Rastas, Marja, Rusanen, Sinikka, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, School of Arts, Design and Architecture, Taiteen laitos, Department of Art, Takkinen, Katri, Rastas, Marja, Rusanen, Sinikka, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, School of Arts, Design and Architecture, Taiteen laitos, Department of Art, and Takkinen, Katri
Tämä opinnäyte tarkastelee TAIKAVA-hankkeen taidepedagogien kokemuksia uuden työnkuvan muotoutumisesta päiväkodeissa. Se käsittelee myös taidekasvatuksen toimivuutta työskenneltäessä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Opinnäyte sijoittuu kuvataidekasvatuksen kentälle ja kohdistaa huomion varhaiskasvatuksessa toteutettavaan taidekasvatukseen. Opinnäytteen aihe on ajankohtainen taiteen yhä laajentuvien käytäntöjen ja varhaiskasvatuksen muutosten aikakaudella. Tutkimusasetelma lähti liikkeelle kehittävän tutkimuksen ja toimintatutkimuksen lähestymistavoista. Aineiston koonnin menetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluja. Taidepedagogien kokemus-ten mukaan työnkuvan muodostumista tuki mahdollisuus pitkäjänteiseen taidekasvatukselliseen työhön. Ammattimainen tausta ja työkokemus auttoivat työnkuvan reflektoimisessa. Lasten innostus taiteelliseen työskentelyyn mainittiin yhdeksi tärkeimmistä asioista. Työtä tuki parhaiten keskusteluyhteys muiden päiväkodin työntekijöiden kanssa. Haittaa oli liian vapaasta työnkuvan määrittelystä. Taidepedagogit olisivat kaivanneet enemmän pedagogista keskustelua omissa tiimeissään sekä hankkeen taidepedagogien kesken. Taidepedagogit kokivat, että taiteesta oli hyötyä tukea tarvitseville lapsille. Taide oli apuna tunteiden sanoittamisessa, sosiaalisten taitojen opettelussa sekä tukena suomen kieltä opetteleville lapsille. Tärkeää oli tukea tarvitsevien lasten osallistuminen ryhmän toimintaan muiden mukana. Taidepedagogit osasivat hyödyntää ilmiöpohjaista oppimista päiväkodin kontekstissa luomalla monipuolisia projekteja, jotka ammensivat lasten ideoista ja kokemuksista. Tutkielman tuloksissa korostui hankkeen kehittämistyö. Jatkossa taidepedagogin toimi vaatii avoimen ja keskustelevan ilmapiirin kasvattamista, jotta taidepedagogien on mahdollista rakentaa työnkuvaa yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Kuvataidekasvattajalta työ vaatii lisää perehtymistä varhaiskasvatukseen, mutta tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisen uuden paikan soveltaa pedag, This thesis examines how art pedagogues experienced the introduction of a new job description working in day care centers as part of TAIKAVA, an Arts Educational Development Project for both cultural and early childhood services of the city of Vantaa. In the project, art pedagogues were hired in day care centers instead of group assistants. The thesis also reflects how to support children with special needs through arts. It is situated within the discourse of art education and early childhood education and its method relies on developmental and action research. The material includes interviews of five art pedagogues. The development of the project was emphasized in the results. Based on the analysis of the interview material, the role of art pedagogues in day care centers was seen contradictory and there was an apparent need for pedagogical conversations with both the day care center personnel and other art pedagogue colleagues. In the interview material, children with special needs benefited from art education. Art was an instrument for children to express their feelings and it was of help in learning social skills and Finnish as a second language. Art pedagogues successfully utilized phenomenon based learning in the context of the day care center by creating a wide range of projects that were developed from children's ideas and experiences.