Search

Utopiat ja toisenlaisten maailmojen kuvittelu ovat tärkeitä yhteiskuntakritiikin välineitä. Kuvittelu ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se on taito, joka vaatii harjoittelua. Tässä käytäntökuvauksessa tarkastellaan sitä, miten kuvittelua voi opettaa yliopistossa. Kuvaus pohjautuu sosiologian maisteriopiskelijoille suunnattuun "Harjoituksia poliittisessa mielikuvituksessa" -opintojaksoon. Kuvauksessa pohditaan konkreettisten esimerkkien avulla taiteen piirissä kehitettyjen harjoitteiden soveltamista yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun ja opetukseen sekä kriittisen ajattelun valmiuksien kehittämiseen. Pohdinta perustuu harjoitusten kuvauksiin, tutkijoiden opetustilanteista kirjoittamiin kenttäpäiväkirjoihin ja opiskelijoiden kurssipalautteisiin. Kuvittelu auttaa edistämään yhteiskunnallista muutosta sekä haastaa etsimään toisenlaisia tietämisen tapoja. Kuvittelu ja sen opettaminen edellyttää mahdollisen pedagogiikkaa, joka ei tarjoa valmiita vastauksia vaan etsii tapoja kurottua kohti tuntematonta., Utopias and imagining different worlds are important tools for social critique. Imagination is not given, but a skill that requires practicing. This text examines teaching imagination at the university by using as an example a course entitled “Exercises in political imagination”, targeted at master’s students in sociology. By using concrete examples, the text discusses how art-based methods and practices can be used in social sciences, and how they can be used to teach critical thinking. The reflection is based on description of practices, the researchers’ field notes from teaching situations, and the students’ course feedback. Imagination helps to promote social change and find new forms of knowing. Teaching imagination requires pedagogy of potential that does not provide ready-made answers but searches for ways to reach towards what is yet unknown.

Osana laajempaa hyvinvointivaltion ja politiikan muutosta tiedosta ja asiantuntijuudesta on tullut keskeisiä poliittisen toimijuuden ja vaikuttamisen muotoja. Tämä koskee myös tasa-arvopolitiikkaa: tasa-arvopoliittisia tavoitteita pyritään yhä useammin edistämään erikoistuneen tasa-arvoasiantuntijuuden, politiikan tarpeisiin muokatun tutkimustiedon sekä julkishallinnon välineisiin ja toimintakulttuuriin mukautettujen tasa-arvon edistämistekniikkojen avulla. Artikkelissa tarkastellaan tätä tasa-arvopolitiikan professionaalistumista Suomessa käyttäen esimerkkinä sukupuolitietoista budjetointia. Tarkastelu sidotaan teoreettiseen keskusteluun epäpolitisoitumisesta keskeisenä uusliberaalin hallinnan, uuden julkisjohtamisen ja tietoon perustuvan päätöksenteon piirteenä. Artikkelissa kysytään, miten professionaalistuminen sekä epäpolitisoi että politisoi feminististä tietoa ja toimijuutta. Siinä osoitetaan, että professionaalistunut tasa-arvopolitiikka kanavoi feminististä tietoa politiikkaan, mutta häivyttäessään tiedon poliittisuuden se uhkaa kadottaa myös feministisen tiedon muutosvoiman.

Arkipäivän utopiat ovat yhteisöjä, jotka tavoittelevat yhteiskunnallista muutosta kokeilemalla erilaisia tapoja järjestää yhteiskunnallista ja poliittista elämää arkisissa yhteyksissä. Katsausartikkeli tarkastelee haastatteluaineiston avulla kahta arkipäivän utopiaa uusintavan työn näkökulmasta. Arkipäivän utopioiden tekeminen ja ylläpitäminen edellyttävät uusintavaa työtä: elämää ja yhteisöjä ylläpitävää, hyvinvointia tuottavaa, arjen lomassa tehtävää, pääsääntöisesti palkatonta työtä. Utopiatutkimuksen kentällä tämä näkökulma on kuitenkin jäänyt katveeseen. Feminististä uusintavan työn teoretisointia hyödyntäen katsaus tekee näkyväksi uusintavan työn muotoja arkipäivän utopioiden rakentamisessa. Keskeisiksi uusintavan työn muodoiksi ehdotetaan ruumiillista työtä, vuorovaikutustyötä, muistityötä ja kokeilutyötä. Katsaus osoittaa, että vaihtoehtoisia yhteiskuntamuotoja prefiguroivat arkipäivän utopiat tarjoavat tilan, jossa tuottavan ja uusintavan työn kategorioita ja niiden välisiä suhteita voidaan kuvitella ja järjestää uudelleen.

publishedVersion Non

Teppo Eskelinen (toim.): The Revival of Political Imagination: Utopias as Methodology. Lontoo: Zed Books, 2020, 173 s. I S B N 978-1-78699-959-7

Hanna Ylöstalo: Tietotalous geopoliittisena ilmiönä Juho Luukkonen: Osatotuus totuudenjälkeisen politiikasta Tiina Merikoski: Ulottuvuuksia jokaisen oikeuteen maisemassa

publishedVersion

Suvi Salmenniemi, Johanna Nurmi, Inna Perheentupa & Harley Bergroth (toim.): Assembling Therapeutics: Cultures, Politics and Materiality. Abingdon & New York: Routledge, 2019, 227 s. I S B N 978-0-815-37797-9, eI S B N 978-1-351-23339-2

Artikkelimme on teoreettis-metodologinen puheenvuoro kriittisen toimintatutkimuksen menetelmällisestä kehittämisestä työpaikkojen tasa-arvotyössä sekä sukupuolen ja sukupuolten eriarvoisuuden nostamisesta tutkimusmenetelmiä koskevaan keskusteluun. Tuomme esiin kaksi narratiiviseen perinteeseen kuuluvaa menetelmää, joiden avulla voidaan vastata tasa- arvon kehittämistyössä ilmenneisiin haasteisiin, kuten tasa-arvon kehittämistyön vastustamiseen. Nämä menetelmät ovat eläytymismenetelmä sekä valmistava tarina pysäytettynä kertomuksena. Päätelmämme on, että molempien menetelmien avulla voidaan tukea työyhteisöjen tasa-arvotyölle tärkeitä kriittistä itsereflektiota ja emansipatorista tiedostusprosessia sekä vahvistaa vuorovaikutusta, tutkittavien ääntä ja muutoksen nousemista tutkittavista itsestään.

Talousarvion laadintaan tarvitaan sukupuolinäkökulmaa, sillä talousarvio ja muut julkiseen talouteen liittyvät päätökset vaikuttavat eri mies- ja naisryhmiin eri tavoin ja voivat joko edistää tai heikentää tasaarvoa. Tasa-arvoa talousarvioon -tutkimushankkeessa 1) selvitettiin talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnin ja sukupuolitietoisen budjetoinnin hyviä käytäntöjä muissa maissa, 2) kehitettiin menetelmiä talousarvion sukupuolivaikutusten arviointiin ja arvioitiin menetelmiä hyödyntäen Juha Sipilän hallituksen talousarvioiden suoria ja epäsuoria sukupuolivaikutuksia, 3) tehtiin suosituksia talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnin ja sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämiseksi Suomen valtionhallinnossa. Tutkimushankkeessa on kehitetty tasa-arvotutkimukseen, taloustieteelliseen tutkimukseen ja mikrosimulointiosaamiseen perustuen menetelmiä vero- ja etuusmuutosten, julkisen palveluiden muutosten ja työllisyysvaikutusten sukupuolinäkökulmaiseen arviointiin. Sekä menetelmät että niihin perustuvat arvioinnit ottavat sukupuolen ohella huomioon muita tekijöitä, kuten iän, tulotason ja perhetyypin. Tutkimushankkeen viisi laajaa suositusta sukupuolitietoisen budjetoinnin ja talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnin kehittämiseksi ovat: 1) Lanseerataan sukupuolitietoisen budjetoinnin käsite; 2) Kytketään sukupuolitietoinen budjetointi kansallisiin ja hallinnonalakohtaisiin tasa-arvotavoitteisiin; 3) Laajennetaan sukupuolivaikutusten arviointi lakiesityksistä koko laajaan talousarvioprosessiin; 4) Raportoidaan talousarvion sukupuoli- ja tasa-arvovaikutuksista systemaattisesti; 5) Tuetaan sukupuolitietoista budjetointia poliittisesti ja valtionhallinnon sisällä.