Search

Nuorten elämään liittyy vahvasti audiovisuaalinen media eri muodoissa. Omien teosten tekeminen ja niiden jakaminen ovat helpottuneet digitalisaation ja sosiaalisen median myötä, mutta millaisia audiovisuaalisen kerronnan keinoja nykypäivän yläkoululaisilla on käytössään? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa monilukutaito määritellään eri muodoissa olevien viestien tuottamisen, tulkitsemisen ja kriittisen arvioinnin taidoksi.Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia audiovisuaalisia kerronnan keinoja seitsemäsluokkalaiset käyttävät koulun musiikin tunneilla tehdyissä lyhytelokuvissa, ja pohdimme, miten lyhytelokuvien tekeminen voidaan nähdä osana monilukutaidon tukemista. Yleisesti ottaen oppilailla on kykyjä käyttää erilaisia kerronnan keinoja, joskin oppilaiden itse tekemistä lyhytelokuvista osa sisältää paljon erilaisia audiovisuaalisen kerronnan keinoja, kun taas osassa keinovalikoima on suppea kaikilla kerronnan osa-alueilla.Monilukutaidon pedagogiikan mukaan monilukutaidon prosessissa edetään omien kokemusten jakamisen, teoretisoinnin ja ohjauksen kautta kohti uusintavaa käytäntöä. Omien kokemusten ja merkitysten jakaminen yhteisöllisesti ja toisaalta niiden asettaminen laajempaan viitekehykseen mahdollistavat sen, että oppilaat voivat kukin kehittyä omista lähtökohdistaan. Lyhytelokuvien tekemisen ja audiovisuaalisten kerronnan keinojen erittelemisen kautta voidaan tarjota oppilaille tilaisuus kehittyä audiovisuaalisen kerronnan keinojen käyttämisessä, ymmärtämisessä ja niiden kriittisessä arvioinnissa.Avainsanat: monilukutaito, audiovisuaalinen viestintä, peruskoulu, musiikkikasvatus, mediakasvatus, elokuvakasvatusCase study on audiovisual storytelling of 7th grade students’ short films made during music lessonsDigitalization and social media have increased and made it easier to make and share one’s own audiovisual products, but what exactly do we know about young people’s audiovisual storytelling? In the Finnish National Core Curriculum, multiliteracy is defined as an ability to produce, interpret, and critically evaluate texts in various forms.The purpose of this article is to explore what modes and forms of audiovisual storytelling the 7th graders use in their self-made digital short films and how the making of short movies can be seen as a way of promoting students’ multiliteracies. The students have the capacity for audiovisual storytelling although storytelling varies a lot between self-made short films. Some of them include various forms of storytelling while the storytelling is limited in others.According to the pedagogy of multiliteracies, learning is a process in which learners proceed from experience to conceptualization, analysis, and to finally applying new practices. Students proceed from their own standpoints while they share their own experiences in collaborative making processes and learn to analyze and conceptualize their works. By making short films and conceptualizing audiovisual storytelling students can be promoted in multiliteracies.Keywords: multiliteracies, audiovisual storytelling, comprehensive school, secondary school, music education, media education, film education

Opettajankouluttajat kokevat vertaisryhmän hyödylliseksi ammatilliselle kehittymiselleen. Ryhmässä käsiteltävien aiheiden tulisi nousta opettajankouluttajien omasta arjesta, ja kollegan työn seuraaminen tukee omaa kehittymistä.

Education makes a difference and teacher educators are an important part of that circle. However, there is very little research done in Finland on teacher educators' professional development. The main purpose of this study was to develop and test the psychometric properties of three scales that measure the components of teacher educators' professional development, namely (a) developmental needs, (b) preferred ways of fulfiling those needs and (c) hindrances to fulfiling developmental needs. The differences between different occupational groups were also discussed. The survey was distributed in May 2019 to all eight Finnish universities that offer teacher education. The final sample size was 354. Using scale development techniques, we succeeded in generating items to all three inventories. We also tested the psychometric properties and the construct validity of the inventories. Our study revealed that teacher educators are not a homogenous group. Different occupational groups have different professional development interests.

Artikkeli liittyy kulttuurikasvatuksen toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa. Tarkastelemme, kuinka sivistyskasvatus heijastuu varhaiskasvatuksen opettajien erilaisissa tavoissa soveltaa erästä suomalaisiin luontouskomuksiin ja myytteihin liittyvää pedagogista materiaalia. Sivistyskasvatuksella viittaamme J. A. Hollon (1895–1967) ajatuksiin kasvatuksesta. Hollon sivistyskasvatusajattelun ytimessä ovat muun muassa luovuus, mielikuvittelu ja ilo, jotka kiteytyvät älyllisen, eettisen, esteettisen ja toiminnallisen kasvatuksen toteuttamisessa. Kulttuuri, sivistys ja taiteet olivat Hollolle tärkeitä kasvatusta ohjaavia seikkoja; myös tarinoiden merkitys ja voima korostuvat Hollon ajattelussa. Nämä näyttäytyvät tutkimuksessamme tärkeinä varhaiskasvatukseen liittyvän kulttuurikasvatuksen ja pedagogisen kehittämisen taustoittajina. The adaptation of pedagogical material Whisper of the Spirit in early childhood education as a reading of J. A. Hollo's educational thinking Abstract This article is related to implementing cultural education in early childhood education. We consider how early childhood education teachers' various ways of adapting a pedagogical material about Finnish nature beliefs and myths are reflecting the idea of Bildung. We are especially focusing on Juho August Hollo's (1895–1967) educational thinking. Hollo emphasized creativity, imagination and joy, together with intellectual, ethical, aesthetic and experiential education. In his educational thinking, culture, education and arts were influential, as well as the meaning and power of stories. In our research, these are important bases of cultural education and pedagogical development in early childhood education. Keywords: Juho August Hollo, culture education, nature beliefs, Bildung, early childhood education

Yrjö Hirnin suomalaisen leikkitutkimuksen perusteoksessa leikki ja taide suhteutuvat elämään oppimismatkana. Klassikon paluu -sarjassa esitellään teoksia, jotka ovat olleet merkityksellisiä aikuiskasvatuksen tutkijoille ja ammattilaisille opinnoissa, tutkimuksessa ja työssä.

Suomalaisen varhaiskasvatuksen perinne ulottuu yli sadan vuoden taakse. Varhaiskasvatuksen opettajuuden voidaan katsoa alkaneen kehittyä jo varhain, joskin vuosikymmenien ajan sitä kuvattiin ennemminkin hoivan kuin opetuksen termein. Vasta tällä vuosikymmenellä yliopistokoulutettuja alan ammattilaisia on alettu nimittää varhaiskasvatuksen opettajiksi. Tämä artikkeli liittyy Juho August Hollon kasvatusajattelun tarkasteluihin varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Artikkelissa peilataan Hollon näkemyksiä varhaiskasvatukseen painottaen erityisesti varhaiskasvatuksen opettajuutta ja siihen sisältyvästä kasvattajuudesta huokuvaa hollolaista henkeä. Hollolaisella hengellä tarkoitetaan erityisesti kykyä nähdä kasvatuksellisesti, edustaa kuvitteluelämän virkeyttä sekä toimia mahdollistajana ja koskettajana. Luentaa rikastetaan tekstiin liitetyillä, kokeneen varhaiskasvatuksen opettajan Hollo-kaikuisilla näkemyksillä, joita nousi esiin kokeneen varhaiskasvatuksen opettajan kolmivaiheisessa haastattelussa. Aineiston tarkastelu osoittaa aikamme varhaiskasvatuksen opettajuuden heijastelevan monia Hollolle tyypillisiä arvoja ja lähtökohtia. Varhaiskasvatukselle ominainen kokonaisvaltaisuus luo opettajuudelle oman karaktäärinsä. Artikkelissa esitetään, kuinka J. A. Hollon kasvatusajattelu voi toimia varhaiskasvatuksen opettajuutta kannattelevana voimana kehystäen sen kokonaisvaltaisuutta, kun perustana pidetään kasvatuksellisuutta.

The professional development of teacher educators is gaining increasing interest globally. However, not so many studies have been carried out in the Finnish context, which is somewhat surprising considering that the Finnish education system and teacher education has gained so much interest worldwide. This study investigates Finnish teacher educators’ concerns, beliefs and values. The results show that teacher educators experienced a variety of concerns in their work, in the beginning mainly dealing with the position and being a novice, and later they became more concerned with heavy workloads and practical teaching-related matters. The teacher educators studied considered the students’ education to be the most important aspect of their work. The research-based nature of teacher education was also felt to be very important, along with its community aspects, and their own specialization. In general, Finnish teacher educators considered their work to be important.

Perusopetuksen uudistetun opetussuunnitelman (POPS, 2014) yksi laaja-alaiseen osaamiseen liittyvä tavoite on monilukutaidon kehittäminen, jolla tähdätään siihen, että oppilaat kykenevät tuottamaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä eri tavoilla. Lukutaitotutkimuksessa asiaan viitataan puhumalla erilaisista modaliteeteista, tavoista ja keinoista kommunikoida ja representoida sisältöjä esimerkiksi visuaalisesti, kinestiteettisesti, auditiivisesti, numeraalisesti sekä modaliteettien yhdistelmiä käyttämällä (monimodaalisuus, multimodaalisuus). Tässä artikkelissa tarkastelemme perusopetuksen yhdeksännellä luokalla toteutettua musiikin ja tanssin opetuskokonaisuutta monilukutaidon kehittymisen tukemisen näkökulmasta. Tavoitteenamme on ymmärtää, miten monilukutaito ilmenee ja miten sitä voidaan tukea oppiaineissa, joiden perusta on moniaistisuudessa, itseilmaisussa ja kehollisuudessa. Selvitämme tapaustutkimuksen keinoin, millaisia monilukutaidon – erityisesti monimodaalisen lukutaidon – ilmentymisen ja kehittymisen tukemisen kannalta relevantteja merkityksiä yläkoulun oppilaat tuottavat tanssikoreografian luomisprosessissa tekijänä ja katsojana, sekä miten he reflektiivisesti analysoivat havaitsemiaan merkityksiä.

Professional development of teacher educators has not been researched very much in Finland, although interest in teacher educators has started to increase globally in recent decades. This study investigates 15 Finnish teacher educators’ views on their professional development. The results indicate that research plays a significant role in the Finnish teacher educators’ conceptions. They considered research to be an integral part of their work, as it is part of their assigned tasks. This differs from many countries, where researching and high-quality scientific contribution is not necessarily a big part of teacher educators’ work. These teacher educators also viewed research as a means to develop professionally, both through producing and consuming research. Formal professional development, such as professional development courses, did not play a significant role for these teacher educators, though studying either by reading research or participating in free-time education seemed to be more important. The results also indicate that Finnish teacher educators are under pressure to produce high-quality research and to advance in their careers. This is due to business ideology in leadership, i.e. management by results in the Finnish university sector.

In this chapter we explore how Finnish early years teachers use and make sense of the materials developed by the Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) program for promoting young children's multiliteracies. In specific, the chapter focuses on the teachers' use of Whisper of the Spirit that consists of open-source, open-ended, and non-prescriptive activity cards. All of the four teachers were chosen for this study because of their interest in development of multiliteracies pedagogy. In the chapter, the authors ask how these teachers promote children's multiliteracy learning through versatile play, digital production, and multimodal practices through the MOI material, and how the use of the MOI material is adapted by teachers in local contexts. In this respect, they look into the teachers' agency in designing and conducting multiliteracy pedagogy, which they consider to be connected to autonomy, one of the four key elements of the Finnish teaching profession, and through that, in the transformative agency that emerged in the teachers' narrations. The chapter is structured around four teachers' semi-structured interviews and shows how the teachers made sense of the MOI material in their efforts to promote young children's multiliteracies, and how they applied the materials in their teaching in local contexts. Opportunities and challenges are identified and discussed.

We set out to assess the extent to which writing modality affects recollection in children and adolescents. We examined 10- to 11-year-old children’s (N = 63) and 16-year-old adolescents’ (N = 43) handwriting, keyboarding with a laptop computer and keyboarding with a touchscreen tablet computer or mobile phone in a within-subjects experimental design. Participants were instructed to write down stories dictated to them in the three writing modalities. Recollection of the stories was assessed using free recall of details in the stories. The results indicate that the writing modality affects recollection, handwriting leading to better recollection. However, currently, digital writing tools are inundating classrooms and workplaces around the globe, making their competent use a necessity in today’s world. For example, in Finland, students are obligated to use a laptop in upper secondary education and in the national final examination. In light of the results, we highlight the importance of balancing the instruction and practice of different writing modalities. Given the limitations of this study, we suggest conducting a larger-scale study and further research on the educational and cognitive implications of using and learning to write using multiple writing modalities.

This chapter discusses children’s imaginative play and literacy practices as mediated by mobile digital technologies and media. In this chapter, drawing on sociocultural theory and the notion of dynamic literacies, we consider how digital technologies including mobile technologies interact and potentially expand children’s imaginative play, leading to dynamic literacy practices and learning opportunities. Based on this understanding, we will propose some pedagogical principles that can be applied to play-based early childhood education in support of young children’s creative thinking, storytelling and dynamic literacy practices, both indoors and outdoors.

Videopalvelu YouTube on täynnä tavallisten suomalaisten omaehtoisesti tuottamia opetuksellisia videoita. Minkälaisia merkityksiä ja motiiveja videoiden tekijät toiminnalleen kertovat?

Digital museums and arts galleries have become popular in museum education and management. Museum and arts galleries website is one of the most effective and efficient ways. Google, a corporation specializing in Internet-related services and projects, not only puts high-resolution arts images online, but also uses augmented-reality in digital art gallery. The Google Art Project, Google's production, provides users a platform in appreciating and learning arts. With the virtual reality, recently after Google Art Project, more and more countries released their own museum and arts gallery websites, like British Paining in BBC, and FINNA in Finland. Pedagogical function in these websites is one of the most important functions. In this paper, we use Google Art Project and FINNA as the case studies to investigate what kinds of pedagogical functions exist in these websites. Finally, this paper will give the recommendation to digital museums and websites development, especially the pedagogical functions development, in the future.

Media education and media cultures should be considered a part of early childhood education, because media has an important role in children’s lives. With a socio-cultural learning approach, children are considered active participants and competent actors with the media. In this paper, media education has been approached as a case study from the viewpoint of active production and participation. The processes of creating media stories included steps from orientation and planning to action and story production. According to the results gained via content analysis, children were able to share ideas and listen to each other’s choices and opinions in participatory learning. They were also social actors motivated to participate in conversations and negotiations. The joy of learning and acting together intensified the social learning.

Tässä artikkelissa käsitellään alakouluikäisten oppilaiden kokemuksia yhteisöllisestä digitaalisesta sisällöntuottamisesta osana kouluopetusta. Mobiiliteknologiaa hyödyntävät projektit on toteutettu eri luokilla kahdessa peräkkäisessä ikäryhmässä. Digitaalinen aika ja kulttuuri korostavat omaehtoista tuottamista sekä omaa ajattelua ja ilmaisua. Onkin hedelmällistä tarkastella, miten oppilaat työskentelevät digitaalisissa ympäristöissä ja millaisia piirteitä heidän kokemuksistaan nousee esiin erityisesti tilannetajun ja tahdikkuuden osalta. Tilannetajulla viitataan oppilaan tilanteessa olemiseen ja kykyyn tehdä tuotannollisia ratkaisuja, tahdikkuudella taas eri tekijöitä huomioonottavaan ja kunnioittavaan toimintaan. Laadullisen tutkimuksen aineistona ovat oppilaiden kirjoitelmat digitaalisista sisällöntuottamisen projekteista. Tutkimuksen sisällönanalyysi valaisee oppilaiden tilannetajun ja tahdikkuuden ilmenevän yhteisöllisyytenä ja yhteistoimintana, joustavuutena sekä neuvotteluna ja läsnäolona. Nämä näyttäytyvät erityisesti suhteessa toisiin oppijoihin, suhteessa tuotettavaan digitaaliseen sisältöön sekä sen tuottamiseen käytettävään teknologiaan. Tutkimukseen osallistuneet viides­ ja kuudesluokkalaiset oppilaat haluavat opiskella koulussa pienryhmissä vapaa­ajalta tuttua mobiiliteknologiaa hyödyntäen. Oppilaiden omaehtoinen teknologian ja mobiililaitteiden käyttö yhteisöllisissä projekteissa mahdollistaa tilannetajun ja tahdikkuuden käytännön harjoittamisen.

Uusrenessanssiajattelu, digitaalinen osaaminen ja monikulttuurisuuteen kasvaminen, toimittanut Tapio Varis, Helsinki (2005)

In this article, I have sought to develop an understanding of the contribution of imaginative and nature appreciation in early childhood environmental education dealing with old, cultural nature myths and beliefs. The argument rests on the belief that the basis of a child-environmental education is in imagination which resonates with play, aesthetics and storytelling as old, historical nature myths have a story-like power to transform human perception of the world and our relationship to it. The thinking of the old nature myths and development of early childhood environmental education is in this article relying on new materialism and posthumanist thinking of intra-action (Barad 2003; 2007). This article specifically considers the usage of material Whisper of the Spirit, which places educators in the position of examining their environmental education practices as relative, evolving and emergent situations in which the old nature myths and the existing material components could have their role and significance.

The purpose of this chapter is twofold: on the one hand, to search for a meaningful form of interdisciplinary integration in order to enhance students’ collaborative, associative, and creative learning; and on the other hand, to highlight the essential role of interaction in integrative teaching. Our focus is on a program to develop interdisciplinary integration in teacher education, by which we mean the activities that start with teaching the basics of separate subjects and continues to search for associations between the core of one subject in the content of another subject.

Non