Search

In this report, the intake of food additives in Finland was estimated based on maximum permitted levels (Regulation (EC) no 1333/2008 of the European Parliament and of the Council), actual usage levels inquired from the food industry for a previous report and on the estimated proportion of product titles that contain the food additive of interest. The prevalence of each food additive in product titles was assessed using online catalogues of the two major Finnish food retail chains. As actual market shares of products were not available, our estimate was based on the proportion of product titles containing the food additive of interest among the most essential product groups. The intake of food additives among children and adults was calculated using the FAIM 2.0 tool developed by EFSA. In the intake scenario based on the proportions of product titles, the intake of only three food additives (E407, E338-343 & E450-452 and E160e) exceeded the acceptable daily intake (ADI) value among high consumers (95th percentile of intake). The mean intakes of these three food additives were much lower. A more detailed risk assessment on these food additives, with food additive concentrations based on food analyses and/or acquired from the food industry, and up-to-date, individual-level food consumption data, is needed to support potential risk management measures like food consumption recommendations., FI; pdf; efsafocalpoint@foodauthority.fi

The aim of this project was to prioritize from Finnish consumers��� perspective the food contaminants controlled under Regulation (EC) No 1881/2006 or referred to in the European Commission���s monitoring recommendations. This prioritization of contaminants was based on the seriousness of the health effects of each compound and the level of risk for high users. As the highest priority group were identified carcinogenic compounds (environmental toxins, mycotoxins or compounds formed during food processing), the exposure level of which is sufficient to make an increased incidence of cancers in the population probable. The most important contaminants that are harmful in a single dose were those that inhibit cellular respiration or slow down the heart rate, exposure to which could in the worst-case scenario be lethal to a consumer in an at-risk group. To support the planning of monitoring, the food groups in which monitoring and determination of contaminant concentrations would be the most essential nationally were also identified. In addition to a list of substance specific priorities, the factors taken into account in the assessment included the age and coverage of national data sets, concentrations of contaminants in different food groups, key sources of consumer exposure and whether concentrations measured in Finland differ clearly from EU averages. The report includes an English summary of the main findings., FI; PDF; efsafocalpoint@foodauthority.fi

Tämän työn tarkoituksena oli asettaa suomalaisen kuluttajan kannalta tärkeysjärjestykseen ne elintarvikkeiden vierasaineet, joiden pitoisuuksia valvotaan asetuksen (EY) N:o 1881/2006 nojalla tai jotka mainitaan Euroopan Komission monitorointisuosituksissa. Tärkeysjärjestys määräytyi aineen aiheuttaman terveyshaitan vakavuuden ja suurkuluttajalle koituvan riskin suuruuden perusteella. Tärkeimmiksi arvioitiin syöpävaaralliset aineet (ympäristömyrkyt, homemyrkyt tai prosessoinnissa syntyvät aineet), joille altistutaan siinä määrin, että syöpien lisääntyminen väestössä on todennäköistä. Kerta-annoksella haitallisista vierasaineista tärkeimmät olivat soluhengityksen salpaavat tai sydämen lyöntitiheyttä hidastavat vierasaineet, joille altistuminen saattaisi pahimmillaan johtaa riskiryhmään kuuluvan kuolemaan. Valvonnan suunnittelun tueksi kartoitettiin myös, mistä elintarvikeryhmistä kunkin vierasaineen pitoisuuksien seuranta ja määrittäminen olisi oleellisinta kansallisesta näkökulmasta. Arviossa otettiin huomioon ainekohtaisen prioriteettilistan lisäksi kansallisten aineistojen ikä ja kattavuus, vierasaineiden pitoisuudet eri elintarvikeryhmissä, kuluttajien suurimmat altistuslähteet sekä se, poikkeavatko Suomessa mitatut pitoisuudet selkeästi EU-keskiarvoista. Raporttiin sisältyy englanninkielinen yhteenvetoluku tärkeimmistä tuloksista.

Raskaus- ja imetysajalle on annettu elintarvikkeiden turvallisen käytön kansalliset ohjeet. Elintarvikkeisiin liittyvät riskit voivat olla biologisia, kemiallisia tai fysikaalisia. Listerioosin osalta riskielintarvikkeita ovat erityisesti pastöroimattomat maitotuotteet sekä tyhjiöpakattu kylmäsavustettu ja graavattu kala. Lihan ja lihavalmisteiden osalta vaara liittyy huolimattomaan käsittelyyn tai riittämättömään kuumennukseen. Runsas öljykasvien siementen ja yksipuolinen tiettyjen kalalajien syönti voi altistaa raskasmetallien liialliselle saannille. Näyttö glykyrritsiinin runsaan saannin haitallisuudesta raskausaikana lisääntyy. Kofeiinin ja alkoholin haitalliset vaikutukset tunnetaan hyvin. Monipuolisesti koostettu ruokavalio ja elintarvikkeiden oikea käsittely ehkäisevät elintarvikevaaroja. Yksittäisten ruokien käytön rajoittamiselle on perusteet myös Suomessa, mikä puoltaa annettujen ohjeiden noudattamisen tärkeyttä raskaus- ja imetysaikana.

This is a short document for the general reader on the dietary exposure of Finnish children and adults to inorganic mercury and methyl mercury. The results summarized in this document have been presented in more detail in two national risk assessments: https://doi.org/10.5281/zenodo.851785 and http://doi.org/10.5281/zenodo.3772613 &nbsp

This is a short document for the general reader on the dietary exposure of Finnish adults to nickel. The results summarized in this document have been presented in more detail in a national risk assessment: http://doi.org/10.5281/zenodo.3772613 Updated 27.5.2022 to reflect the most recent TDI of nickel.

This is a short document for the general reader on the dietary exposure of Finnish children and adults to arsenic. The results summarized in this document have been presented in more detail in two national risk assessments: https://doi.org/10.5281/zenodo.851785 and http://doi.org/10.5281/zenodo.3772613

This is a short document for the general reader on the dietary exposure of Finnish children and adults to cadmium. The results summarized in this document have been presented in more detail in two national risk assessments: https://doi.org/10.5281/zenodo.851785 and http://doi.org/10.5281/zenodo.3772613 &nbsp

This is a short document for the general reader on the dietary exposure of Finnish children and adults to lead. The results summarized in this document have been presented in more detail in two national risk assessments: https://doi.org/10.5281/zenodo.851785 and http://doi.org/10.5281/zenodo.3772613 &nbsp

The risk assessment studied the exposure of working-age and elderly Finns to cadmium, lead, arsenic, mercury, nickel and aluminium via food and drinking water. Adults have lower exposure than children (earlier assessment: Evira’s Research Reports 2/2015), but the tolerable intake threshold was still exceeded by a part of the population. The magnitude of lead and inorganic arsenic intake was such that health hazards could not be ruled out, but their probability is low or at most moderate. One in five women over the age of 45 have an elevated risk of osteoporotic fracture due to cadmium exposure, even though the cadmium content of fertilisers is subject to national restrictions designed to reduce exposure. The greatest dietary exposure to heavy metals was faced by women of fertile age, that is 25–45 years. The mercury exposure of this group was low, however. In addition to the magnitude and sources of exposure, the risk assessment studied the impact of identified changes in eating habits on the exposure of consumers. Exposure was assessed on the basis of the Findiet 2007 and 2012 studies. A rough estimate was also made of the impact of the EAT-Lancet Commission’s recommended diet on the exposure of consumers. The report contains an extended summary in English., FI; PDF; johanna.suomi@ruokavirasto.fi

Riskinarvioinnissa tutkittiin suomalaisten työikäisten ja eläkeläisten elintarvikkeista ja talousvedestä saamaa altistusta kadmiumille, lyijylle, arseenille, elohopealle, nikkelille ja alumiinille. Aikuisten altistus on vähäisempää kuin lasten (arvioitu aiemmin: Eviran tutkimuksia 2/2015), mutta turvallisen saannin raja ylittyi silti osalla väestöstä. Lyijyn ja epäorgaanisen arseenin saanti oli suuruusluokkaa, jolla terveyshaittojen vaikutusta ei voi sulkea pois, mutta niiden todennäköisyys on pieni tai enintään kohtuullinen. Joka viidennellä yli 45-vuotiaalla naisella osteoporoottisen murtuman riski on kasvanut kadmiumaltistuksen vuoksi, vaikka lannoitteiden kadmiumpitoisuuksia rajoitetaan kansallisesti altistuksen vähentämiseksi. Eniten eri raskasmetalleille altistuivat hedelmällisessä iässä olevat, ts. 25–45-vuotiaat, naiset. Elohopea-altistus tällä ryhmällä oli kuitenkin vähäistä. Riskinarvioinnissa tutkittiin altistuksen suuruuden ja lähteiden lisäksi ruoankäytön havaittujen muutosten vaikutusta kuluttajien altistukseen. Finravinto-tutkimusten 2007 ja 2012 perusteella arvioidun altistuksen lisäksi tehtiin karkea arvio EAT-Lancet Commissionin suositteleman ruokavalion mahdollisesta vaikutuksesta kuluttajien altistukseen.

This study was conducted by Finnish Food Authority (formerly Finnish Food Safety Authority Evira), Natural Resources Institute Finland Luke and Finnish Environment Institute SYKE in 2015–2018. The aims of the study were to examine how antimicrobial residues and antimicrobial-resistant E. coli bacteria spread via the manure chain from the dairy cows treated with antimicrobials to the farm environment and manure storages. Furthermore, the dissemination routes to the surrounding environment, ecosystems and back to the food chain in Finnish conditions were profiled. The effect of mesophilic anaerobic digestion process on the level of antimicrobial residues and antimicrobial-resistant E. coli was examined and, conversely, the effect of antimicrobial residues on the process as well. Finally, the life-cycle of different manure handling and processing methods, and their potential effects on nutrient recycling, energy production, antimicrobial residues and resistant bacteria were evaluated. Resistant and multi-resistant E. coli spread to the manure storages, although enrichment in their proportion over the manure chain was not detected. Only minor concentrations of antimicrobial residues were measured from the liquid manure. Instead, very high concentrations of antimicrobial residues were measured from the faeces, urine and milk of dairy cows medicated with antimicrobials, which may lead to high local concentrations in (dry) manures composed of them. In Finland, there is no withdrawal period for manure of medicated animals to be used as a fertilizer. Therefore, manures may contain antimicrobial residues, as well as resistant bacteria, which disseminate to the environment when applied to the fields. Animals and plants may be exposed to antimicrobial residues and resistant bacteria in agricultural and natural ecosystems in Finnish conditions as well. Therefore, fertilizer usage of faeces, urine and milk excreted by animals treated with antimicrobials should be subjected to critical assessment. Treating the manure with mesophilic anaerobic digestion may reduce the concentration of antimicrobial residues but does not necessarily destroy them. Furthermore, the process reduced the number of total E. coli bacteria, although it did not have an effect on the proportion of resistant E. coli. Along with energy production and nutrient recycling, different manure handling and processing methods may, however, be suitable for destroying and reducing antimicrobial residues and resistant bacteria from manure, and substantially reduce the emission of antimicrobial residues and resistant bacteria to the environment, as well as to the food chain. The aspect of tackling the spread of antimicrobial resistance is to be considered when manure processing methods are developed in Finland., FI; PDF; johanna.suomi@ruokavirasto.fi

The project Costs and Risk Assessment of the Health Effects of the Food System employed biological, chemical and nutritional examples to investigate the health and economic risks of food and nutrition in Finland and the cost effectiveness of controls. The project explored the causes and consequences of the health risks associated with food in Finland and sought appropriate risk management measures. The onset of foodborne health hazards can be slow, and therefore even strong efforts to control them at the population level may take years or decades. Based on the project results, several proposals for action were presented, the most important of which are to: 1. deepen and broaden the risk assessment of the public health impact of the food system to compare different health risks, 2. undertake cost–benefit analyses of food control and health care and 3. to study policy instruments for change. Food contributes significantly to the health of the population, which can be influenced by nutrition and food safety. According to the project results, the main burden of disease (BoD) was caused by the inadequate consumption of fruit and vegetables and the excessive intake of salt and saturated fats, resulting in disease burdens of 36,000, 29,000, 32,000 and 9,200 disability-adjusted life years (DALYs)/year, respectively. Reducing the intake of salt and saturated fats in particular would be a cost-effective way to reduce the BoD. Despite the relatively high level of food hygiene achieved in Finland, up to thousands of foodborne infections occur every year, and food contaminants increase the BoD on consumers. Of the biological food hazards, Listeria caused the largest BoD, about 670 DALYs annually. Of the chemical hazards, lead caused the largest BoD, about 570 DALYs annually. Most of the control costs are borne by food businesses. Therefore, the scenarios that most affect businesses also have the greatest financial impact. This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research and its permanent address is http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-796-3., FI; PDF; johanna.suomi@ruokavirasto.fi

The project Costs and Risk Assessment of the Health Effects of the Food System employed biological, chemical and nutritional examples to investigate the health and economic risks of food and nutrition in Finland and the cost effectiveness of controls. The project explored the causes and consequences of the health risks associated with food in Finland and sought appropriate risk management measures. The onset of foodborne health hazards can be slow, and therefore even strong efforts to control them at the population level may take years or decades. Based on the project results, several proposals for action were presented, the most important of which are to: 1. deepen and broaden the risk assessment of the public health impact of the food system to compare different health risks, 2. undertake cost–benefit analyses of food control and health care and 3. to study policy instruments for change. Food contributes significantly to the health of the population, which can be influenced by nutrition and food safety. According to the project results, the main burden of disease (BoD) was caused by the inadequate consumption of fruit and vegetables and the excessive intake of salt and saturated fats, resulting in disease burdens of 36,000, 29,000, 32,000 and 9,200 disability-adjusted life years (DALYs)/year, respectively. Reducing the intake of salt and saturated fats in particular would be a cost-effective way to reduce the BoD. Despite the relatively high level of food hygiene achieved in Finland, up to thousands of foodborne infections occur every year, and food contaminants increase the BoD on consumers. Of the biological food hazards, Listeria caused the largest BoD, about 670 DALYs annually. Of the chemical hazards, lead caused the largest BoD, about 570 DALYs annually. Most of the control costs are borne by food businesses. Therefore, the scenarios that most affect businesses also have the greatest financial impact. This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research and its permanent address is http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-797-0., FI; PDF; johanna.suomi@ruokavirasto.fi

Risk profile is based on survey data collected in an EU funded PlantLibra project concerning Finland and information from scientific litterature on composition of plant food supplements (PFSs), toxicity of the compounds they contain and possible pharmacokinetic interactions of these compounds or substances in PFS with medication. There were no significant direct toxicological risks related to substances in PFS. However, many substances in PFSs (especially ginger and Equisetum arvense) were related to potential interactions with medications, especially with medications which are metabolised through CYP3A4. Since medications which are metabolised through CYP3A4 are used frequently among PFS user, the risk of intercations may be significant – especially warfarin with narrow therapeutic window. However, there is no strong evidence o finteractions between these PFSs and medications, since there from litterature there is mainly in vitro studies available. It should also be noted that manny used PFSs contained several plant subtances and that PFSs were used with several medications simultaneously.

Riskiprofiili perustuu EU-rahoitteisessa PlantLibra-projektissa kerättyn kyselyaineiston Suomea koskevaan osuuteen sekä kirjallisuudesta saatuun tietoon kasviravintolisien koostumuksesta ja niiden sisältämien yhdisteiden toksisuudesta sekä ominaisiin aineisiin mahdollisesti liittyvistä farmakokineettisistä yhteisvaikutuksista lääkeaineiden kanssa. Tarkastelltuihin ominaisiin aineisiin ei liittynyt merkittävää suoraa toksisuutta käytetyillä annoksilla. Sen sijaan moniin ominaisiin aineisiin (erityisesti inkivääri, peltokorte) liittyy merkittävä yhteisvaikutusten potentiaali, etenkin CYP3A4:n välityksellä metaboloituviin lääkeaineisiin. Koska CYP3A4:n kautta metaboloituvia lääkkeitä käytetään paljon, yhteisvaikutusten riski korostuu. Erityistä huolta liittyy varfariiniin (metaboloituu CYP2C9 ja osittain CYP3A4:n kautta), sillä sen terapeuttinen ikkuna on kapea (pitoisuudet veressä voivat helposti olla liian pieniä tai suuria). On kuitenkin huomattava, että vahvaa näyttöä farmakokineettisistä yhteisvaikutuksista on vähän, sillä käytettävissä on lähinnä in vitro -tutkimuksia kasviravintolisien sisältämien ominaisten aineiden ja lääkeaineiden välillä. Lisäksi on huomattava, että useat kasviravintolisät sisälsivät useasta kasvista peräisin olevia ominaisia aineita ja että kasviravintolsien käyttäjät käyttivät usein useita valmisteita yhdessä lääkkeiden kanssa. Riskprofilen bygger på den del som gäller Finland av det enkätmaterial som samlats in inom det av EU finansierade projektet PlantLibra och på ur litteraturen erhållen information om de vegetabiliska kosttillskottens sammansättning och toxiciteten hos föreningarna som de innehåller och de farmakokinetiska samverkningarna med läkemedel som eventuellt hänför sig till de kännetecknande ämnena. Till de granskade kännetecknande ämnena hänförde sig inte någon betydande direkt toxicitet med de doser som användes. Till många kännetecknande ämnen (särskilt ingefära, åkerfräken) hänför sig däremot en betydande potential av samverkningar, i synnerhet med läkemedel som metaboliseras via CYP3A4. Eftersom det används en hel del läkemedel som metaboliseras via CYP3A4, understryks risken för samverkningar. Särskild oro väcker varfarinet (metaboliseras via CYP2C9 och delvis via CYP3A4) eftersom dess terapeutiska fönster är smalt (halterna i blodet kan lätt bli för låga eller höga). Det är ändå skäl att beakta att det endast finns blygsamma bevis på de farmakokinetiska samverkningarna, eftersom vi främst har tillgång till in vitro-undersökningar av samverkningarna mellan de kännetecknande ämnena som vegetabiliska läkemedel innehåller och läkemedlen. Det är också skäl att beakta att flera vegetabiliska kosttillskott innehöll kännetecknande ämnen som härstammar från flera växter och att de personer som använde vegetabiliska kosttillskott ofta använde flera preparat tillsammans med läkemedel. Risk profile is based on survey data collected in an EU funded PlantLibra project concerning Finland and information from scientific litterature on composition of plant food supplements (PFSs), toxicity of the compounds they contain and possible pharmacokinetic interactions of these compounds or substances in PFS with medication. There were no significant direct toxicological risks related to substances in PFS. However, many substances in PFSs (especially ginger and Equisetum arvense) were related to potential interactions with medications, especially with medications which are metabolised through CYP3A4. Since medications which are metabolised through CYP3A4 are used frequently among PFS user, the risk of intercations may be significant – especially warfarin with narrow therapeutic window. However, there is no strong evidence o finteractions between these PFSs and medications, since there from litterature there is mainly in vitro studies available. It should also be noted that manny used PFSs contained several plant subtances and that PFSs were used with several medications simultaneously.

Aromilla tarkoitetaan ainetta, jota ei ole tarkoitettu kulutettavaksi sellaisenaan, mutta jota lisätään elintarvikkeeseen antamaan tai muuttamaan elintarvikkeen tuoksua tai makua. EU:ssa on hyväksytty elintarvikekäyttöön noin 2 500 kemiallisesti yksilöityä aromiainetta. Näiden lisäksi EU:n aromiasetuksessa mainitaan aromivalmisteet, paistoaromit, savuaromit, aromin lähtöaineet ja muut aromivalmisteet ja niiden seokset. Tässä raportissa selvitetään aromeja koskevaan lainsäädäntöön, arviointiin, hyväksyntään, saantiin ja käytön turvallisuuteen liittyvät pääkohdat. Aromiaineiden käytöstä aiheutuva riski on yleisesti ottaen vähäinen, koska aromiaineiden käyttömäärät elintarvikkeissa ovat yleensä pieniä ja aineet ovat kemiallisesti melko yksinkertaisia yhdisteitä, joiden aineenvaihduntatuotteet tunnetaan. Monet aromiaineet ovat luonnossa esiintyviä aineita, joita ihminen saa luontaisesti ravinnostaan. Eräillä luonnosta saatavilla aromeilla voi kuitenkin olla haitallisia ominaisuuksia ihmiselle. Joidenkin aromien saanti voi olla suurta merkkiuskollisilla kuluttajilla tai aromia sisältävien tuotteiden suurkuluttajilla. Aromien ja aromiaineiden saannin arviointi on vaikeaa, koska käytettäviin menetelmiin liittyy paljon epävarmuutta ja tieto aromien ja aromiaineiden esiintymisestä ja pitoisuuksista elintarvikkeissa on niukkaa. Med arom avses ett ämne som inte är avsett att konsumeras som sådant utan som läggs till i ett livsmedel för att ge eller modifiera livsmedlets lukt eller smak. Cirka 2 500 kemiskt specificerade aromämnen har godkänts i EU för livsmedelsanvändning. Dessutom nämner EU:s aromförordning aromberedningar, värmereaktionsaromer, rökaromer, aromprekursorer och andra aromer eller blandningar av dessa. Denna rapport redogör för huvudpunkterna i lagstiftningen, bedömningen, godkännandet, tillgången och användningssäkerheten i fråga om aromer. Risken vid användning av aromämnen är allmänt taget liten, eftersom användningsmängderna av aromämnen i livsmedel i allmänhet är små och ämnena är kemiskt rätt enkla föreningar vars metaboliter är kända. Många aromämnen är naturligt förekommande ämnen som människan naturligt får från sin kost. Vissa aromer från naturen kan emellertid ha skadliga egenskaper för människor. Intaget av en del aromer kan vara stort hos märkestrogna konsumenter eller hos storkonsumenter av arominnehållande produkter. Att bedöma intaget av aromer och aromämnen är svårt, eftersom metoderna är mycket osäkra och kunskapen om förekomsten och halterna av aromer och aromämnen är knapp. Flavourings are products that are not intended to be consumed as such, but which are added to food in order to modify the odour or taste. Presently, about 2,500 chemically defined flavouring substances have been authorised in the EU. In addition to these, the EU regulation on flavourings includes flavouring preparations, thermal process flavourings, smoke flavourings, flavour precursors and other flavourings or mixtures. This report describes the main points on the legislation, evaluation, approval and safety of use of flavourings. The risk posed by flavouring substances is generally considered low because the amounts of flavouring substances used are usually low and many flavouring substances are simple compounds with known metabolites. Many flavouring substances are natural compounds and they are present, for instance, in traditional food. However, some natural flavourings may have adverse effects on human health. The intake of some flavourings may be high among brandloyal consumers or high users. Estimating the intake of flavourings is difficult because the methods used for intake estimates include large uncertainties and because information on the occurrence and concentrations of flavourings in food is scarce.

Lisäaineet ovat aineita, jotka EU on hyväksynyt käytettäväksi elintarvikkeissa mm. säilyvyyden parantamiseksi tai rakenteen, maun tai värin säätämiseksi. Osa niistä on elintarvikkeissa luonnostaan esiintyviä yhdisteitä, osa keinotekoisia. Kullekin lisäaineelle on käyttöhyväksynnän yhteydessä määritetty puhtausaste, muita laatutekijöitä sekä tehty toksikologisia tutkimuksia, jotka voivat johtaa jopa käytön kieltämiseen. Tämä riskiprofiili pyrkii kartoittamaan kuluttajien lisäainealtistuksen perustasoa kansallisen seurantajärjestelmän pohjaksi. Siinä tutkitaan kaikkia niitä lisäaineita, joille on olemassa EFSA:n määrittämä hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärä (ADI). Kuluttajien altistumista arvioitiin karkeasti lisäaineasetuksessa sallittujen suurimpien käyttömäärien pohjalta. Populaatiotason arviota tarkennettiin tarvittaessa teollisuuden ilmoittamilla käyttömäärillä. Karkean altistusarvion perusteella lisäaineet jaoteltiin kahteen ryhmään: aineet, joiden saanti Suomessa on varovaisestikin arvioiden turvallisella tasolla; ja aineet joiden saantia on tarpeen tutkia tarkemmin. Jälkimmäiseen ryhmään valikoitui joitakin väri-, säilöntä- ja makeutusaineita, fosfaatteja sekä tiedon puutteiden vuoksi joitakin elintarvikkeen rakennetta muokkaavia aineita.