Search

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmamme tavoitteena on selvittää kärsämäkisten vanhempien käsityksiä liittyen digitaalisiin peleihin, pelaamiseen ja pelikasvatukseen. Tämän avulla pyrimme saamaan myös käsityksiä siitä, miten kärsämäkiset vanhemmat toteuttavat pelikasvatusta. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnetään fenomenografista tutkimusotetta. Fenomenografialla voidaan saada esiin vallalla olevien käsitysten varianssi käsiteltävästä ilmiöstä, eli pelikasvatuksesta ja sen toteutumisesta kodin kontekstissa. Tutkimuksessa perustamme pelikasvatuksen käsitteen dialogiseen kasvatuskäsitykseen ja rakentamamme teoreettinen viitekehys pohjautuu aiheesta aiemmin tehtyyn niin ulkomaiseen kuin kotimaiseen tutkimukseen. Aineistomme koostuu helmikuussa 2022 sähköisellä kyselylomakkeella kerätyistä vastauksista. Aineisto kerättiin Kärsämäen Frosteruksen koulun huoltajilta ja vastauksia saatiin yhteensä 23 kappaletta. Kyselyn vastaukset analysoitiin fenomenografisella analyysimenetelmällä. Analyysin tuloksena syntyi kolme kuvauskategoriaa: vanhempien käsitykset lastensa digitaalisista peleistä ja pelaamisesta, vanhempien käsitykset pelikasvatuksesta ja vanhempien käsitykset kodin pelikasvatuksesta. Kärsämäkiset vanhemmat käsittivät niin pelaamisen kuin pelikasvatuksen monipuolisena toimintana. Vanhempien käsitysten mukaan lasten peliharrastus ei rajoitu ainoastaan pelaamiseen, vaan siihen liittyy myös esimerkiksi videoiden katselua. Vanhemmat tunnistivat myös monipuolisesti peleihin ja pelaamiseen liittyviä hyötyjä ja haittoja. Vanhempien vastauksista välittyi aikaisemman tutkimuksen mukaisia rajoittavia, aktiivisia ja yhteisöllisiä tapoja toteuttaa pelikasvatusta. Yksittäisistä pelikasvatuksellisista käsittelytavoista esiin nousi erityisesti pelaamisen rajoittaminen. Yleisimpänä pelaamisen rajoittamista edustavana työkaluna on ruutuajan rajoittaminen. Vanhempien käsitykset peleistä, pelaamisesta ja pelikasvatuksesta antavat teoreettisesti pätevän pohjan toimivalle pelikasvatukselle.

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää mitä ovat pakohuoneet, millaisia oppimistehtäviä niiden avulla voidaan toteuttaa ja kuinka ne tukevat oppimista. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jossa on hyödynnetty pääosin kansainvälisiä, mutta myös kotimaisia julkaisuja. Luvussa kolme määritellään pelillistämisen ja pelioppimisen käsitteet sekä tarkastellaan pakopelejä ja pakohuoneita niiden kontekstissa. Tutkielmassa eritellään pakohuoneiden eri rakenteita ja niiden ratkaisemiseen vaadittavia taitoja. Luvussa neljä esitellään erilaisia opetuskäytössä toteutettuja pakohuoneiden sovelluksia. Pakohuoneita on tutkittu etenkin lääketieteen opetuksen yhteydessä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan pakohuoneita käsitteleviä kokoavia tutkimuksia. Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan todeta pakohuoneilla olevan potentiaalia opetuskäytössä. Niiden selkeänä vahvuutena on monipuolisuus ja soveltuvuus erilaisille oppijoille. Pakohuoneet voivat vaatia paljon erilaisia taitoja, joita oppijat pääsevät harjoittamaan ryhmätyötilanteissa. Erilaiset tehtävätyypit ja ryhmässä toimiminen mahdollistavat osallistumisen oppijan omien vahvuuksien ehdoilla. Pakohuoneilla on usein pyritty harjoittelemaan etenkin ryhmätyöskentelytaitoja, ja aineiston perusteella pakohuoneilla on ollut myönteinen vaikutus niiden kehittymiselle. Haasteena pakohuoneiden oppimiskäytössä on oppimisen mittaaminen ja arviointi. Tutkimustulokset perustuvat pitkälti oppijoiden omiin kokemuksiin oppimisesta. Lisäksi pakohuoneiden järjestäminen vaatii aikaa ja tilaa, joita opetusta järjestettäessä on usein rajallisesti. Haasteita ajankäyttöön tuo pakohuoneen rajattu pelaajamäärä. Opetuskontekstissa pakohuoneita on vielä tämän tutkielman julkaisuhetkellä tutkittu vähän. Tähän mennessä tutkimus on keskittynyt korkeakouluihin, eikä sitä ole toteutettu vielä peruskouluissa huomattavissa määrin.

The aim of this study was to investigate immune response and its prognostic significance in colon carcinomas using the previously described Immunoscore (IS). A population-based series of 779 colorectal cancers, operated on between 2000 and 2010, were classified according to tumour, node, metastasis (TNM) status, mismatch repair (MMR), and BRAF mutation status. Rectal cancer cases (n = 203) were excluded as a high proportion of these patients received preoperative neoadjuvant chemoradiotherapy. Tissue microarray (TMA) samples collected from the tumour centre and invasive front were immunostained for CD3 and CD8. Lymphocytes were then digitally calculated to categorize IS from grade 0 to 4. Samples adequate for IS were available from 510 tumours. IS was significantly associated with AJCC/UICC stage, T stage, lymph node and distant metastases, perineural and lymphovascular invasion, MMR status, and BRAF mutation status. For IS0, IS1, IS2, IS3 and IS4, respectively, the 5-year disease-free survival (DFS) rates were 59, 68, 78, 83 and 94% (p