Search

This thesis examines how the Industrial Revolution was perceived and presented in British art of the Industrial Revolution. This is done by analysing selected paintings of the Industrial Revolution by painters who are considered to be among the most influential figures in British art, these being Joseph Wright of Derby, J.M.W. Turner and Ford Madox Brown. The three painters in question represent different stages of the Industrial Revolution, with Wright of Derby presenting its infancy, Turner presenting its peak and Madox Brown presenting its after-effects. The analysis of their works is supplemented with historical perspectives of the Industrial Revolution by both historians and polemic writers and artists. The paintings chosen for analysis are selected according to their relevance to the Industrial Revolution, with their cultural significance being considered as well. The study is focused on social developments over the course of the Industrial Revolution, and so the ways in which the Industrial Revolution changed and shaped British society are key elements in the analysis. The historical perspectives maintain that while the Industrial Revolution brought advancements in industry and transportation, it also led to working people living destitute lives, and it also caused immense pollution in urban areas, thus causing an increase in death rate in Britain. The polemic views claim that the Industrial Revolution caused the decline of the British countryside and led to the negligence of natural beauty to facilitate the increase of factories. The people who worked in factories had very limited options in their life, as their managers largely had complete control over them, and could thus abuse their workforce to optimise production. The analysis found that the advancements of the Industrial Revolution were initially viewed with optimistic inquisitiveness along with feelings of wariness owing to the uncertainties regarding the advancements which were yet to come. Later on, the advancements became a regular part of life so that even wary observers adapted to them and altered their ways of thinking. Eventually the advancements led to the differences between social classes increasing, causing unemployment and general hardship among the working class. Industrialisation ultimately shaped British society so that it changed irrevocably, and common people ended up in a predicament where they had to adapt to the changes in the world they knew, regardless of how they felt about the changes in question.Tiivistelmä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten teollinen vallankumous ilmeni vallankumouksenaikaisessa brittiläisessä kuvataiteessa ja millä tavoin siihen suhtauduttiin. Tutkielmassa analysoidaan valittuja maalauksia, joiden tekijöitä pidetään Brittiläisen taiteen tärkeimpinä edustajina. Kyseiset taiteilijat, Joseph Wright of Derby, J.M.W. Turner sekä Ford Madox Brown, edustavat teollisen vallankumouksen eri vaiheita. Wright of Derby edustaa vallankumouksen alkuvaiheita, Turner sen huippua ja Madox Brown sen jälkivaikutuksia. Historioitsijoiden sekä vallankumouksenaikaisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden näkemykset tukevat maalausten analysointia. Tutkimusaineistona olevat maalaukset on valittu niiden kulttuurisen arvon sekä sen perusteella, miten paljon ne ovat yhteydessä teolliseen vallankumoukseen. Tutkielma keskittyy yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin teollisen vallankumouksen aikana, joten teollisen vallankumouksen vaikutukset brittiläiseen yhteiskuntaan ovat tärkeässä osassa tässä tutkielmassa. Historiallisten näkökulmien mukaan teollinen vallankumous johti teollisuuden ja kulkuneuvojen kehitykseen, mutta aiheutti myös köyhyyttä ja kaupunkialueiden saastumista, mitkä puolestaan johtivat kuolleisuusasteen nousuun Britanniassa. Kirjailijoiden ja taiteilijoiden mielestä teollinen vallankumous aiheutti brittiläisen maaseudun alasajon ja johti teollisuuden leviämisen kautta yleiseen välinpitämättömyyteen luonnon suhteen. Tehtaissa työskentelevillä ihmisillä oli erittäin vähän valinnanvapauksia, sillä työnjohtajilla oli heihin suhteessa täysi ylivalta, ja he saattoivat väärinkäyttää valtaansa tuoton maksimoimiseksi. Analyysin kautta selvisi, että teollisen vallankumouksen tuomiin muutoksiin suhtauduttiin aluksi optimistisen uteliaasti ja toisaalta tulevaisuuden epävarmuuksien vuoksi varovaisesti. Myöhemmin näistä muutoksista tuli tavallinen osa elämää, ja näin varovaisemmatkin ihmiset sopeutuivat niihin ja muokkasivat omia ajatusmaailmojaan. Nämä muutokset lopulta johtivat luokkaerojen kasvamiseen, mikä puolestaan johti varsinkin työnväenluokan työttömyyteen. Teollistuminen muutti brittiläistä yhteiskuntaa pysyvästi, ja tavallinen kansa joutui tilanteeseen, jossa heidän täytyi sopeutua siihen, että heidän tuntemansa maailma muuttui riippumatta siitä, miten he itse suhtautuivat näihin muutoksiin.

The purpose of this study is to examine the status of technology in the new national core curriculum for basic education of Finland. The key factor involved is the opposition of means and ends in educational technology. This means that the study focuses on how technology is presented in the curriculum by considering how intrinsically or extrinsically it is treated in the context of education as well as the reasons given in the curriculum for the application of educational technology. The study also examines how the regulations in the curriculum change in accordance with different age groups of pupils. The study is based on a content analysis of the national curriculum, with relevant extracts analysed and discussed from the perspective of the research questions. Educational technology, information and communication technology (ICT) and multiliteracy are key concepts in this study. The study found that the use of technology in education is explained in the curriculum as a means of preparing pupils for a future where technology would always be present in their lives, especially in the field of employment. Technology is largely seen in the curriculum as something which is always present in our modern society. As for the matter of intrinsic and extrinsic values, technology is treated in the curriculum as something which can be very beneficial to education and the educational use of which has much potential and should therefore be developed further. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, millainen asema teknologialla on peruskoulun opetussuunnitelman uusissa perusteissa. Opetusteknologiaa tarkasteltaessa avainasemaan nousee tässä keinojen ja tarkoitusten vastakkainasettelu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkielman keskiössä on ensinnäkin se, käsitelläänkö teknologiaa opetussuunnitelmassa välinearvona vai itseisarvona, ja toisaalta myös opetussuunnitelmassa annetut syyt teknologian opetuskäytölle. Tutkielma tarkastelee myös sitä, millä tavoin oppilaiden ikäluokat vaikuttavat opetussuunnitelman säädöksiin. Tutkielma perustuu opetussuunnitelman sisällönanalyysiin, jossa analysoidaan merkittävät katkelmat, joita käsitellään tutkimuskysymysten kannalta. Opetusteknologia, tieto- ja viestintäteknologia ja monilukutaito ovat tämän tutkielman keskeisiä käsitteitä. Tutkielman kautta selvisi, että teknologian käyttö opetuksessa perustuu opetussuunnitelman mukaan siihen, että oppilaita valmistellaan sellaista tulevaisuutta varten, jossa teknologia on jatkuvasti heidän elämissään läsnä, etenkin työelämässä. Teknologian koetaan myös olevan alati läsnä yhteiskunnassa yleisesti. Mitä tulee itseisarvoihin ja välinearvoihin, opetussuunnitelman perusteissa teknologia nähdään asiana, joka voi olla erittäin hyödyllinen osa opetusta ja sen opetuskäyttöä tulisi siksi kehittää edelleen.