1. Organizational humanness:uncovering humanness in sites of organizing
- Author
-
Tuunainen, J. (Juha), Laari-Salmela, S. (Sari), Haarjärvi, T. (Tuure), Tuunainen, J. (Juha), Laari-Salmela, S. (Sari), and Haarjärvi, T. (Tuure)
- Abstract
Research on organizational humanness has emphasized individual characteristics and structural forces. An acontextual focus on humanness has manifested in conflicting and sometimes even contradictory situations where work can simultaneously be a chore, a source of meaning, a place of maltreatment, or an opportunity for self-actualization. This research aims to explore humanness in organizations and, by doing so, to create a situational and contextual understanding of how humanness manifests in organizations. The dissertation draws from the discussions of dignity, dehumanization, and practice theories to conceptualize organizational humanness. The study findings locate organizational humanness in the practices. Humanness is not characteristic of an individual but something employees enact through everyday activities. As employees enact practices in different contexts and situations, organizational humanness is not a stable entity but always in the making through the reconciliation of changing perspectives on humanness. Different perceptions of humanness embedded in practices have an impact on organizational outcomes. This study links the dehumanized perception of employees with the deterioration of ethical climate and trust. Meanwhile, the recognition of human dignity, dignity as merit, and dignity as an identity play an important role in helping employees experience their work as meaningful. This research contributes to humanistic management and business ethics by providing a fresh perspective on humanness in organizations. The results highlight the unintentionality, contextuality, and situationality of humanness. As part of the practices, humanness is deeply embedded in the organization’s everyday activities and is thus the responsibility of everyone, not just managers., Tiivistelmä Ihmisyyden tutkimus organisaatioissa on toistaiseksi painottanut yksilön ominaisuuksia ja sosiaalisia rakenteita. Nämä asiayhteydestä irrallaan olevat lähestymistavat ovat tuottaneet ristiriitaisia ja jopa paradoksaalisia havaintoja, joiden mukaan työ voi samanaikaisesti olla puurtamista, merkityksellisyyden lähde, paikka kaltoinkohtelulle ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen. Tämä tutkimus pyrkii ymmärtämään ihmisyyttä organisaatiossa ja siten luomaan asiayhteyteen sidottua ymmärrystä siitä, miten ihmisyys organisaatioissa ilmenee. Tutkimuksen löydökset kytkevät ihmisyyden organisaatioissa organisaation käytäntöihin. Ihmisyys ei ole yksilön ominaisuus, vaan jotain, mitä ihmiset tuottavat jokapäiväisellä toiminnallaan. Koska työntekijät soveltavat käytäntöjä erilaisissa asiayhteyksissä ja tilanteissa, ihmisyys organisaatioissa ei ole pysyvä olotila, vaan jatkuvasti muutoksessa, kun työntekijät sovittelevat yhteen ristiriitaisia käsityksiä ihmisyydestä. Tutkimus yhdistää epäinhimillistävän näkemyksen työntekijöistä eettisen ilmaston ja luottamuksen rapautumiseen. Samalla arvostus työntekijää kohtaan ihmisenä, ammattilaisena ja yksilönä on tärkeässä roolissa työn merkityksellisyyden kokemisessa. Tutkimus edistää keskustelua humanistisesta johtamisesta ja liiketoiminnan etiikasta tarjoamalla uudenlaisen tavan lähestyä ihmisyyttä organisaatiossa. Lopputulokset korostavat ihmisyyden tahattomuutta, asiayhteyttä ja tilannesidonnaisuutta. Osana käytäntöjä ihmisyys on sulautuneena organisaation toimintamalleihin ja näin myös jokaisen vastuulla — ei pelkästään esimiesten.
- Published
- 2023