quality. Based on the participants, there is no clear support in the social and healthcare organizations for the implementation and development of welfare technology.

Teknologian omaksuminen ja informaatioteknologian diffuusio ovat olleet erittäin tutkittuja aiheita informaatioteknologian saralla. Sukupuolen tarkastelu yhtenä muuttujana teknologian omaksumisen kontekstissa on ollut vähäistä. Teknologian hyväksymisen ja käyttöönoton teoriat ovat kuitenkin kehittyneet vuosien varrella ja mahdolliset sukupuolierot ovat tarjonneet tarkastelunäkökulman informaatioteknologian hyväksymiselle niin koulutuksen, kuin terveydenhuollon teknologioiden parissa. Tämän tutkielman tavoitteena on koota koulutus- ja oppimisteknologian hyväksymisen ja käyttöönoton tutkimuksissa ilmeneviä sukupuolieroja. Tutkielma on tyypiltään kirjallisuuskatsaus. Tutkielmassa esitellään aineiston tutkimustulosten lisäksi aineistolle keskeisiä teknologian hyväksymisen ja käyttöönoton teorioita, sekä tarkastelee sukupuolta osana teknologian omaksumisen tutkimuksen muuttujapohjaa. Aineistosta löydetään toistuvia havaintoja muun muassa koetun hyödyllisyyden merkittävyydestä miesten koulutus- ja opetusteknologian käyttöönotolle, mutta tutkimustulokset ovat pääosin hyvin ristiriitaisia. Sukupuolieroista tutkielman kontekstissa ei voida tämän vuoksi tehdä kattavia johtopäätöksiä. Tutkimustulosten ristiriitaisuus nostaa esiin tarpeen jatkotutkimukselle ja korostaa erityisesti pitkittäistutkimusten puutetta. The acceptance and adoption of technology and diffusion of information technology have been heavily researched topics in the field of information technology. The inclusion of gender as a variable to the research of the topic has been recent, and therefore studies approaching technology acceptance from a gender-perspective are still few. Gender and gender differences have lately provided a point of view to technology acceptance research as theories that aim to model the processes of technology acceptance and adoption have been developed further. The goal of this thesis is to gather information on gender differences within technology acceptance and adoption in the context of education and learning by the means of a literature review. The thesis presents the key findings about gender differences in the specific environments of primary and secondary education, higher education, teaching and at the workplace. Additionally, some of the most significant theoretical background for the material is introduced and gender and its role in these models is examined briefly to form an understanding of the assumptions current research is based upon. The literature provides some recurrent findings of, for example, the importance of perceived usefulness to males. Overall, the findings are too ambivalent to form a comprehensive and general picture of gender differences in technology acceptance in the context of education and learning. The thesis therefore highlights the need for future studies, especially longitudinal ones, of the subject.

Background Children who are not accepted in their peer group are at risk of developing internalizing problem behaviors. It is possible, however, that supportive parenting can provide a buffer against the detrimental effects of low peer acceptance. Objective This study examined maternal and paternal affection and psychological control as moderators of the association between children’s peer acceptance during the critical transition to primary school and level and subsequent development of internalizing problem behaviors from first to sixth grade. Method A total of 608 children (264 girls, 344 boys) were rated by their teachers on their internalizing problems in grades 1, 2, 3, 4 and 6. Children’s peer acceptance was measured in the first grade using a sociometric nomination procedure. At the same time point, mothers (n = 432) and fathers (n = 281) completed questionnaires measuring their levels of affection and psychological control. Results The results of latent growth curve modelling showed, first, that on average children’s internalizing problems decreased over the school years. Second, peer acceptance was associated with the development of internalizing problems: the higher the peer acceptance, the bigger the decrease—and the lower the peer acceptance, the smaller the decrease—in the level of internalizing problems across time. However, high maternal affection provided a buffer against this impact of low peer acceptance. Among boys, low levels of maternal psychological control also provided a buffer against the effects of low peer acceptance. No significant results were found on the moderating role of fathers’ parenting styles. Conclusion Overall, the results suggested that mothers’ emotionally sensitive and supporting caregiving may protect children from the harmful long-term effects of low peer acceptance. peerReviewed

The aim of this qualitative evidence synthesis is to identify and assess existing\ud evidence on barriers to and facilitators of older people’s usage of mHealth. Existing\ud literature identified many factors that affect people’s experiences and perceptions of\ud mHealth, which are in turn influenced by their personal circumstances and biography.\ud The following themes were identified using the thematic synthesis approach: (a)\ud perception of usefulness, (b) user requirements, (c) self-efficacy, (d) sense of self and\ud control, (e) privacy and confidentiality, and (f) cost. MHealth devices and services are\ud complex interventions that have to be integrated into an older person’s life in order to\ud facilitate effective use. Developers, providers, and policymakers should make sure that\ud older people are included in decisions about technology use and, further, should\ud question whether the current promotion of technology as a panacea for societal and\ud budgetary problems is rooted in a realistic assessment of their use in practice.

Teknologian käyttö vapaa-ajalla on yleistynyt teknologian kehittyessä, ja myös teknologian hyväksymismalleja, jotka alun perin kehitettiin organisaatioihin, on laajennettu eri käyttökonteksteihin sopivaksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa keskitytään mobiilimaksamisen ja erityisesti sen alakategorian mobiilitankkauksen käyttöön. Mobiilitankkauksella tankattu polttoaine veloitetaan käyttäjän maksukortilta mobiilisovellukseen lisättyjen korttitietojen kautta. Tutkielman tarkoituksena on selittää, mitkä tekijät vaikuttavat mobiilitankkauksen hyväksyntään tai palvelun käyttämättömyyteen. Aihetta tutkitaan case-esimerkin, vuonna 2016 julkaistun mobiilitankkaussovelluksen avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, joka sisälsi laadullisia ja määrällisiä kysymyksiä. Kyselyyn tavoiteltiin vastauksia niiltä, jotka käyttävät mobiilitankkausta, ja niiltä, jotka eivät käytä palvelua, vaan suosivat tankatessa perinteisiä maksutapoja eli käteistä ja korttimaksua. Näiden kahden käyttäjäryhmän vastauksia vertailtiin ja tutkimustuloksena syntyi käsitys tekijöistä, joilla on vaikutus mobiilitankkauksen hyväksyntään tai käyttämättömyyteen. Käyttämättömyyttä tarkasteltiin alkujaan hyväksymisen vastakohtana ja käyttämättömyyden oletettiin johtuvan hyväksyntään vaikuttavien muuttujien puutteesta. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että mobiilitankkauksen hyväksyntää ja käyttämättömyyttä selittävät vain osittain samat muuttujat. Sekä hyväksyntään että käyttämättömyyteen vaikuttavat käyttäjän asenne mobiilitankkausta kohtaan sekä koetun hyödyllisyyden ja helppokäyttöisyyden määrä. Yhteisten muuttujien lisäksi mobiilitankkauksen hyväksyntään vaikuttivat palvelun nopeus ja luottamus palvelua kohtaan. Lisäksi ne, jotka käyttivät mobiilitankkausta, olivat tottuneita käyttämään mobiilimaksua muutenkin. Käyttämättömyyteen vaikuttivat mobiilipalveluiden ja -maksun vähäinen käyttö sekä mobiilitankkauksen suositteluiden puute. Osalle palvelu ei soveltunut esimerkiksi väärän puhelinmallin vuoksi ja osalle palvelu oli tuntematon, mikä estää palvelun hyödyllisyyden ja helppokäyttöisyyden arviointia.

TIIVISTELMÄ MITÄ SIIHEN VIELÄ VAADITAAN? Pro gradu -tutkielma neljän nuoren somalinaisen kokemasta toiseudesta suomalaisessa yhteiskunnassa Nina Östergård Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Sosiaalityön pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Tuomo Kokkonen Syksy 2016 104 sivua _________________________________________________________________________ Tämän sosiaalityön pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia nuorten somalinaisten kokemaa toiseutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimus selvittää, kokevatko he olevansa hyväksyttyjä ja tasavertaisia kansalaisia yhteiskunnassamme vai kokevatko he olevansa ulkopuolisia. Tutkimusaihetta lähestyin toiseuden käsitteen kautta. Lähes jokainen ihminen kokee jossain vaiheessa elämäänsä toiseutta. Kokemus toiseudesta voi syntyä hyvin moninaisista syistä. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi sairaus, vamma, työttömyys, syrjäytyminen tai kokemus erilaisuudesta. Tässä tutkielmassa toiseutta lähestytään maahanmuuttajan näkökulmasta ja erityisesti värillisen, musliminaisen kokemusten kautta. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina ja sitä varten haastateltiin neljää nuorta somalinaista. Heistä kaksi oli syntynyt Suomessa, yksi oli tullut Suomeen 3-vuotiaana ja yksi 12-vuotiaana. Haastatteluista kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teoreettisen viitekehyksen lisäksi tutkimus sisältää kuvaavan luvun somalitytön ja -naisen elämään vaikuttavista tekijöistä. Tämän luvun tarkoitus on osaltaan selventää kulttuurin ja yhteisön ja toisaalta maahanmuuton muodostamaa kehystä, jonka vaikutuksen alaisina he elävät. Tämän tutkimuksen valossa haastattelemieni somalinaisten elämä Suomessa esiintyy hyvin haasteellisena. Nämä naiset ovat eläneet elämäänsä sekä suomalaisen yhteiskunnan että oman yhteisönsä jäseninä ja näin olleet kahden erilaisen vaikutuspiirin alaisina. Elämässään he ovat tehneet sellaisia ratkaisuja, joiden vuoksi he ovat etääntyneet yhteisöstään. Kuitenkaan he eivät pysty kokemaan, että heidät hyväksyttäisiin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Näin ollen nämä naiset kokevat olevansa toisia sekä omassa yhteisössään että suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen merkittävimpänä tuloksena on se, että nämä somalinaiset elävät kaksinkertaisen toiseuden kokemuksen varjossa. Suurimpina vaikuttavina seikkoina näihin kokemuksiin ovat yhteisön suhtautumiseen vaikuttava länsimainen pukeutuminen sekä suomalaisen yhteiskunnan suhtautumiseen vaikuttava ihonväri. Siksi meidän tulisi sekä yhteiskunnan tasolla että sosiaalityön menetelmin pystyä paremmin tukemaan maahanmuuttajanuoria ja heidän vanhempiaan ja lisäksi pyrkiä vaikuttamaan valtaväestön asenteisiin ja ymmärrykseen erilaisuutta kohtaan.

Työuupumuksen lievittämiseksi on alettu maailmalla käyttää mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisia (MIHA) -menetelmiä. Muupu-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko uudenlaisella, kahdeksanviikkoisella MIHA- ohjelmalla lievittää työuupumusoireita tehokkaasti. Ohjelma toteutettiin ryhmä- ja verkkointervention yhdistelmänä. Muupu-tutkimuksessa selvitettiin sekä ohjelman vaikuttavuutta että sen vaikutusmekanismeja. 218 tutkittavaa satunnaistettiin kahteen ryhmään: MIHA-interventioryhmään ja tavanomaista tukea (TAV) saavien ryhmään. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös pilottiryhmän (n = 24) ja heidän vastinpariensa (n = 24) kyselyvastauksia. Noin 80 % tutkittavista oli naisia, ja yli 60 %:lla oli ammattikorkea- tai yliopistokoulutus. Tutkittavien keski-ikä oli 47 vuotta. Tutkittavien tuli hakuvaiheessa kuulua työuupuneimpien suomalaisten joukkoon (uupunein neljäsosa Bergen Burnout Indicator -kyselyllä arvioituna). Tutkittavat edustivat vaihtelevia ammattiryhmiä. Tutkimuksessa arvioitiin osallistuneiden kokemusten muutoksia työuupumuksessa, MIHA-taidoissa, työoloissa, psykologisessa oirehdinnassa sekä hyvinvoinnissa käyttämällä 17 tunnettua kyselymenetelmää. Arviointeja tehtiin ennen intervention alkua, heti sen jälkeen sekä 6 ja 12 kuukautta intervention aloittamisesta. Analyysit tehtiin monimuuttujamenetelmillä ja rakenneyhtälömallinnuksella. Tulokset perustuvat neljään artikkelikäsikirjoitukseen ja kahdeksaan pro gradu -tutkielmaan. MIHA-ohjelman vaikutukset olivat laaja-alaisesti työuupumusta lievittäviä ja hyvinvointia edistäviä, ja ohjelma näytti myös suojaavan uusien elämänhaasteiden tuomilta stressivaikutuksilta. MIHA- ryhmän hyvinvointi lisääntyi johdonmukaisesti enemmän kuin TAV-ryhmän käytetyissä arvioinneissa. Lisäksi suotuisat vaikutukset säilyivät vuoden seurannassa. Intervention vaikutuksissa oli kuitenkin löydettävissä erilaisia polkuja. Monet yksilölliset tekijät, kuten persoonallisuuden piirteet ja masentuneisuus olivat yhteydessä intervention tuloksellisuuteen. Lisäksi harjoittelun omaehtoisella jatkamisella interventiojakson jälkeen ja kokemuksilla keskeisten interventioelementtien oppimisesta oli yhteys intervention vaikuttavuuteen. Muupu-ohjelman tyyppisiä matalan kynnyksen interventioita kannattaisi ottaa aikaisempaa laajemmin käyttöön suomalaisessa työterveyshuollossa, sillä niitä voidaan hyödyntää monenlaisen psyykkisen oireilun lievittämiseen ja hyvinvoinnin kohentamiseen. Hankkeen tulokset haastavat myös pohtimaan aikaisemmin käytettyjä kuntoutusmalleja.

Mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisten interventioiden käytöstä on saatu lupaavia tuloksia työhyvinvoinnin parantamisessa, mutta työn imun yhteydessä niitä ei ole juurikaan tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisen (MIHA) -intervention vaikuttavuutta työn imuun ja erikseen sen kolmeen ulottuvuuteen, tarmokkuuteen, omistautumiseen ja uppoutumiseen, sekä psykologiseen joustavuuteen. Lisäksi selvitettiin, välittääkö psykologisen joustavuuden muutos mahdollisia intervention aikaisia muutoksia tarmokkuudessa, omistautumisessa tai uppoutumisessa. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Muupu-tutkimushanketta. Tämän tutkimuksen tutkimusjoukko koostui 155 vapaaehtoisesta työuupumustaustaisesta säännöllisessä työssä olevasta työntekijästä, jotka satunnaistettiin interventio- (INT; n = 82) ja verrokkiryhmiin (TAV; n = 73). Interventioryhmä osallistui ryhmä- ja verkkomuotoja yhdistävään kahdeksan viikon mittaiseen MIHA-interventioon. Sekä interventio- että verrokkiryhmä saivat käyttää työterveyshuollon tarjoamia tavanomaisia työuupumukseen tarkoitettuja tukimuotoja tutkimuksen aikana. Tutkittavien työn imua ja psykologista joustavuutta mitattiin kyselylomakkeilla ennen intervention alkua sekä heti intervention jälkeen. Tutkimuksen tulosten mukaan työn imu lisääntyi interventioryhmässä, ja muutos oli suurempaa kuin verrokkiryhmän muutos intervention aikana. Myös tarmokkuudessa, omistautumisessa ja uppoutumisessa tapahtui positiivisia muutoksia interventioryhmässä, mutta vain tarmokkuudessa ja uppoutumisessa interventioryhmän muutos oli suurempaa kuin verrokkiryhmän muutos. Interventioryhmän psykologinen joustavuus lisääntyi intervention aikana ja muutos oli suurempaa kuin verrokkiryhmässä. Lisäksi tulokset osoittivat, että intervention aikainen muutos tarmokkuudessa ja uppoutumisessa välittyi täysin psykologisen joustavuuden muutoksen kautta. Tulokset osoittavat, että jo lyhyellä ryhmä- ja verkkomuotoisella MIHA-interventiolla voidaan lisätä työntekijöiden työn imua enemmän kuin tavanomaisella työuupumukseen tarkoitetulla tuella. Interventio näyttäisi lisäävän erityisesti tarmokkuuden ja uppoutumisen kokemuksia, ja välittävänä mekanismina näyttäisi toimivan psykologinen joustavuus. Organisaatioissa kannattaisikin hyödyntää psykologisen joustavuuden kehittämiseen keskittyvää mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaista menetelmää työn imun parantamisessa.

Tämän päivän jakamistalouden kehityspyörteiden keskellä elävät kuluttajat näkevät jatkuvasti uusia liiketoimintamalleja ja teknologisia innovaatioita, joihin heidän täytyy sopeutua. Yksi tällainen malli ja innovaatio on osakepohjainen joukkorahoitus, joka viittaa yritysrahoituksen malliin, jossa pieniä määriä pääomaa kerätään suurelta joukolta sijoittajia. Nuoret yritykset tarvitsevat rahoitusta kasvaakseen, ja kun tyypillisesti tämän rahoituksen ovat tuoneet pääomasijoittajat tai varakkaat yksityishenkilöt, on osakepohjaisella joukkorahoituksella mahdollisuus tehdä tavallisista sijoittajista – sellaisistakin, jotka eivät koskaan ole tehneet sijoituksia – minienkelisijoittajia, jotka sijoittavat säästöjään startup-yrityksiin. Tällä uudella pääoman lähteellä on potentiaali tuoda merkittävää muutosta aikaisen vaiheen yksityisten yritysten rahoitukseen sekä tuoda aikaisemmin saavuttamattomissa olevia sijoituskohteita massoille. Jotta tämä potentiaali voi toteutua, tulee kuluttajien kuitenkin ensin hyväksyä ja omaksua joukkosijoituksia välittävien teknologia-alustojen käyttö. Joukkorahoituksen uutuuden vuoksi kuluttajien hyväksyntään vaikuttavia tekijöitä ei ole kattavasti tutkittu. Tämä tutkimus pyrkii lisäämään joukkorahoituksen ja teknologiahyväksynnän kasvavaan kirjallisuuteen kokoamalla ja testaamalla suunnitelmallisen käyttäytymisen teoriaan (TPB) pohjautuvaa mallia, jonka ydinkäsitteitä ovat asenne, subjektiivinen normi ja käytöskontrolli. Koska tämä tutkimus ponnistaa lähtökohtaisesti yhteisöllisestä jakamistaloudesta, ovat päätöksentekoon vaikuttavat sosiaaliset vaikutteet tutkimuksessa erityisen huomion kohteena. Koska kestäviä sidosryhmäsuhteita ei synny ilman luottamusta, maustettiin tutkimusmallia lisäksi verkossa tapahtuvan luottamuksen tekijä. Tutkimuksen tavoitteet ovat täten selvittää mitkä ovat tärkeimmät kuluttajien osakepohjaisen joukkorahoituksen alustojen hyväksyntään vaikuttavat tekijät sekä kuinka vahvoja sosiaaliset vaikutteet ja verkkopohjainen luottamus näiden joukossa ovat. Empiriinen tutkimus toteutetaan verkkokyselyllä (n=100). Tutkimuksen tulokset osoittavat, että asenne ennustaa aikomusta parhaiten mallin kolmesta päätekijästä. Sosiaalista vaikutusta kuvastava subjektiivinen normi puolestaan todetaan heikoksi aikomuksen ennustajaksi, mikä on linjassa enimmän suunnitelmallisen käyttäytymisen teorian tutkimuksen kanssa. Käytöskontrollilla ei löydetä olevan vaikutusta aikomuksiin. Lisäksi, kun epäsuorat vaikutukset otetaan huomioon, nousee luottamus asenteen vahvimmaksi ennustajaksi. Tulosten mukaan osakepohjaisen joukkorahoituksen alustojen tulisi keskittyä luomaan myönteisiä asenteita alustoja kohtaan viestimällä hyödyllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä sekä erityisesti vaalimalla luottamusta sidosryhmien kanssa. Modern-day consumers living in the age of the sharing economy are witnessing an ever-changing landscape of new business models and technological innovations that they need to adapt to. One such business model and technology innovation is called equity crowdfunding, which refers to a way of raising small amounts of capital from a large number of investors to finance a business venture. Young businesses need funding to grow, and while early stage funding has typically been invested by venture capitalists or wealthy individuals, equity crowdfunding has the potential to make ordinary consumers, even ones who have never made an investment in their lives, into mini business angels investing their savings into startup companies. This access to new capital has the potential to bring tremendous change to financing of private early stage businesses and to grant access to previously unavailable investment opportunities to the masses. For this potential to be realized, consumers must first accept and start using the new technology platforms that facilitate equity crowdfunding investments. Due to the novelty of the crowdfunding phenomenon, factors affecting consumer acceptance of said platforms have yet to be thoroughly studied. This study attempts to contribute to the growing pool of crowdfunding and technology acceptance literature by assembling and testing a model based on the theory of planned behaviour, which revolves around the constructs of attitude, subjective norm, and behavioural control. Of particular interest for this study, due to it being grounded in the inherently collaborative and social sharing economy, are the various types of social influence that affect decision making. Furthermore, as no sustainable stakeholder relations are born without trust, the research model was seasoned with an additional factor in the form of online trust. Therefore, the goals of this study are to find out what the main factors affecting consumers’ intentions of using equity crowdfunding platforms are and how social influences and online trust fare in the ranking. The empirical study is conducted with an online survey (n=100). The results of this study indicate that attitude is the strongest predictor of intention among the three main factors in the model. The social influence construct of subjective norm, on the other hand, is found to be a weak predictor of intention, which is consistent with the majority of research utilizing the theory of planned behaviour. Behavioural control, the third main construct, is found to have no effect on intentions. Furthermore, with indirect effects included, trust is found to be the overall strongest predictor of attitude. The results suggest that equity crowdfunding platform operators should focus on generating positive attitudes toward their platforms by communicating usefulness and ease of use, and especially by fostering trust among their stakeholders.

The effects of mindfulness-based interventions and ACT on mindfulness and well-being have received a lot of interest, and their mechanisms of change have been studied recently, but still some mechanisms are missing the research attention. The mechanisms of the change that happens during an intervention with people who suffer from work related burnout, have been examined by only a couple of studies. The present study aimed to investigate these mechanisms by looking at the mediating effects of learning mindfulness, acceptance and value-based working (MAV) skills which were measured with a novel Learning Questionnaire developed for the present research project. The data of the present study was driven from 88 participants who took part in the 8-week Muupu-program which is a mindfulness, acceptance and value-based intervention. Results, based on paired samples t-tests, showed that there were significant changes in mindfulness (FFMQ), frequency (ATQ-F) and believability (ATQ-B) of automatic negative thoughts, work ability (WAQ) and illegitimate tasks (BITS). Learning value-based working, or learning mindfulness, acceptance and value-based working in the context of work, partially mediated all of these changes except in illegitimate tasks. The explored new method assessing learning experiences of MAV related skills provided valuable information on the intervention and its strengths and possible weaknesses. This kind of assessment method could provide valuable information in future research on the progress of participants, the mechanisms of change, and the qualities of the interventions in question.

Tietoisuustaitopohjaisten interventioiden tuloksellisuudesta työuupumuksen hoidossa Suomessa on vielä vähän tutkimustietoa. Hoitoa koskevien odotusten yhteyttä hoidon tuloksellisuuteen tietoisuustaitopohjaisissa interventioissa on myös tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella tietoisuustaito-, hyväksyntä- ja arvopohjaiseen menetelmään perustuvaan ja työuupumuksen hoitoon tarkoitettuun Muupu-interventioon osallistuneiden (n = 88) psyykkisen hyvinvoinnin ja työpahoinvoinnin muutoksia sekä hoitoa koskevien odotusten yhteyttä näihin muutoksiin. Itsearvioitua psyykkisen hyvinvoinnin muutosta mitattiin emotionaalisen-, psykologisen- ja sosiaalisen hyvinvoinnin mittareilla. Työpahoinvoinnin muutosta mitattiin itsearvioinnein stressi-, työuupumus -ja työkykymittareilla. Intervention vaikuttavuutta koskevia odotuksia mitattiin tutkimusta varten rakennetulla kyselyllä, joka arvioi osallistujien toiveikkuutta muutoksen suhteen sekä uskomuksia intervention tehokkuudesta muutoksen aikaansaamisessa. Toistomittausanalyysi osoitti, että osallistujien psyykkinen hyvinvointi lisääntyi ja työpahoinvointi väheni merkitsevästi intervention aikana. Muutos työpahoinvoinnissa ja työkyvyssä oli myönteisintä niillä osallistujilla, joilla oli korkeat intervention vaikuttavuutta koskevat odotukset. Psyykkisen hyvinvoinnin muutoksen ja odotusten välillä ei ollut merkitsevää yhteyttä. Tutkimustulokset tukevat tietoisuustaitopohjaisten interventioiden tuloksellisuutta työuupumuksen lievittäjänä sekä interventiota koskevien odotusten myönteisyyden merkitystä tässä muutoksessa. The effectivity of mindfulness based interventions for burnout has not yet been widely investigated in Finland. There is also only a few studies about the relationship between patient outcome expectations and treatment outcome in mindfulness based interventions. The aim of this study was to investigate the interaction between participants’ outcome expectations (n = 88) and changes in wellbeing and ill-being after mindfulness-, acceptance- and value based intervention for burnout (Muupuprogram). Well-being was measured at two time points by self-assessments of emotional-, psychological- and social well-being. Ill-being was measured by self-assessments of stress, burnout and work ability. Outcome expectations were assessed by measurement constructed for the study. Result of repeated measures indicated that well-being increased and ill-being decreased significantly between the measurements. The change in ill-being and work ability was most positive in a group of high outcome expectations. Result supports the suitability of mindfulness based interventions for reducing burnout and the importance of positive outcome expectations in the treatment process.

Tutkielman aiheena on sosiaalisten ohjelmistojen, kuten uuden tyyppisten intranettien, organisaatiossa tapahtuvaan käyttöönottoon liittyvät haasteet. Sosiaaliset ohjelmistot ovat osa laajempaa Enterprise 2.0 ilmiötä, jossa uudet, vuorovaikutteisemmat ohjelmistot pyrkivät aktivoimaan työyhteisöä osallistumaan organisaation laajuiseen keskusteluun ja lisäämään avoimempaa tiedonkulkua sekä kollaboratiivista työskentelyä. Pelkkä ohjelmistojen käyttöönotto ei kuitenkaan usein muuta organisaation työskentely- tai viestintätapoja, jolloin ohjelmistojen luvatut hyödyt jäävät saavuttamatta. Tutkielmassa tutkitaan mitkä tekijät vaikuttavat juuri sosiaalisten ohjelmistojen käyttöönoton onnistumiseen. Tutkielman kirjallisuuskatsauksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan Enterprise 2.0 ilmiötä, sosiaalisia ohjelmistoja ja niiden käyttöönoton oletettuja hyötyjä. Kirjallisuuskatsauksen toinen osa käsittelee eri teknologioiden käyttöönottoon liittyviä tekijöitä, sekä teknologisesta, sosiaalisesta että organisaatiokulttuurillisesta näkökulmasta. The subject of the thesis is the challenges related to a succesful adoption of social software in organizations. Social software are a part of a larger phenomenon called Enterprise 2.0, where the use of new, more interactive software aims to activate a workplace into taking part in an organization-wide discussion and more transparent knowledge sharing as well as collaborative working. Just the introduction of these software to organizations is often not enough to change the prevailing working and communication methods, thus leaving the benefits of the software unreaped. The factors influencing a succesful adoption of social software are explored in the thesis. The Enterprise 2.0 phenomenon, social software and the assumed benefits of introducing this software to organizations is examined in the first part of the literature review. The second part of the literature review examines the factors that influence the adoption of different technologies, with a viewpoint on both the technological and social factors as well as the effect of organizational culture.

Tietojärjestelmät ovat tämän päivän organisaatioissa tärkeässä asemassa. Uuden tietojärjestelmän käyttöönoton odotetaan johtavan toiminnan tehostumiseen ja liiketoiminnan parantumiseen. Keskeistä käyttöönottoprosessin onnistumiselle on, että käyttäjät hyväksyvät uuden tietojärjestelmän ja ovat tyytyväisiä siihen. Kirjallisuudessa on esitetty hyvin monenlaisia malleja ja mittareita, joilla tietojärjestelmän onnistumista voidaan arvioida. Keskeisimpiä ovat käyttäjätyytyväisyyteen, tietojärjestelmän onnistumiseen ja teknologian hyväksyntään liittyvät mallit. Tässä tutkielmassa selvitetään millä tavalla voidaan arvioida ja selittää tietojärjestelmän onnistumista käyttöönoton jälkeen. Keskeisiä malleja koskevan kirjallisuuskatsauksen perusteella on tehty tapaustutkimus, jonka kohteena on Kansaneläkelaitoksessa käyttöönotettu Service Manager -järjestelmä. Dokumentteihin tutustumisen ja teemahaastattelujen avulla tutkittiin järjestelmän käyttöönottoa sekä käyttäjien mielipiteisiin ja järjestelmän käyttöhalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tapaustutkimuksen tulosten perusteella järjestelmän käyttöönotto on ollut projektin tavoitteiden osalta onnistunut, mutta sen käyttäminen vaatii käyttäjiltä jonkin verran aiemmasta poikkeavia toimintatapoja. Järjestelmän laatu ja järjestelmän tuottaman informaation laatu koettiin melko hyväksi, mutta järjestelmän käytettävyydessä oli jonkun verran ongelmia. Järjestelmä auttaa töiden ohjaamisessa ja tuottaa töiden kannalta oleellisia tietoja, mutta osa koki järjestelmän käyttämisen ylimääräiseksi työksi ja hyödyttömäksi työtehtäviä ajatellen. Järjestelmän kokeminen helppokäyttöiseksi ja hyödylliseksi näyttää vaikuttavan järjestelmän käyttöhalukkuuteen. Tämän tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi suunniteltaessa uuden tietojärjestelmän käyttöönottoa. Tutkielma antaa lähtökohtia myös sellaisen tutkimuksen tekemiseen, jossa tutkitaan tietojärjestelmän onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Information systems are crucial for modern organizations. The implementation of a new information system should result in more efficient performance and improved business. An important factor in success of the implementation process and the information system is that users accept the new information system and are satisfied with it. Many models and measures for information systems success have been introduced in literature. The most central are models of user satisfaction, information system success and technology acceptance. This thesis examines how information system success can be measured and explained after implementation. Based on a literature review of essential models, a case study has been targeted to Service Manager –system that has been implemented in the Social Insurance Institution of Finland. The implementation process and factors affecting the users’ opinions and their willingness to use the system were studied by document examination and theme interviews. The case study shows that the implementation process has been successful as for the project goals but using the system requires some new working methods from the users. System quality and information quality were perceived to be desirable but there were some problems with the usability of the system. The system helps managing the work and it produces relevant information concerning work tasks but some users see using the system as extra work and useless for the work tasks. Perceiving the system easy to use and useful seems to affect willingness to use the system. The research results can be deployed for example when planning an implementation of a new information system. These results can also be used as a starting point for studying factors affecting information system success.

This study explores the rhetorical strategies used by employees in a financial corporation to reject or accept corporate environmentalism among corporate responsibilities. The study is theoretically based on rhetoric and on prior research on acceptance or rejection of corporate environmentalism among other corporate responsibilities in an organization. A qualitative study, based on face-to-face interviews was conducted among 30 employees in a Finnish financial corporation. The study shows that employees reject corporate environmentalism based on value priorities and perception of little or no environmental impacts. They accept corporate environmentalism among other responsibilities based on the need for change due to multiplicity of environmental impacts and value congruence between environmental and other organizational values. The study contributes prior research by showing that the perception of little environmental impacts in a business branch can still act as a powerful blinder of environmental responsibility. peerReviewed

0,00 euroa