Search

This study explored the lived experience of transition from adolescence to adulthood for young people with cerebral palsy to inform occupational therapy practitioners as to what might promote positive life opportunities. A phenomenological methodology was used with six participants, aged 18 to 25 years with cerebral palsy. The findings are presented in the form of hermeneutic stories and three themes: The storm of uncertainty; time, space and the body, Capsizing in a world of others and, Securing anchorage; being heard and understood. Recommendations include service integration across health, social care and education based on partnership and provision of coordinators. peerReviewed

Arvio teoksesta Torey Hayden: Näkymätön tyttö (The Invisible Girl, 2021) Otava 2022. Suom. Jussi T. Kivi. nonPeerReviewed

Selkamo, Sanna. 2016.”Että sitä tuntee olevansa ihminen, eikä mikään numero jossain paperilla” – erityisellä osaamisella kohti aikuisuutta ja työelämää. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. 115 s. Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden erityisnuorten ohjauksen ja tuen tarvetta työelämään siirryttäessä. Pyrkimyksenäni oli lisätä tietoa ja ymmärrystä ohjauksen ammattilaisille, kun ohjattavana on nuori, jonka koulutuspolkua ovat leimanneet oppimisen ja/tai tarkkaavaisuuden erityispiirteet. Tavoitteena oli myös tuoda esiin ohjausalan asiantuntijoiden näkemyksiä koulutuksen jälkeisestä nivelvaiheen ohjaustyöstä sekä alueellisen ja moniammatillisen yhteistyön toimivuudesta ohjauksen erityiskysymyksissä. Tutkimustehtäviä lähestyttiin laadullisen tutkimuksen menetelmin fenomenografisen tutkimusotteen kautta. Tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sekä fenomenografisen aineistoanalyysin että aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää. Fenomenografinen aineistoanalyysi tuotti viisi ylätason kuvauskategoriaa, jotka kuvasivat tutkimuksessa tarkasteltavaa erityisnuorten uraohjauksen ilmiötä. Nämä kategoriat olivat: erityisnuorten koulutuspolku työelämään, ohjaus ja muu oppimisen tuki erityisnuoren ammatillisen kasvun tukena, kokemuksien ja vahvuuksien kautta työelämään, erityisohjaus tukena nuoren urakehityksessä ja moniammatillinen ohjaustyö erityisnuoren urakehityksen tukena. Keskeisenä ilmiönä tutkimuksessani nousi esiin, että koetut oppimisvaikeudet ja kielteiset peruskouluajan kokemukset olivat ohjanneet erityisnuoria ammatillisen uranpolun valintaan. Ammatillisessa koulutuksessa saatuun ohjaukseen ja muuhun tukeen oltiin tyytyväisiä ja niiden katsottiin auttaneen opintojen loppuunsaattamista. Myös vuosien varrella omaksuttujen selviytymisstrategioiden sekä ”oman jutun löytämisen” opintojen aikana koettiin tukevan koulutuksen jälkeistä siirtymää. Toisen tutkimustehtävän tuloksiin viitaten voidaan todeta, että alueellinen moniammatillinen ohjaustyö on melko toimivaa, mutta tarve erityisohjaukselle omana ohjausmuotonaan on ilmeinen.