Search

Arvioitu teos: Liisa-Maria Patjas & Katleena Kortesuo: Uusi etunimikirja Aadasta Äijöön. Hämeenlinna: Karisto Oy 2015. 336 s. ISBN 978-951-23-5788-8.

This study examines the encounter between Finnish and Russian naming cultures (anthroponymy, naming systems and naming practices) in Finland and Russia from 2000 to 2018. It specifically focuses on the criteria for selecting names in Finnish–Russian families, name selections for native-speaking Russian children, official surname changes in Finland for Finnish and Russian name bearers and the use of Finnish given names in Russia. Socio-onomastics and name typology (structure) make up the theoretical and methodological framework of the study. In a broader context, the contact between the two languages is also part of the research. The materials comprise questionnaires and interviews involving criteria for name selection, documents on surname changes from the Names Committee of the Finnish Ministry of Justice, interviews and questionnaires on the use of Finnish given names in Russia and the given names of Russian children born in Finland. This doctoral study is composed of four articles as well as a summary which details the content of the articles and their findings. Articles I, II and III discuss given names and article IV covers surnames. Article I examines given names in bilingual Finnish–Russian families and discusses the criteria for selecting a name and the actual selections. It focuses on the main criteria for name selection in bilingual families: practicality and cultural ties. Article II continues with the investigation of given names, creating an overall picture of names given to native Russian-speaking children born in Finland. Article III covers Russia regionally and looks at the use and adaptation of Finnish given names in a Russian-language environment. The focus of article IV is on official surname changes made in Finland, changes in which the name bearer wishes to Fennicise a Russian surname and vice versa. I also discuss cases where an erroneous Finnish surname is corrected back to its original spelling in Russian. The summary provides a uniform overview of the study, along with its starting points, and pulls the findings of all the articles together. On a more general level, it considers what happens when Finnish and Russian naming cultures encounter one another in terms of naming systems as well as from the perspective of linguistic minorities. The study shows that along with the encounter between naming cultures, Finnish anthroponymy is becoming diverse in that Russian given names and surnames are entering its official nomenclature. In addition, Russian patronyms are being entered in the Finnish population register. These names, which are not found in the native Finnish-speaking population, are being counted as second or third given names as part of official Finnish nomenclature. Moreover, Russian unofficial names, those based on given names, an intrinsic part of Russian naming practice, can also be found in Finnish naming culture. As for Finnish given names, these are enriching the anthroponymy found in Russia, as Russian derivational suffixes are being used to form unofficial names under Russian naming practices. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen ja venäläisen nimikulttuurin (henkilönnimistö, nimijärjestelmä ja nimikäytäntö) kohtaamista Suomessa ja Venäjällä vuosina 2000−2018. Erityisesti keskitytään kaksikielisten suomalais-venäläisten perheiden nimenvalintaperusteisiin, äidinkieleltään venäjänkielisten lasten nimivalintoihin, suomalaisten ja venäläisten nimenkantajien sukunimien virallisiin muutoksiin Suomessa sekä suomalaisten etunimien käyttöön Venäjällä. Tutkimuksen teoreettis-metodologisen kehyksen muodostavat sosio-onomastiikka ja nimien typologinen (rakenteen)tutkimus. Laajemmassa kontekstissa myös kielten väliset kontaktit ovat osa tutkimuskehikkoa. Aineistoina ovat nimenvalintaperusteita käsittelevät kyselyt ja haastattelut, oikeusministeriön nimilautakunnan asiakirjat sukunimien muutoksista, suomalaisten etunimien käyttöä Venäjällä käsittelevät haastattelut ja kyselyt sekä Suomessa syntyneiden venäjänkielisten lasten etunimet. Väitöstutkimus koostuu neljästä tutkimusartikkelista sekä niiden taustaa ja löydöksiä kokoavasta yhteenveto-osuudesta. Artikkelit I, II ja III liittyvät etunimiin, artikkeli IV sukunimiin. Artikkelissa I käsitellään etunimiä kaksikielisissä suomalais-venäläisissä perheissä: nimien valintaperusteita ja itse nimivalintoja. Tarkastelu kohdistuu kaksikielisissä perheissä tärkeimpinä pidettyihin nimenvalintaperusteisiin, nimittäin käytännöllisyysteen ja kulttuurisidonnaisuuteen. Etunimien tarkastelu jatkuu artikkelissa II, jossa luodaan yleiskuva Suomessa syntyneille, äidinkieleltään venäjänkielisille lapsille annetuista nimistä. Artikkeli III sijoittuu alueellisesti Venäjälle ja tarkastelee suomalaisten etunimien käyttöä ja mukautumista venäjänkielisessä ympäristössä. Artikkelissa IV huomion kohteena ovat Suomessa tehdyt sukunimien viralliset muutokset, joissa on haluttu suomalaistaa venäläinen sukunimi tai päinvastoin sekä oikaista suomalaisten sukunimien epäkorrektit kirjoitusasut alkuperäisiin kirjoitusasuihinsa. Tutkimuksen yhteenveto-osuudessa esitellään yhtenäisesti tutkimuksen taustaa ja lähtökohtia sekä sidotaan artikkeleissa saadut tulokset yhteen. Yleisemmällä tasolla pohditaan sitä, mitä tapahtuu suomalaisen ja venäläisen nimikulttuurin kohdatessa nimijärjestelmien näkökulmasta sekä kielivähemmistöjen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että nimikulttuurien kohtaamisen myötä suomalainen henkilönnimistö monimuotoistuu siten, että viralliseen nimistöön tulee venäläisiä etu- ja sukunimiä. Lisäksi osaksi virallista nimistöä pääsee jälkimmäisiksi etunimiksi väestötietojärjestelmässä sijoitettavia venäläisiä patronyymeja, joita ei esiinny äidinkieleltään suomenkielisellä väestöllä. Myös etunimiin pohjautuvat venäläiset epäviralliset nimet, jotka ovat erottamaton osa venäläistä nimikäytäntöä, elävät suomalaisessa nimikulttuurissa. Suomalaiset etunimet puolestaan rikastuttavat Venäjällä käytössä olevaa henkilönnimistöä, kun niistä muodostetaan venäjän kielen johtimia käyttäen venäläisen nimikäytännön mukaisia epävirallisia nimiä.

The Internet has changed several areas of our society and culture, including communication and its tool, language. The change of language has been studied from different points of view, but proper names have not received much attention. This thesis fills the gap by examining two name categories in the Internet: user names and level names. Theoretically and methodologically, the study is based especially on onomastics but also on several other disciplines, for example computer-mediated communication (CMC), game studies, digital culture, and drug trade and culture. The thesis consists of four research articles and an extensive summary. In many online communities, a user can create a personal user name, which makes them recognizable to other users. Article I makes an overview of user names in Finnish online communities, using a large corpus. The focus is especially on structure and the semantics of names. Article II studies user names of drug vendors on a global marketplace on Tor network. The article examines especially what kind of information and images vendors share and create of themselves in their names while building the trust that the online drug trade requires. Video games often consist of several spaces of play, which are called levels in this thesis. Article III examines the names of levels in a game called Minigolf, which was located on an online gaming community Playforia (Aapeli in Finnish). Special attention is paid to the principles of naming: what kinds of connections are there between the names and levels’ characteristics? Article IV continues examining level names in Minigolf from the point of view of memorability: what kind of names are easy or difficult to remember? Results of the empirical memory tests completed by game hobbyists show that memorability is influenced by the principle of naming, language and the length of the name, as well as the characteristics of the level itself. The summary part of the thesis evaluates the differences and similarities of user names and level names. The most remarkable common features are uniqueness, intertextuality, the influence of the English language, plentiful use of made-up words, and a somewhat carefree and playful attitude towards naming. The summary also presents the most important research question of the whole thesis: has the Internet changed the ways we give and use names? The answer is an equivocal yes and no. There are some characteristics in the Internet names that do not appear in the name categories of the non-virtual world. On the other hand, there are many resemblances, and some of them seem to be based on the models adapted from real-world names. Internet on muuttanut useita yhteiskunnan ja kulttuurin osa-alueita, myös viestintää ja sen välineenä toimivaa kieltä. Kielen muutosta on tutkittu runsaasti eri näkökulmista, mutta erisnimet ovat jääneet varsin vähälle huomiolle. Tämä väitöskirja paikkaa aukkoa käsittelemällä kahta verkossa esiintyvää nimikategoriaa: käyttäjänimiä ja radannimiä. Teoreettiselta ja metodologiselta taustaltaan se perustuu vahvimmin nimistöntutkimuksen alaan mutta myös useisiin muihin tieteenaloihin, kuten tietokonevälitteisen viestinnän, videopelien, digitaaliseen kulttuurin sekä huumekaupan ja -kulttuurin tutkimukseen. Tutkimus koostuu neljästä tutkimusartikkelista sekä niiden antia kokoavasta yhteenveto-osuudesta. Useissa verkkopalveluissa käyttäjä voi luoda itselleen henkilökohtaisen käyttäjänimen, jonka avulla muut käyttäjät tunnistavat hänet. Artikkeli I luo laajan aineiston tuella yleiskuvan käyttäjänimistä suomalaisissa verkkoyhteisöissä. Tarkastelu kohdistuu erityisesti nimien rakenteeseen ja semantiikkaan. Artikkeli II käsittelee huumemyyjien käyttäjänimiä Tor-verkon kansainvälisellä kauppapaikalla. Artikkelissa tarkastellaan erityisesti, millaisia tietoja ja mielikuvia myyjät välittävät itsestään ostajille rakentaessaan verkkohuumekaupan edellyttämää luottamusta. Videopelit koostuvat usein erillisistä pelitiloista, joita tässä tutkimuk-sessa kutsutaan radoiksi. Artikkeli III tarkastelee ratojen nimiä verkkopeliyhteisö Aapelissa sijainneessa Minigolf-pelissä. Erityishuomion kohteena ovat nimenantoperusteet: millaisia yhteyksiä nimillä on ratojen ominaisuuksiin? Artikkeli IV jatkaa Minigolfin radannimien tarkastelua muistettavuuden näkökulmasta: millaiset nimet ovat helppoja tai vaikeita muistaa? Pelin harrastajille teetettyjen empiiristen muistikokeiden tulokset osoittavat, että muistamiseen vaikuttavat niin nimenantoperuste, nimen kieli ja pituus kuin radan pelilliset ominaisuudet. Tutkimuksen yhteenveto-osuudessa arvioidaan käyttäjä- ja radannimien eroja ja yhtäläisyyksiä. Huomattavimpia yhteisiä piirteitä ovat nimien uniikkius, intertekstuaalisuus, englannin kielen vaikutus, tekosanojen runsas käyttö sekä tietynlainen nimenannon huolettomuus ja leikkisyys. Yhteenvedossa pohditaan myös väitöskirjan kokonaisuuden tärkeintä tutkimuskysymystä: onko verkko muuttanut tapojamme antaa ja käyttää nimiä. Vastaus on maltillinen: kyllä ja ei. Verkon nimissä on piirteitä, joita reaalimaailman nimikategorioissa ei esiinny. Toisaalta myös yhtäläisyyksiä on paljon, ja paikoin ne perustunevat reaalimaailman nimistä omaksuttuihin malleihin.