Search

This paper presents an overview of a large scale research project involving teachers and students across eight European countries and involving eleven partner organizations. The project was focused on helping equip students with key transversal skills and competencies. We used integrated STEM as a site to ground the development of these interdisciplinary ways of thinking, being and doing and digital tools as ways to help teachers deepen and enhance their formative assessment practice. We present here an out line of research conducted to develop a framework for conceptualising integrated STEM skills and their assessment via digital tools. This framework identified a number of core competencies and ways to both design and assess for these skills using digital t ools. We also give an account of subsequent professional development with teachers and the piloting of developed teaching methods in schools. The next phase was the conduct of evaluations of our work according to a research methodology which aimed to ident ify best practices for scalable teaching. Some emergent findings and lessons learned along the way from two countries, Ireland and Sweden, are presented as examples here as we complete the analysis stage of the project. This paper aims to contribute to the conversations around interdisciplinary and integrated STEM skills, how they can be digitally assessed and to give an account of the workings of the associated large scale research project. Keywords: STEM, Integrated STEM, inservice teacher education, transversal skills

Yhteiskunta on kehittymässä yhä enemmän digitaalisuutta hyödyntäväksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että digitaalisuus, robotiikka, tekoäly ja virtuaaliteknologia on olennainen osa ihmisten työelämässä ja vapaa-ajan vietossa. Hankkeen päätavoitteena oli selvittää online-kokoustyökalujen käytön vaikutus teknostressiin sekä validoida teknostressin arviointiin kehitettyjen survey-kyselyjen soveltuvuus suomalaisten organisaatioiden teknostressin arviointiin. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä, haastatteluita ja psykofysiologisia mittauksia. Tutkimusaineisto koostui suomalaisista työntekijöistä (N=499), jotka edustivat julkista sektoria. Tässä tutkimuksessa testatut Tarafdarin ja Salanovan mittarit eivät ole objektiivisia stressimittareista, mutta ne olivat käyttökelpoisia seulomaan teknostressiin altistuneet sekä löytämään teknostressin syitä. Vähintään yhtä hyvä mittari teknostressin havainnointiin kuin Tarafdarin ja Salanovan mittarit oli tätä tutkimusta varten laadittu onlinetyön stressimittari, joka korreloi hyvin teknostressimittareiden kanssa. Tutkimuksen tuloksena saatiin uutta tietoa online-kokoustyökalujen ja digitaalisten alustojen käytön vaikutuksista koettuun ja mitattuun teknostressiin. Tutkimuksen näkökulmana ollut online-kokoustyökalujen teknostressivaikutusten arviointi oli innovatiivinen siten, että siinä yhdistyvät digitaaliset työkalut ja reaaliaikainen digitaalinen vuorovaikutus. Jatkotutkimushankkeiksi ehdotamme teknostressimittareiden validointia kliinisen stressin suhteen sekä teknostressimittareiden ja työn tuottavuuden välisen yhteyden tarkastelua. Lisäksi ehdotamme tätä tutkimusta varten tehdyn, ja tässä tutkimuksessa testatun kahdeksankohtaisen online-teknostressimittarin validointia suhteessa työn tuottavuuteen ja työssä jaksamiseen laajemmalla aineistolla toteutettuna.

This paper aims at describing one of the possible Italian teachers induction paths, which is called “TFA”. Then, we grasp how Southern Italy participants in a TFA course aimed at educate to teach students with special educational needs shape their own digital culture. All of the participants are in an induction process related to teaching students with special educational needs; however, some of them are already experienced teachers about other teaching fields (different from the one related to special educational needs). So, we first run Principal Component Analysis to detect what factors compose the participants’ digital culture. Then we run independent samples t-test to observe differences between males and females, and experienced and not experienced teachers. Results show that two of the four detected factors are similar to those proposed by literature. The other two, instead, differ from them. Furthermore, it emerged that, on average, males have higher scores than females on the factors; these differences are significant on three factors. Last but not the least, experienced teachers have, on average, higher scores than not experienced participants. However, these differences are not significant., Journal of e-Learning and Knowledge Society, Vol 14 No 2 (2018): Journal of e-Learning and Knowledge Society - Focus on: Teacher Induction: what can we learn from International Practices?

The publication has a finnish (pages 3-28) and english section (pages 39-68).

Opetusteknologisen ekosysteemin kartoitin Opeka on ollut käytössä vuoden 2012 keväästä alkaen. Opeka-palvelu on työkalu opettajille, kouluille ja kunnille arvioida opetusteknologian käyttöä kätevästi. Opekan tieto on hyödyllistä sekä paikallisesti sekä valtakunnallisesti. Tämän paperin tarkoitus on kuvata, minkälaisia laitteita ja ohjelmia suomalaiset opettajat käyttivät vuonna 2012 suomalaisissa kouluissa. Analyysi perustuu Opekan vastanneista valikoituun joukkoon, joka koostuu opettajista. Analysoitujen vastausten lukumäärä on 2061 (n=2061). Tässä raportissa esitellään järjestelmään 8.5. - 10.12.2012 kerättyä tietoa.

Opetusteknologia on osa monen suomalaiskoulun – opettajien ja oppilaiden – arkea eri puolilla Suomea. Opetusteknologian hyödyntäminen on avannut luokkahuoneiden ovia ympäröivään maailmaan ja samalla tuonut oppimisen maailmoista kiinnostuneita tahoja lähemmäksi koulun arkea. Edelleen on kuitenkin haasteita, jotta kaikki suomalaislapset ja opettajat saadaan innovatiivisten, inspiroivien ja luovuutta edistävien oppimisympäristöjen ja -kokemusten äärelle. Tässä kirjassa esitellään kansallisen Opetusteknologia koulun arjessa -tutkimushankkeen ensimmäisiä tuloksia. Tekes-rahoitteinen hanke on koonnut yhteen tutkimusryhmiä kahdeksasta yliopistosta ja 13:sta tutkimuslaitoksesta, liikemaailman edustajia 28:sta yrityksestä, asiantuntijoita opetus- ja kulttuuriministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä ja Opetushallituksesta sekä oppilaita, opettajia ja rehtoreita useista suomalaiskouluista. Tämä kirja toteutettiin rinnakkaisjulkaisuksi joulukuussa 2010 julkistetulle Kansalliselle tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmalle. Kirjassa kerrotaan lähtökohtia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle, tarkastellaan innovatiivisia käyttötapoja, suuntaudutaan kohti mobiiliopiskelua ja koulujen omaa sisällöntuotantoa sekä analysoidaan kehittämisen tueksi tarvittavia tietotekniikkapalveluita ja verkostoyhteistyötä.

Why do some innovative education projects fail to innovate or educate? Do they fail for worthy reasons? This present paper proposes four aspects for examining digitalization in discourse and practice. To test these aspects this paper questions a reasonably innovative and successful course combining contemporary Virtual Reality equipment with visual arts pedagogy. By examining 1) historicity and novelty, 2) irreversibility, 3) speeds of change and 4) sustainability this paper attempts to help us to distinguish actual progress from mere change. This dialogue outlines a framework for the process of becoming digified. In this process towards dignified digitality digital elements mix with or displace other elements of a given whole while maintaining a balance between the amount of change and the available resources.

peerReviewed

In the paper, we address the physical learning space and focus on designing enabling settings for learning. New practices emerge from an accelerating context change and a rapid adoption of novel ICT solutions. Educational institutions and professionals strive to implement effective settings and instructional methods in order to facilitate an acquisition of the 21st century skills. Little attention is paid to changes that take place at the level of interpersonal communication, let alone their possible impacts in the long run. As the methods and the settings diversify, and the whole learning landscape turns hybrid, a good fit between the setting and the instructional method is a daily design challenge. peerReviewed

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa (ITK)-konferenssi jo vuosittainen suurtapahtuma, jonka tarina alkoi jo vuonna 1990. Osallistujia oli tänä vuonna yli 2000, jotka edustavat laajasti koulutussektoria opettajista tutkijoihin ja yritysmaailman edustajiin. Osana konferenssia on pidetty tutkijatapaamista vuodesta 2001. ITK-tutkijatapaamisen yksi keskeinen tavoite on antaa tilaa nuorille lahjakkaille tutkijoille tuoda esiin omia tutkimushankkeitaan ja niiden tuloksia. Myös tutkijatapaamisessa oli runsas osanotto, lähes 60 digitaalisen maailman ja koulutuksen tutkimuksen asiantuntijaa. Tutkijatapaamisessa esitettävät paperit arvioidaan Blind Review -menetelmän avulla. Tähän julkaisuun on koottu tutkijatapaamisessa esitettyjä artikkeleita. Vuoden 2015 oli vahvasti esillä mm. MOOCit, oppimisen analytiikka ja myös opetusteknologian kehitysnäkymät – mistä olemme tähän tulleet. Paljon oli myös tutkimuksia yhteisesti rakennetuista merkityksistä. Tutkimukset osoittavat yhteisten merkitysten rakentamisen sosiaalisen median keinoin olevan usein opiskelijoita motivoivaa ja myös sisällöllisesti rikastuttavaa. Uuden toimintakulttuurin vaatima avoimuus ja keskeneräisen työn näkyväksi tekeminen näyttää olevan haasteellista erityisesti aikuisille. Online oppimisympäristöt tarjoavatkin oppimisen tutkijoille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia toteuttaa empiirisiä kokeiluja laajoilla massoilla. Kuvittele, miten esim. 50000 opiskelijan joukko voidaan satunnaisesti jakaa vaikkapa kahteen ryhmään ja toteuttaa erilainen käsittely esim. palautteen osalta ja seurata miten se vaikuttaa oppimistuloksiin, kurssin keskeyttämiseen eri opiskelijoilla. Nyt pystymme myös seuraamaan kunkin oppijan oppimisprosessia ja huomaamaan missä hänellä on vaikeuksia. Samalla näemme myös missä useimmilla oppijoilla on hankaluuksia ja voimme kehittää niihin oppimisen kohtiin uusia ratkaisuja. Tämä auttaa meitä systemaattisesti kehittämään online-opetusta kohti yhä parempaa oppimista.

Non

[Johdanto] Tieto- ja viestintäteknologisiin sovelluksiin oppimisen tukena on historian saatossa liittynyt yhtäältä monenlaisia lupauksia, mutta toisaalta myös haasteita ja pettymyksiä (Järvelä, Häkkinen & Lehtinen, 2006). Teknologian kehityksen rinnalla murroksessa ovat olleet myös käsitykset ja teoriat oppimisesta. Oppimisen prosesseihin, tuloksiin ja opetusteknologian vaikutuksiin kohdistuva tutkimus on laajentunut huomattavasti viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Teknologian tukemien oppimisympäristöjen ajatellaan parhaimmillaan toimivan yksilön ajattelun ja yhteisöllisen toiminnan tukena (Roschelle, 2013). [Jatkuu, ks. artikkeli] nonPeerReviewed

ITK-tutkijatapaaminen kokoaa vuosittain opetusteknologian tutkijoita esittelemään tutkimustuloksiaan ja keskustelemaan opetusteknologian, oppimisen ja opettamisen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Online-opetuksen määrä kasvaa jatkuvasti ja on ennakoitu, että vuonna 2020 jopa 80 % korkeakouluopetuksesta on joko täysin verkkopohjaista tai toteutuu monimuotoisesti (Blended learning) ja esim. käänteisen luokkahuoneen (Flipped Classroom) tavoin. Online opetuksen ja oppimisen tutkimukselle on siis merkittävä tarve. MOOCit (Massive Open Online Courses) ovat nyt olleet parisen vuotta tarjolla ja herättäneet monenlaisia intohimoja. Joidenkin mielestä ne avaavat koulutusmahdollisuuksia kaikille, joilla ei siihen aiemmin ole ollut mahdollisuutta. Toisten mielestä ne ovat pedagoginen taka-askel puhuvine päineen ja rasti ruutuun kokeineen. Analyysit MOOCien käyttäjistä osoittavat, että ainakin toistaiseksi niitä käyttävät eniten suhteellisen hyvin koulutetut ihmiset, joten ainakaan vielä ne eivät tavoita kaikkia opinhaluisia. Pedagogiikan osalta on hyvä muistaa, että olemme vasta laajojen online-kurssien alkumetreillä ja tulemme jatkossa näkemään entistä monipuolisempia, yhteisöllisempiä ja vuorovaikutteisempia kursseja. Tärkeää onkin nyt tutkia millaiset pedagogis-tekniset ratkaisut tukevat kunkin oppijan yksilöllistä oppimisprosessia.

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa (ITK )-konferenssi on jo vuosittainen suurtapahtuma, jonka tarina alkoi vuonna 1990. Osallistujia oli tänä vuonna yli 1700, jotka edustavat laajasti koulutussektoria opettajista tutkijoihin ja yritysmaailman edustajiin. Osana konferenssia on pidetty tutkijatapaamista vuodesta 2001. ITK-tutkijatapaamisen yksi keskeinen tavoite on antaa tilaa nuorille lahjakkaille tutkijoille tuoda esiin omia tutkimushankkeitaan ja niiden tuloksia. Myös tutkijatapaamisessa oli runsas osanotto: runsas 70 digitaalisen maailman ja koulutuksen tutkimuksen asiantuntijaa. Tutkijatapaamisessa esitettävät paperit arvioidaan Blind Review – menetelmän avulla. Tähän julkaisuun on koottu osa tutkijatapaamisessa esitettyjä artikkeleita. Vuoden 2013 oli keynote puhujana professori Walter Bender, joka kertoi tutkimuksistaan ja käytännöistään mm. Sugar Labs hankkeestaan ja sen taustalla olevista ajatuksista. Hän korosti, että ohjelmoinnin opetus on keskeistä kun opetetaan lapsille loogista ajattelua ja ongelmanratkaisua. Toinen keynote puhuja oli akatemiaprofessori Erno Lehtinen, joka loi erinomaisen katsauksen siitä, miten opetusteknologian tutkimus on edennyt yksilökohtaisen oppimisen aikakaudesta yhteisöllisen oppimisen arvioinnin suuntaan. Yleisön kannalta ehkä lohduttavinta oli se päätelmä, että emme ole edes aivan yksimielisiä siitä mitä oppiminen on, joten sitä voi ja tulee tarkastella monesta tulokulmasta ja eri teorioiden kannalta. Yhtä totuutta ei tässäkään asiassa ole. Päivän aikana kuultiin yli 30 innovatiivista esitystä, jotka virittivät keskustelua ja jatkoyhteistyötä monen tutkijan osalta. Tästä on hyvä jatkaa.

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa (ITK)-konferenssi jo vuosittainen suurtapahtuma, jonka tarina alkoi jo vuonna 1990. Osallistujia oli tänä vuonna yli 1600, jotka edustivat laajasti koulutussektoria opettajista tutkijoihin ja yritysmaailman edustajiin. Tutkijatapaamista on pidetty osana konferenssia vuodesta 2001. ITK-tutkijatapaamisen yksi keskeinen tavoite on antaa tilaa nuorille lahjakkaille tutkijoille tuoda esiin omia tutkimushankkeitaan ja niiden tuloksia. Myös tutkijatapaamisessa oli runsas osallistujamäärä, lähes 80 digitaalisen maailman ja koulutuksen tutkimuksen asiantuntijaa. Tutkijatapaamisessa esitettävät paperit arvioidaan Blind Review - menetelmän avulla. Tähän julkaisuun on koottu tutkijatapaamisessa esitettyjä artikkeleita. Vuoden 2011 tutkijatapaamisessa oli vahvasti esillä sosiaalisen median eri ulottuvuudet koulutuksessa, oppimisessa ja opettamisessa. Tutkimukset osoittavat yhteisten merkitysten rakentamisen sosiaalisen median keinoin olevan usein opiskelijoita motivoivaa ja myös sisällöllisesti rikastuttavaa. Uuden toimintakulttuurin vaatima avoimuus ja keskeneräisen työn näkyväksi tekeminen näyttää olevan haasteellista erityisesti aikuisille. Laaja Opetusteknologia koulun arjessa - tutkimushanke (OPTEK) oli tutkijatapaamisessa myös hyvin esillä.

In Finland, there is a desperate need for flexible, reliable and functional multi-e-learning settings for pupils aged 11-13. Southern Finland has several ongoing e-learning projects, but none that develop a multiple setting, with learning and teaching occurring between more than two schools. In 2006, internet connections were not broadband and data transfer was mainly audio data. Connections and technical problems occurred, which were an obstacle to multi-e-learning. Internet connections today enable web-based learning in major parts of Lapland and by 2015, broadband will reach even the remotest villages up north. Therefore, it is important to research the possibilities of multi-e-learning and to build collaborative, learner-centred, versatile network models for primary school-aged pupils. The resulting model will facilitate distance learning to extend education to rural, sparsely populated areas, and it will give a model of using mobile devices in language portfolios. This will promote regional equality and prevent exclusion. Working with portfolios provides the opportunity to develop mobility from a pedagogical point of view. It is important to study the pros and cons of mobile devices in producing artefacts on portfolios in e-learning and language learning settings. The current study represents a design-based research approach. The design research approach includes two important aspects concerning the current research: ‘a teacher as researcher’ aspect, which means there is the possibility to be strongly involved in developing processes and an obstacle-aspect, which means that problems while developing, are seen as a promoter in evolving the designed model, as apposed to negative results. Non