Search

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Kehitysyhteistyön kenttä on kulttuurien kohtauspaikka. Kulttuurisesti välittyneet käsitykset ja merkitykset koetaan yleensä itsestäänselvyyksiksi, joita on vaikea kyseenalaistaa. Kulttuurien kohdatessa omat tavat tulevat näkyviksi, ja jos ne ovat uhattuna, halu puolustaa omaa kulttuuria on suuri. Tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurin yhteyttä lastenkasvatukseen. Tutkimuskohteena on yksityinen ugandalainen orpokoti, joka toimii esimerkkinä kehitysyhteistyön kenttäprojektista. Tutkin kehitysyhteistyötä yksityisen ja vapaaehtoisen kehitysavun näkökulmasta. Tutkimustehtävänä on analysoida kulttuurien merkitystä orpokodissa tehtävään lastenkasvatustyöhön. Kulttuuri on tässä tutkimuksessa analyyttinen käsite, jonka avulla erittelen havaintojani. Tutkimusmenetelmänä on etnografinen toimintatutkimus. Aineistoina käytetään kenttäpäiväkirjaa, haastatteluja ja organisaation dokumentteja. Kentällä tein myös toimintatutkimusta, kun kehitin uusia työmenetelmiä orpokodin käyttöön. Se työ on osa aineistoa. Etnografisen aineiston analysoimiseen käytin kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Teoreettinen viitekehys muodostuu jälkikolonialistisesta teoriasta ja länsimaisesta kehitysyhteistyö- ja lapsitutkimuksesta. Keskeinen tutkimuskysymys on: Miten kulttuuri, valta ja kehitysyhteistyön historia vaikuttavat lastenkasvatustyöhön orpokodissa? Tutkimuksessa länsimainen ja afrikkalainen kulttuuritausta tulivat vertailupariksi, mikä näkyy myös analyysin tuloksissa. Lastenkasvatukseen liittyviä kysymyksiä käsiteltiin orpokodissa ennen kaikkea kulttuurisina tapoina. Työntekijät selittivät omia näkemyksiään kulttuuritaustaan vedoten. Keskustelut supistuivat usein oman kulttuurin puolustamiseen. Kulttuuridiskurssi oli myös tapa kyseenalaistaa organisaation valta-asemia. Kehitysyhteistyön historiassa syntyneitä valta-asemia korostetaan tämän päivän kenttätyössä, mikä johtaa siihen, että yhteisen ymmärtämisen löytäminen työssä voi olla vaikeaa. Tutkimuskohteessani työn etenemisen kannalta ongelmalliseksi muodostui valta-asetelma, jossa länsimaisen kulttuurin edustajat vähemmistöasemastaan huolimatta ottivat itselleen vallankäyttäjän aseman. Heillä oli valta määritellä, miten lasten kanssa tulee olla ja mitkä ovat hyväksyttyjä tapoja olla lasten kanssa. Länsimaalaiset työntekijät ottivat itse valtaa pitävän asemansa, mutta siihen heidät myös laitettiin. Tasavertaisen työskentelykumppanuuden löytämistä vaikeuttivat työyhteisössä liikkuvat juorut ja asenteet. Vaaleaihoisiin kohdistuvat ennakkoluulot merkitsivät sitä, että minun oli vaikea päästä työyhteisön jäseneksi. Monikulttuurisuuden sijaan työyhteisö jäi kahden laajan kulttuuripiirin, länsimaisen ja afrikkalaisen, kilpakentäksi, jossa yhteisistä kasvatuskäytännöitä sopimisen sijaan kilpailtiin oman kulttuurin puolesta.