Search

Masennusoireilu on yleinen ongelma lapsilla ja sen esiintyvyys on kasvanut viime vuosina sekä Suomessa että ulkomailla. Monet erilaiset tekijät voivat altistaa lasta masennusoireilulle ja masennusoireilun on todettu aiheuttavan monia negatiivisia kehityskulkuja lapsen elämään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää, miten lapsen kokemat elämäntapahtumat, sosiodemografiset taustatekijät, perheen sosioekonomiset tekijät, vanhemman masennusoireet, lapsen itsearvioitu terveys ja perheen vuorovaikutus ovat yhteydessä lapsen itsearvioituun masennusoireiluun. Lisäksi arvioitiin Koulu- terveyskyselyn masennusoireilua kuvaavan mittarin validiteettia ja reliabiliteettia. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa lasten masennusoireilun varhaisen tunnistamisen tueksi kouluterveydenhuoltoon ja perusterveydenhuollon toimipisteisiin. Saatua tietoa voidaan hyödyntää kouluterveydenhuollossa masennusoireilun varhaisen tunnistamisen ja tukimenetelmien kehittämisessä, erilaisten perheeseen kohdentuvien tukitoimien kehittämisessä, missä tuetaan lasten vanhempia vanhemmuudessa sekä palvelurakenteiden kehittämisessä, jotta tukea kohdennetaan oikea-aikaisesti. Lisäksi tutkimus syventää ymmärrystä lasten masennusoireilusta ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden monimutkaisista mekanismeista. Tutkimuksen aineistona oli Kouluterveyskyselyn 2017 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaiden sekä heidän huoltajiensa vastaukset. Oppilaat arvioivat masennusoireitansa Short Mood and Feelings Questionnaire -mittarin (SMFQ) kuudesta väittämästä muodostetulla mittarilla. Mittari nimettiin FsMFQ-6:ksi. Mittarin validiteettia tutkittiin pääkomponenttianalyysin (PCA), konfirmatorisen faktorianalyysin (CFA), receiver operating characteristic (ROC) -analyysin ja reliabiliteettia Cronbachin alphakertoimen avulla. Lasten masennusoireilun ja selittävien muuttujien välisiä yhteyksiä selvitettiin ristiintaulukoinnin ja logistisen regressioanalyysin avulla sekä lasten että lapsi-vanhempi-parien aineistoissa. Lasten masennusoireiluun yhteydessä olevista elämäntapahtumista ja perhetekijöistä muodostettiin alustavat mediaatiomallit 1 ja 2. Kouluterveyskyselyn masennusoireilua kuvaavan mittarin todettiin tunnistavan masennusoireilua 4. ja 5. luokan oppilailla. Mittarin todettiin olevan myös sisäisesti johdonmukainen (Cronbachin alpha oli 0,73). Lasten aineistossa masennusoireiluun olivat yhteydessä kaikki tarkastellut elämäntapahtumat ja perhetekijät sekä elämäntapahtumien kasautuminen ja lapsen ulkomaalainen syntyperä, kun muuttujien yhteyttä lasten masennusoireiluun tarkasteltiin yksi kerrallaan. Sosiodemografisten taustatekijöiden vakiointi ei vaikuttanut tulokseen. Kaikki tarkastellut elämäntapahtumat ja elämäntapahtumien kasautuminen olivat edelleen yhteydessä lasten masennusoireiluun. Lapsi-vanhempi-parien aineistossa muu kuin ydinperherakenne, lapsen ulkomaalainen syntyperä ja perheen kohtalainen tai sitä huonompi taloudellinen tilanne, muu kuin erittäin hyvä lapsen itsearvoitu terveys, vanhemman masennusoireet, haasteet vuorovaikutuksessa lapsen ja vanhemman välillä ja elämäntapahtumien kasautuminen olivat yhteydessä lasten masennusoireiluun. Kun muuttujien yhteyksiä lasten masennusoireiluun tutkittiin samassa mallissa, perherakenne, perheen taloudellinen tilanne ja vanhemman masennusoireilu eivät olleet enää tilastollisesti merkitseviä. Suurimmat vetosuhteet olivat perheen vuorovaikutusta kuvaavien muuttujien ja lasten masennusoireilun ja lapsen itsearvioidun terveyden ja lasten masennusoireilun välillä. Mediaatioanalyysit tuottivat alustavat mediaatiomallit 1 ja 2, joissa elämäntapahtumien kasautuminen, vaikeudet perheen vuorovaikutuksessa, muu kuin erittäin hyvä lapsen itsearvioitu terveys ja ulkomaalainen syntyperä olivat suoraan yhteydessä lasten masennusoireiluun. Mediaatiomallissa 2 myös vanhemman masennusoireet olivat suoraan yhteydessä lapsen masennusoireiluun. Elämäntapahtumien kasautuminen, muu kuin erittäin hyvä lapsen itsearvioitu terveys, muu kuin ydinperherakenne, perheen kohtalainen tai sitä huonomman taloudellisen tilanne ja vanhemman masennusoireet olivat yhteydessä lasten masennusoireiluun perheen vuorovaikutuksen kautta, joten näiden muuttujien yhteys lasten masennusoireiluun oli myös epäsuora. Tutkimuksen tulosten perusteella lapsen kokemat elämäntapahtumat, perhetekijät ja sosiodemografiset taustatekijät ovat yhteydessä lasten masennusoireiluun monimutkaisin mekanismein. Alustavien mediaatiomallien mukaan lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus näyttäisi olevan yksi välittävä tekijä lapsen masennusoireilun ja altistavien tekijöiden välillä. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta erilaisin tutkimusasetelmin, jotta lasten masennusoireilun ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden välisiä syy-seuraussuhteita saadaan selvitettyä. Lisäksi tarvitaan tutkimusta erilaisten lapsiin ja lapsen vanhempiin kohdentuvien tukitoimien ja interventioiden vaikuttavuudesta. Depressive symptoms are a common problem among children and the prevalence has increased in recent years in Finland and worldwide. Different factors can predispose a child to depressive symptoms and they have been found to cause several negative developments in a child's life. The purpose of this study was to describe and explain how experienced life events, socio-demographic and socio-economic factors, parental depressive symptoms, children’s self-rated health and the interaction within the family are associated with the child's self-rated depressive symptoms. Additionally, the validity and reliability of the School Health Promotion Study’s mood scale was evaluated. The goal of the study was to develop knowledge for the early identification of children’s depressive symptoms for health care professionals in school and primary health care. The information obtained can be used in school health care to develop early identification of depressive symptoms, tools to support children with a higher risk of depression and various family-oriented support measures that support parenting skills. Additionally, the knowledge can aid in development of support services which can be targeted timely. The study deepens understanding of children's depressive symptoms and the complex mechanisms involved. The data of the study were the responses of the 4th and 5th grade pupils of primary education and their guardians of the 2017 School Health Promotion Study. The pupils evaluated their self-rated depressive mood using a scale formed of six statements of the Short Mood and Feelings Questionnaire (SMFQ). The scale was named the FsMFQ-6. The validity of the scale was investigated using principal component analysis (PCA), confirmatory factor analysis (CFA) and receiver operating characteristic (ROC) analysis. The reliability was assessed by Cronbach's alpha coefficient. The associations between the children's depressive symptoms and the independent variables were evaluated using cross-tabulation and logistic regression analysis in children’s and child-parent-dyads’ data. Associations between life events, family factors and children's depressive symptoms was used to form a preliminary mediation models 1 and 2. FsMFQ-6 was shown to identify depressive symptoms in 4th and 5th grade pupils. The scale was also internally consistent (Cronbach's alpha was 0.73). In children’s data, all examined and accumulated life events, all assessed family factors and the child's foreign background were associated with depressive symptoms when the association of variables with children's depressive symptoms was investigated one by one. The adjustment of the effects of sociodemographic background factors did not change the result. All examined life events and the accumulation of life events were still associated with children's depressive symptoms. In the data of child-parent- dyads, other family structure than the intact family, other response options than child’s very good self-rated health, the child's foreign background, parental depressive symptoms, family’s moderate or worse financial situation, interaction difficulties within the family, and the accumulation of life events were associated with the children's depressive symptoms. When associations between children's depressive symptoms and variables were examined in the same model, the family structure, the family's financial situation and the parental depressive symptoms were no longer statistically significant. The largest odds ratios were between interaction within the family and children's depressive symptoms and the child's self-rated health and children's depressive symptoms. The mediation analyses produced preliminary models 1 and 2 where the accumulation of life events, interaction difficulties within the family, other response options than the child’s very good self-rated health and child’s foreign background were directly associated with children's depressive symptoms. In mediation model 2, the parent's depressive symptoms were directly associated with children's depressive symptoms. The accumulation of life events, other response options than the child’s very good self-rated health, other family structures than intact family, family’s moderate or worse financial situation and parental depressive symptoms were associated with children's depressive symptoms through the interaction within the family, so the associations were indirect. This study shows that experienced life events, family factors and socio-demographic background factors are associated with children's depressive symptoms through complex mechanisms. The interaction between the child and the parent seems to be a key mediated factor between the child's depressive symptoms and predisposed factors. Further research with different design is needed to find out the causal link relationships between children's depressive symptoms and the factors associated to them. In addition, it is important to study the effectiveness of various support measures and interventions aimed at children and their parents.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaiden itsearvioidun masennusoireilun yleisyyttä sekä selvittää mitkä sosiodemografiset taustatekijät ja koetut elämäntapahtumat ovat yhteydessä itsearvioituun masennusoireiluun. Masennusoireilun esiintymistä kysyttiin MFQ-mittarista (The Moods and Feelings Questionnaire) muodostettujen väittämien avulla. Taustatekijöinä olivat sukupuoli, luokka-aste, perherakenne ja syntyperä. Elämäntapahtumina tarkasteltiin koulun vaihtoa, vanhempien eroa, uusperheen muodostumista, sisaruksen syntymää, omaa vakavaa sairastumista tai vammautumista sekä perheenjäsenen tai muun läheisen ihmisen vakavaa sairastumista tai kuolemaa. Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn 2017 Suomessa asuvien peruskoulun 4.- ja 5.-luokkalaisten vastauksia. Vastaajia oli yhteensä 95725 vastausaktiivisuuden ollessa 80 %. Aineistoa kuvailtiin frekvenssein ja prosenttijakaumin. Taustatekijöiden ja elämäntapahtumien yhteyttä itsearvioituun masennusoireiluun selvitettiin ristiintaulukoinnin, χ2-testin sekä logistisen regressioanalyysin avulla. Itsearvioitua masennusoireilua esiintyi lähes 13 %:lla vastaajista. Masennusoireilu oli yleisempää niillä oppilailla, jotka eivät asuneet ydinperheessä tai jotka olivat syntyperältään ulkomaalaisia. Elämäntapahtumat, erityisesti lapsen oma vakava sairastuminen tai vammautuminen (OR 2,90; lv 2,67–3,14), uusperheen muodostuminen (OR 1,55; lv 1,42–1,69) läheisen vakava sairastuminen tai kuolema (OR 1,53; lv 1,46–1,60) ja vanhempien ero (OR 1,37; lv 1,27–1,49) olivat voimakkaimmin yhteydessä lapsen masennusoireiluun, kun taustamuuttujien merkitys oli vakioitu. Lisäksi elämäntapahtumien kasautuminen lisäsi masennusoireiden esiintymistä. Kouluterveydenhuollon rooli on keskeinen masennusoireiden varhaisessa tunnistamisessa. Masennukseen viittaavien oireiden kartoittaminen sekä elämänmuutoksista keskusteleminen on luontevaa terveystarkastuksen yhteydessä. Masennuksen tunnistaminen ja jatkohoitoon ohjaaminen ovat merkittäviä tekijöitä lasten kehityksen tukemisessa

Pro gradu -tutkielma muodostuu kahdesta osasta. Tutkielman ensimmäinen osa on julkaisuharkintaan lähetettävä tieteellinen artikkeli: ”Elämänmuutokset ja itsearvioitu masentuneisuus 4. ja 5. luokan oppilailla – Kouluterveyskysely”. Artikkelin kirjoittajina olivat Tiina Talja, Anja Rantanen, Anna-Maija Koivisto ja Katja Joronen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata peruskoulun 4. ja 5. luokan oppilaiden itsearvioidun masentuneisuuden yleisyyttä sekä selvittää miten taustatekijät ja elämänmuutokset olivat yhteydessä itsearvioituun masentuneisuuteen. Aineistona käytettiin Kouluterveyskyselyn 2017 Suomessa asuvien peruskoulun 4.- ja 5.-luokkalaisten (N=95725) vastauksia. Vastausaktiivisuus oli noin 80 %. Masentuneisuutta kysyttiin MFQ-mittarista (The Moods and Feelings Questionnaire) muodostettujen väittämien avulla ja elämänmuutoksina tarkasteltiin kuutta tavallista tapahtumaa lasten elämässä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimustulosten mukaan itsearvioitua masentuneisuutta esiintyi lähes 13 % vastaajista. Masentuneisuutta oli enemmän niillä oppilailla, jotka asuivat vain toisen vanhemman luona tai eivät asuneet vanhempiensa kanssa lainkaan. Myös ulkomaalainen syntyperä oli yhteydessä masentuneisuuteen. Koetut elämänmuutokset sekä elämänmuutosten kasaantuminen lisäsivät lasten masentuneisuutta. Tutkielman toinen osa on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli kuvata elämänmuutosten yhteyttä alle 12-vuotiaiden lasten masennukseen ja itsearvioituun masentuneisuuteen. Katsauksen tiedonhaku tehtiin suomalaisessa sekä useissa kansainvälisissä tietokannoissa ja sitä täydennettiin manuaalihakuna. Katsaukseen valittiin 22 artikkelia ja neljä katsausta, jotka oli tehty Pohjois-Amerikassa, Euroopassa tai Australiassa. Aineiston analyysi toteutettiin poimimalla aineistosta ilmaisuja, jotka kuvasivat lapsen masentuneisuuteen yhteydessä olevia elämänmuutoksia ja taustatekijöitä. Samankaltaiset ilmaisut ryhmiteltiin ja niistä muodostui kolme teemaa, jotka nimettiin taustatekijöiksi, elämänmuutoksiksi ja menetyksiksi. Katsauksen tulosten mukaan masentuneisuuteen yhteydessä olevia taustatekijöitä olivat perheen heikko taloudellinen aseman ja vanhempien työttömyys, muu perherakenne kuin ydinperhe sekä lapsen ulkomaalaistaustaisuus. Masentuneisuuteen yhteydessä olevia elämänmuutoksia olivat lapsen itsensä tai vanhemman sairastuminen sekä vanhempien eroon ja uusperheen muodostumiseen liittyvät tekijät. Masentuneisuuteen yhteydessä olevat menetykset liittyivät läheisten tai vanhempien kuolemaan tai läheisten ihmissuhteiden katkeamiseen. Lasten masentuneisuuteen yhteydessä olevat elämänmuutokset ovat hyvin tavallisia tapahtumia, joita useat lapset kokevat vuosittain. Masennusoireita kartoitettaessa tulisikin kysyä lapselta myös tämän kokemista elämänmuutoksista.