Search

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosituhannen alussa osaksi ammatillista peruskoulutusta liitettyä työssäoppimisen järjestelmää. Sen toteuttamiseen liittyviä käytäntöjä ja prosesseja eri koulutusaloilla tarkasteltiin tutkimuksessa opiskelijoiden näkökulmasta. Laajahkoon kyselylomakeaineistoon (N=3106, n=1603) pohjautunut tilastollinen analyysi osoitti, että eri koulutusalojen välillä on suuria eroja työssäoppimisen vaatimusten (tavoitteellisuus, ohjaus ja arviointi) toteuttamisessa, oppimisen organisoimisessa koulutuksen ja työelämän rajapinnalla sekä opiskelijoiden oppimisessa työpaikalla. Sosiaali- ja terveysalalla työssäoppimisen käytännöt ja prosessit näyttivät toteutuvan kaikista sujuvimmin, heikoimmin ne sen sijaan toteutuivat toistaiseksi tekniikan ja liikenteen sekä kaupan ja hallinnon alalla. Tutkimus näyttää myös tukevan viimeaikaisen oppimisen tutkimuksen tähdentämää seikkaa: kun opiskelijat kokevat oppimisympäristöjensä – koulun ja työelämän – olevan lähellä toisiaan, niin he myös näyttävät oppivan tehokkaasti. Tutkimuksen pohjalta voidaankin antaa suosituksia harjoittelujen sekä muiden koulutuksen ja työelämän rajapinnalla olevien oppimistilanteiden kehittämiselle., The purpose of this study was to examine, from the point of view of students, the learning practices and processes of the workplace learning system adopted in 2001 for Finnish vocational education and training (VET). The data were collected from final year vocational students (N=3106, n=1603) via an Internet-based questionnaire. The findings from the quantitative analyses showed that there were remarkable differences between different vocational fields in (1) carrying out the demands of the workplace learning system (setting the learning goals, guidance, and assessment), (2) learning organization at the interface of school-based learning and workplace learning, and (3) students’ learning in the workplace. The practices and processes of the workplace learning system were most effective in the social and health care field, whereas they were weakest in the fields of technology and transport, and commerce and administration. The results of this study support those of recent learning studies that when students feel that their learning environments (school and working life) are very well integrated, they also seem to learn more effectively. As practical conclusions, this study suggests ways that students’ learning periods and situations in working life should be organized.

Ammatillisella koulutuksella on alakohtainen historia. Erilaisista yhtenäistämispyr- kimyksistä huolimatta alakohtaiset traditiot ja kulttuurit tulevat yhä esille ammatillista koulutusta kuvaavissa tutkimuksissa. Myös ammatillisen peruskoulutuksen uusimmassa tulokkaassa, työssäoppimisessa, näkyy alakohtaisen historian vaikutus. Vaikka työssäoppimisen järjestelmälle luotiin aloittain yhtenäiset toteuttamisvaatimukset, sitä toteutetaan eri tavoin eri koulutusaloilla. Alakohtaiset työssäoppimisen toteuttamis- ja toteutumistavat vastaavasti vaikuttavat opiskelijoiden oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen huolestuttavalla tavalla. Kärjistetysti ilmaistuna voidaan todeta, että eri koulutusalojen opiskelijoilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia oppia ja kehittyä ammatillisesti työssäoppimisjaksoillaan. Jotta eri koulutusalojen työssäoppimisen käytänteitä voitaisiin kehittää edelleen, on näitä käytänteitä tehtävä näkyväksi. Tässä tutkimuksessa lomakeaineistoa (N=3106, n=1603) hyödyntäen selvitettiin kahden suuren koulutusalan eli kaupan ja hallinnon alan ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoiden työssäoppimista selittävät tekijät. Regresioanalyysiin pohjautuvat tulokset osoittivat tarkasteltujen alojen työssäoppimista selittävien tekijöiden eroavan toisistaan. Tutkimus vahvistaa näkemystä siitä, että koulutusalojen työssäoppimisen toteuttamis- ja toteutumistavat poikkeavat toisistaan merkittävästi. Tutkimuksen perusteella kummallekin tässä tarkastellulle alalle suositellaan opiskelijoiden eri oppimisympäristöjen entistä läheisempää integroimista toisiinsa.

peerReviewed

Tässä artikkelissa kuvataan suomalaiselle koulutusjärjestelmälle vieraampaa toimintamuotoa, rinnakkaisopintosuunnitelmatoimintaa (extra-curricular activities). Toimintaa pilotoitiin Jyväskylän yliopistossa, jossa sen toteutusta seurattiin tutkimuksen avulla viisi vuotta. Kansainvälisten rinnakkaisopintosuunnitelmamallien mukaisesti suomalainen kokeilu perustui vapaaehtoistyön tekemiseen, mutta siihen kytkettiin mukaan ryhmäohjaus, joka tuki opiskelijan työskentelyä vapaaehtoistyöpaikassa ja auttoi opiskelijaa tunnistamaan kokeilun aikana kehittyvää osaamistaan. Pitkittäistutkimuksen aineisto kerättiin sekä haastatteluina että kyselylomakkeilla. Tulokset osoittavat, että rinnakkaisopintosuunnitelmakokeilu oli osallistujille merkityksellinen opiskelu- ja oppimiskokemus. Aluksi vapaaehtoistyö oli opiskelijoille harjoittelujen kaltainen opiskelu- ja oppimiskokemus. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokeiluun kytketty vertaisryhmätoiminta virallisine tavoitteineen ja yhteisöllisine toimintamuotoineen nousi keskeiseen asemaan. Se tuki opiskelijan kehittymistä yksilöllisesti ja auttoi häntä tunnistamaan omaa osaamistaan. Toisaalta vertaisryhmätoiminnan merkitys etenkin yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana oli opiskelijoille tärkeä, ja näiden yhteisöllisyyden kokemusten merkitys opiskelijoille vain vahvistui ajan mittaan. Nämä vahvat yhteisöllisyyden kokemukset johdattavatkin keskustelemaan yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksista nykyisissä yliopisto-opinnoissa. nonPeerReviewed

Connectivity between education and workplaces is often seen as a central element in preparing students for the future labour market. This chapter presents findings from a study that examined strengthening the connectivity between Finnish higher education institutions and workplaces. The study focused on 11 work-related study modules where students carried out commissioned assignments or projects from companies or public sector organisations. The data were collected by interviewing 88 students, 35 teachers, and 17 workplace partners. Theory-driven and data-driven qualitative analyses focused on how students, teachers and workplace partners described the presage, process and product factors of workplace learning outlined in the modified 3-P Model of Workplace Learning. The findings showed that, in general, all parties appreciated the processes and outcomes of education–work collaboration, but there were also challenges. Regarding the presage factors, the role of previous experience emerged as an important background factor of education–work activities in all parties. As for the learning processes, collaborative learning, working with authentic tasks, and responsibility were emphasised. Students, teachers and workplace interviewees produced rich descriptions of the outcomes of the work-related study modules. Practical recommendations are provided. peerReviewed

nonPeerReviewed

The purpose of this study is to examine what kind of role does positive atmosphere play in learning generic skills. The study was carried out in the final year of Finnish physical education (PE) teacher education where teachers of this study module have developed their pedagogical practices for a long time to foster and maintain the positive learning atmosphere of the course. In this study the learning atmosphere was examined from the perspectives of students addressing the following research questions: (1) How do the students perceive and experience the constructed learning atmosphere? (2) What generic skills do PE students report to learn during the final year study module? (3) What kind of relationship exists between the perceived learning atmosphere and learning generic skills? The data of this study were collected via an internet questionnaire (N = 189, n = 125) and interviews (n = 19) and analyzed applying qualitative content analysis and using statistical methods. According to the results, the PE students felt that the learning atmosphere of their final year study module was warm and conversational; it was easy to get their own voice heard during the final year. The PE students reported that they had learned versatile and plenty of different generic skills, particularly various social skills. There were statistically significant associations between positive atmosphere and some generic skills, such as the development of creativity, but they were not very strong. To understand this finding, the instruments of the study are discussed, especially from the perspective of the development of the questionnaire statements. Although the relationship between perceived positive atmosphere and learning generic skills was only moderate, the findings are promising. For example, the good practices documented in this study, such as how to construct a warm educational atmosphere, may be applied when developing other study modules. peerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Artikkeli on läpikäynyt referee-menettelyn Tutkimuksessa tarkasteltiin ammatillisen peruskoulutuksen metsäalan opettajien näkemyksiä ja kokemuksia digitalisaatiosta. Tutkimus toteutettiin alan täydennyskoulutuskokonaisuuden yhteydessä, jolloin opettajien (n=29) näkemyksiä ja kokemuksia selvitettiin koulutukseen hakeutumisen motiiveina, digitalisaatioon liittyvien käsitysten muutoksina ja koulutuksen vaikuttavuuden tarkasteluna. Täydennyskoulutuksen aikana opettajilta kerättiin monipuolinen aineisto (mm. alku- ja loppukyselyt ja haastattelut), jotka analysoitiin tilastollisia menetelmiä ja laadullista sisällönanalyysia käyttäen. Tulosten mukaan metsäalan opettajat olivat hyvin selvillä digitalisaatiosta metsäalan keskeisenä kehittämishaasteena. Opettajien käsitykset digitalisaatiosta eivät muuttuneet koulutuksen aikana radikaalisti, mutta ne vahvistuivat, tarkentuivat ja avartuivat. Opettajat olivat valmiita heti ottamaan käyttöön omassa opetuksessaan hyödylliseksi koetun täydennyskoulutuksen opit. Täydennyskoulutuksen aikana opettajat vaihtoivat myös oma-aloitteisesti kokemuksia ja kuulumisia digitalisaatiosta, mikä kannattaa jatkossa huomioida koulutuksien suunnittelussa. Tutkimus toi myös esille haasteita. Esimerkiksi opettajan kiireinen työ ei anna mahdollisuuksia perehtyä huolella uusiin ohjelmiin ja sovelluksiin, minkä vuoksi täydennyskoulutus koettiinkin hyvin tarpeellisena. Myös metsä työkenttänä asetti omat haasteensa (verkkoyhteydet, kosteus, pakkanen) digitalisoituvalle opetukselle ja oppimiselle., Refereed article This study examined the views and experiences of digitization among teachers of forestry in Finnish vocational education and training (VET). The focus was on motives for attending in-service training on digitization, conceptual change related to digitization and perceived effectiveness of training. The data were collected from teachers (n=29) during in-service training on digitization in the teaching of forestry by means of interviews, and questionnaires. The data were analyzed using statistical methods and qualitative content analysis. According to the findings, teachers perceived digitization as a key developmental challenge in forestry. Their views of digitization did not change radically during the training; rather, they became stronger, sharper, and broader. The teachers felt ready to apply the new software and skills in their own teaching. The study raised some challenges in the teaching of forestry. For example, the teachers were unable to familiarize themselves with the new software and applications in their working hours; therefore, in-service training was experienced as very useful. Moreover, the forest as a working site was problematic due to inadequate Internet access and seasonal dampness and frost.

This theoretical review reflects on the development and application of the Integrative Pedagogical model as well as the Connective model investigating the organisation of learning in the interface between educational institutions and workplaces. The article explores the aspects that these two models emphasise, and identifies similarities and differences between them. Key studies on these approaches were reviewed to accomplish the task. The review shows how integrative pedagogy takes the individual’s learning as its starting point and how educators can support students by encouraging them to combine theoretical knowledge, experience and self-regulation in learning. While this model is pedagogical, the connectivity approach is more sociological in nature and highlights interpretative change concerning knowledge in the process of recontextualisation. Both approaches emphasise the role of communities of practice in building the zone of proximal devel-opment, and have been applied to conceptualise collaborative arrangements between educational institutions and work organisations. peerReviewed

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ammattikorkeakouluopettajien työelämäyhteistyön osaamishaasteita. Tutkimusaineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui 16 eri alojen ammattikorkeakouluopettajaa. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Työelämäyhteistyön osaamishaasteina tulivat esille muutos koulutuksen ja työelämän suhteissa, verkostomainen opettajuus, monipuolisten taitojen hallinta ja pedagogiikan uudistaminen. Ammattikorkeakouluopettajien työelämäyhteistyö edellyttää uusien taitojen omaksumisen lisäksi yhteisöllisyyden kehittämistä niin työelämän kuin opiskelijoidenkin kanssa., The purpose of this study was to research competence challenges that teachers of Universities of Applied Sciences face in professional collaboration with workplaces. Data was collected in one-on-one as well as group interviews. The informants of the study were 16 teachers with different subject specialties. The transcribed data was analyzed with qualitative thematic analysis. When collaborating with workplaces, teachers reported the following competence challenges: changes in relationships between education and work, teachers’ networking, adoption of versatile skills, and pedagogical reforming. In addition to acquiring new skills, partnerships with workplaces require establishing and maintaining a sense of community across staff and students as well as workplaces.

Oppijan turvallisen olon on sanottu olevan kaiken oppimisen edellytys. Tämän vahvistavat myös viimeaikaiset tutkimukset: ilmapiiri vaikuttaa oppimiseen jopa oppijan kykyjä merkittävämmin. Oppimisympäristön ilmapiiriin onkin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota opetus- ja oppimistilanteiden järjestämisessä. nonPeerReviewed

Vuosituhannen vaihteessa osaksi ammatillista peruskoulutusta liitettiin työssäoppimisen järjestelmä. Sen myötä ammatillisille perustutkinto- opiskelijoille on tarjoutunut mahdollisuus oppia vähintään kuudesosa tutkintonsa vaatimuksesta työpaikoilla. Työssäoppiminen on käyttöönotostaan lähtien saanut positiivisen vastaanoton eri toimijoiltaan. Sen pedagoginen arvo on kuitenkin selviämässä vasta nyt vuosia myöhemmin, kun työssäoppimisen pilotteja ja alkuvaiheen toimintamalleja tarkastelleiden tutkimusten rinnalle on saatu uudempaa tutkimusta sekä ammatillisen peruskoulutuksen tilaa valaisevia tilastoja työssäoppimisen ajalta. Tässä artikkelissa perustellaan uusimpaan tutkimustietoon ja tilastoihin tukeutuen väitettä, jonka mukaan työssäoppimista voidaan kutsua harjoittelujärjestelmien lippulaivaksi. Artikkelissa kuvataan myös tämän hetken onnistunein toimintamalli opiskelijoiden työssä tapahtuvan oppimisen järjestämiseksi. Lopuksi kuvataan, miten työssäoppimisesta voitaisiin ottaa mallia muiden harjoittelujärjestelmien tai työelämässä tapahtuvien oppimistilanteiden kehittämiseen. peerReviewed

Este artículo pertenece a una sección de la revista dedicada a estudios de caso Experiencia llevada a cabo con alumnos de último curso en tres institutos de formación profesional de Helsinki (1282 sujetos) en los sectores técnico, social, sanitario y de servicios, con el objetivo de estudiar la integración y conexión entre el aprendizaje en la escuela y en el trabajo y la orientación que recibe el alumno en el ámbito laboral. La investigación se basa en analizar el aprendizaje obtenido por el alumno tras su experiencia laboral y el apoyo aportado por el formador encargado de su orientación. Los resultados del estudio arrojan valoraciones positivas por parte del alumnado, en cuanto al aprendizaje y orientación recibidos, destacando los ámbitos social y sanitario como aquellos que aportaron mejores resultados; esto argumenta la necesaria conexión entre teoría y práctica. . Consejería de Educación, Formación y Empleo. Biblioteca; Avda. de la Fama, 15; 30006 Murcia; Tel. +34968279685; Fax +34968279835; mjesus.ruiz@carm.es GRC

Tutkimukseni käsittelee eläkkeellä olevan opettaja-avioparin elämänkokemusten ja tapahtumien vaikutusta opetustyöhön. Toisin sanoen kyseessä on elämäkerrallinen tutkimus. Pyrin selvittämään antoiko sen aikainen opettajankoulutuslaitos eli seminaari kunnolliset eväät toimia opettajana. Tutkimukseni pääpaino on kuitenkin selvittää opettajuuden käsitys tutkimuskohteideni mukaan, sekä heidän elämäänsä vaikuttaneet tekijät. Tutkimukseni on kvalitatiivinen tapaustutkimus, elämäkertatutkimus, jossa on piirteitä narratiivisuudesta. Tutkimusaineistoni olen kerännyt, teemahaastattelulla, haastattelemalla jo eläkkeellä olevaa opettajapariskuntaa, sekä yksilö- että parihaastatteluna. Kaikki haastattelut nauhoitin sekä kirjoitin auki. Tutkimukseni pohjana on myös dokumenttiaineistoa: vanhoja todistuksia ja valokuvia. Tutkimukseni tehtyä tulin siihen tulokseen, että opettajan elämässä tapahtuvilla henkilökohtaisillakin asioilla, elämän käännekohdilla on vaikutusta myös opetustyöhön. Näillä henkilökohtaisten elämänkäänteiden avulla voi kasvattaa oppilaita todella hyvin ja elävästi. Elämänsä aikana kaikilla on käännekohtia, negatiivisiakin, mutta ne voi kääntää voimavaraksi tulevaan ja niistä voi kasvaa ja oppia ymmärtämään elämää ja itseään paremmin. Entisajan seminaari on palvellut hyvin tarkoitustaan, ainakin haastateltavieni mielestä. He saivat sieltä paljon evästystä opettajuuteen ja opettajana toimimiseen. Avainsanat: kvalitatiivinen tutkimus, elämäkertatutkimus, tapaustutkimus narratiivisuus, opettajuus, opettajan professio, muisteleminen

The governance of place: space and planning processes, Ali Madanipour, Angela Hull & Patsy Healey (toim.), Aldershot (2001)