Search

Tässä tutkimuspuheenvuorossa kuvaamme ilmiöpöytäprosessia menetelmällisenä kokeiluna edistää tutkimuksen ja päätöksenteon vuorovaikutusta. Ilmiöpöytäprosessi on innovatiivinen tiedeviestinnän menetelmä monimutkaisen ilmiön haltuun ottamiseksi dialogin keinoin. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla järjesti syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana kolme ilmiöpöytäkeskustelua, jotka käsittelivät perhetaustan ja koulutuksen yhteyksiä. Tavoitteemme oli syntetisoida ja välittää aiheen tutkimustietoa yhdistämällä ilmiöpöydistä saatua asiantuntijatietoa ja systemaattista tiedonhakua. Tarkastelemme tässä puheenvuorossa dialogin käsitettä ja tiedon selväksi tekemisen merkitystä tiedeviestinnän näkökulmasta sekä ilmiöpöytäprosessimenetelmän mahdollisuuksia, haasteita ja kehityskohtia. Keskustelemme siitä, miten tutkijat, ammattilaiset ja päättäjät voivat hyötyä dialogisesta prosessista ja miten ilmiöpohjainen lähestymistapa edistää tiedon jalostumista ja hyödyntämistä päätöksenteon tukena sekä lisää tiedonvaihtoa eri ryhmien välillä. Lopuksi pohdimme, miten ilmiöpöytäprosessi huomioi erilaiset tiedonintressit ilmiön diagnosoinnista sen ratkaisemiseen ja miten se tekee näkyväksi tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelun puutteen. Tapaustutkimuksen keskeisenä löydöksenä ovat ammattilaisten, päätöksentekijöiden ja tutkijoiden ilmaisema halu avoimeen ja tasevertaiseen dialogiin yksisuuntaisten viestien sijaan sekä dialogisten kanavien puute ammattilaisten, tutkijoiden ja päättäjien välillä. Päätöksentekijöille dialogisten menetelmien käyttö, kuten ilmiöpöytäprosessi, tarjoaa syntetisoidun tutkimustiedon lisäksi mahdollisuuden rikastaa ymmärrystä kompleksisista ilmiöistä., This paper describes a method titled “ilmiöpöytä” to promote the interaction between research and decision-making. Ilmiöpöytä is an innovative science communication method for understanding of a complex phenomenon through a dialogue process. Itla organized three round table discussions, which focused on the connections between family background and education. Our goal was to synthesize available research around this complex phenomenon by combining expert information elicited from the round table discussions and systematic literature search. The paper at hand examines this process, the concept of dialogue and the opportunities and challenges of the ilmiöpöytä method, as well as its potential development points. We will discuss how researchers, professionals and decision-makers benefited from the dialogic process and how the phenomenon-based approach increased the exchange of information between researchers, practitioners and policymakers. The key findings of this case study are the desire expressed by professionals, decision-makers and researchers for an open and balanced dialogue instead of one-way messages.

• Hoito syytteen sijaan on Lapin poliisin ja sosiaali-, terveys- ja nuorisopalvelujen yhteistyömalli, jonka tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten huumausaineiden käyttöä. • Käyttörikoksesta ensimmäisen kerran kiinni jääneelle alle 25-vuotiaalle tarjotaan psykososiaalista hoitoa. • Mallia ollaan kehittämässä yhtenäisemmäksi, vaikuttavammaksi ja kuntien rakenteisiin paremmin integroitavaksi. • Tässä artikkelissa esitellään kehittämisen tueksi toteutettu laadullinen haastattelututkimus ja ­systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Niiden perusteella mallia verrataan samankaltaisiin ­kansainvälisiin toimintamalleihin. • Päätelmänä on, että monialaisen toimintamallin onnistuminen edellyttää säännöllistä ­yhteyden­pitoa toimijoiden välillä. Yhteiseen tavoitteeseen ja yhteistyöhön sitoutuminen on tärkeää. • Monialaisesti organisoitujen toimintamallien kehittämisessä toimijoiden yhteistyön laadullinen ­arviointi on varteenotettava vaihtoehto perinteisille vaikuttavuustutkimuksille.

Supplemental material, sj-docx-2-sjp-10.1177_14034948221111263 for Election promises on children’s wellbeing and health 2015 to 2021 – a study of Finnish voting advice applications database by Aapo Hiilamo, Tiina Ristikari, Otto Helve, Minna Kaila, Harri Jalonen and Petri Virtanen in Scandinavian Journal of Public Health

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) syksyllä 2021 käynnistämän ohjelman tavoitteena on ­selvittää lapsiperheköyhyyden laajuutta, kohdentumista ja syvyyttä Suomessa. Lisäksi ohjelmassa ­vauhditetaan kokeilutoimintaa ja etsitään vaikuttavia toimia köyhyyden ja sen haittojen vähentämiseksi.

• Alueellisen oppimisverkoston (AO) työskentely tähtää uudenlaiseen vaihtoehtoon ­hallituskausittaiselle projektikehittämiselle. • AO-työskentelyssä keskeistä on systeemien sisältäpäin tulevan inkrementaalisen muutoksen ­pitkäjänteinen tukeminen ja vauhdittaminen. • Resursseja ohjataan aloitteisiin, joilla pyritään ratkaisemaan alueiden kannalta keskeisiä kysymyksiä. • Alueiden toimijoiden säännöllinen kommunikaatio ­mahdollistaa vertaisoppimisen onnistumisen, sudenkuoppien välttämisen ja jopa sektorisiilojen ­ylittämisen aloite kerrallaan. • Paikallista tietoa lapsiperheiden arjesta käytetään yhteisen työn suuntaamisen ja vaikuttavuuden ­arviointiin.

Suomi lasten kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1997 syntyneiden lasten elämänkulkua täysi-ikäisyyteen asti. Raportissa tarkastellaan lasten hyvinvointia usealla ulottuvuudella: koulumenestys, somaattinen ja psyykkinen terveys, kuntoutus, lastensuojelu ja rikollisuus. Lasten hyvinvointia peilataan suhteessa perheen tilanteisiin, kohortin vanhempien sosioekonomisten, terveydellisten ja perhesuhdetilanteiden kautta. Lasten hyvinvoinnin ulottuvuuksia tarkastellaan myös alueellisesti, lähialueen kautta, maakuntatasolla, sekä kaupunki–maaseutu-luokitteluin. Aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1997 -tutkimusaineistoa, johon on kerätty useita eri rekisteritietoja kaikista Suomessa vuonna 1997 syntyneistä henkilöistä sikiöajalta täysi-ikäisyyteen. Raportti on jatkoa vuonna 1987 Suomessa syntyneiden seurantatutkimukselle. Raportissa vertaillaankin hyvinvoinnin ulottuvuuksia näiden kahden syntymäkohortin välillä. Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin ja on saanut viettää lapsuutensa ilman perheen hyvinvointia uhkaavien tekijöiden kasautumista. Osalla lapsista on kuitenkin ollut hyvinvointia haastavia tekijöitä matkalla täysi-ikäisyyteen. Tutkimuksessa havaittiin merkittäviä sukupuolieroja eroja useiden hyvinvoinnin alueiden osalta. Psykiatrisen diagnoosin on saanut ikäluokasta noin viidesosa (20,7 %). Psyykenlääkkeiden ostokertoja tarkastellessa sukupuolittainen ero on huomattava tyttöjen (12,7 %) ja poikien (9,6 %) välillä. Rangaistusmääräyksiä on määrätty seuranta-aikana lähes joka viidennelle pojalle (19,5 %). Vastaavasti 5,2 prosenttia tytöistä on saanut rangaistusmääräyksen. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna on ollut 5,7 prosenttia koko kohortista, aikaisempaan kohorttiin verrattuna kasvu on lähes kaksinkertainen. Noin 3 prosenttia kohorttilaisista ei ole saanut paikkaa 2. asteen koulutuksessa seurannan loppuun mennessä. Ilman paikkaa jääneistä hieman yli puolet eivät olleet hakeneet paikkaa. Vanhempien matala koulutusaste ja heikko taloudellinen tilanne on selkeästi yhteydessä lasten hyvinvointiin, ja esimerkiksi koulumenestys määrittyi vahvasti vanhempien taloudellisen tilanteen mukaan. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointia haastavia tekijöitä oli kasautunut muuhun ikäluokkaan verrattuna merkittävästi enemmän. Alueelliset erot ovat paikoitellen voimakkaita. Raportin johtopäätöksissä tuodaan esiin lapsiperheisiin suunnattujen sosiaalisten investointien merkitys sekä muiden kasvuympäristöjen rooli varhaisen hyvinvoinnin tukemisessa.

Non

Supplemental material, spub-ri-2017-0355-File005_supplementary for Association between parental hospital-treated somatic illnesses in childhood and later mental disorders among offspring up to early adulthood: An explorative study in the 1987 Finnish Birth Cohort by Marko Merikukka, Sami Räsänen, Helinä Hakko, Tiina Ristikari, Mika Gissler, Mika Niemelä in Scandinavian Journal of Public Health