Search

Cultural heritage is the cultural values of ethnic, historical, aesthetic or scientific importance that have been handed down over generations and it is divided into tangible and intangible heritage. Tangible cultural heritage is divided into immovable cultural property and movable cultural property. According to the 2014-2020 Programme for the Updating of Cultural Objects, at the end of 2019, the country's Register of Cultural Objects will contain around 26,000 cultural heritage objects. Cultural heritage is a resource of strategic importance for the country, which is continuously created by society during its historical development, reflects the historical and cultural development of the country, and plays an important role in preserving and fostering national identity. Following the experience of foreign countries and good examples in Lithuania, cultural heritage in terms of its actualization has a huge potential for adaptation to the social, economic, cultural and educational needs of society – a community centre, an arts incubator, a school, a cultural institution or other institutions or organisations that are needed by the community can be housed in a cultural heritage object that has been cleaned-up and adapted. According to the Register of Cultural Property of the Republic of Lithuania, at the end of 2019, 469 properties were registered in Klaipeda City Municipality, or 1.4% of the total number of movable and immovable properties registered in the country. Key words: heritage, real estate values, Klaipeda Castle and Bastion Complex, Complex of bastions.

This paper assesses the extent to which property taxes are capitalized into property values, exploiting the 2012 Italian tax reform. Municipal-level variation in the level of the property tax rates is instrumented using the exogenous staggered timing of local elections. We show that the incumbent local governments with upcoming elections in 2013 shifted the composition of fiscal revenues towards lower property tax. Our 2SLS estimate shows that a one standard deviation increase in municipal-level property tax intensity leads to a 2.7% reduction of municipal property values in the year of the reform. We elicit information on the characteristics of the compliers and show that these municipalities feature inefficient public spending and low social capital.

I analyze a quasi-natural experiment of fiber broadband rollout in a rural German area. The analysis particularly investigates the impact on real estate values. I find that there are strong and significant effects of fiber broadband deployment. These indicate that there are relevant personal benefits from broadband deployment for customers. Therefore, the findings add to the literature of evaluation of broadband infrastructure investment.

The analysis of the processes of urban growth and sprawl should be conducted taking into account the temporal evolution of a plurality of parameters: economic, demographic and socio-cultural. These factors are so related that the complex territorial system sometimes seems indecipherable. Thus, as the quantitative modeling suggests, the real phenomenon is simplified, identifying a limited number of exogenous variables and researching the effect that these variables generate on the simplersystem, object of the study. The goal is to find the functional relationships that govern the events.

This paper focuses on public concerns about real estate value loss in communities in the vicinity of wind turbines. There are some conflicting results in recent academic and non-academic literatures on the issue of property values in general—yet little has been studied about how residents near turbines view the value of their own properties. Using both face-to-face interviews (n = 26) and community survey results (n = 152) from two adjacent communities, this exploratory mixed-method study contextualizes perceived property value loss. Interview results suggest a potential connection between perceived property value loss and actual property value loss, whereby assumed property degradation from turbines seem to lower both asking and selling prices. This idea is reinforced by regression results which suggest that felt property value loss is predicted by health concerns, visual annoyances and community-based variables. Overall, the findings point to the need for greater attention to micro-level local, and interconnected impacts of wind energy development.

This paper uses a variety of multiple regression analysis techniques to attempt to answer whether a direct relationship exists between Utah's employee wages and Utah's residential real estate values. Unexpected declines in real estate values can have seriously negative impacts on businesses, individuals, and local governments in Utah. Conversely, unexpected increases represent missed opportunities. Researchers have used various statistical and mathematical methods to explain or predict changes in real estate values, but no method has consistently predicted values for a long period of time or across multiple geographical areas. This paper focuses on exploring the relationship between variables in Utah and uses a linear probability model with nine explanatory variables to attempt to explain trends in quarterly data from the Utah Housing Price Index over the last sixteen years. Initially, the regression returned promising numbers, but the results were misleading. Due to nonstationary data, high levels of autocorrelation, and other issues related to time-series data, the regression results were spurious, and no useable conclusions were drawn from the first model. In an attempt to correct for autocorrelation and the nonstationarity, the variables were transformed using a Prais-Winston transformation. Again, the results appeared promising. After multiple tests for stationarity and autocorrelation, however, the results were found to be autocorrelated and spurious. That being said, the time spent reading complex papers, gathering reliable data, researching advanced regression methods, transforming variables, re-specifying models and analyzing results has been a great help and will contribute to a solid statistical foundation in the future. Research opportunities are available in the future when higher level statistical methods are learned. A relation between Utah's wages and Utah's real estate values may exist, but the statistical methods necessary to create the proper model are beyond the scope of this paper.

Asunto-osakeyhtiöiden uudistava korjaustoiminta ja lisärakentaminen (ApRemodel) -projektin tutkimusalueena on asunto-osakeyhtiöiden korjaustoiminnan uudistaminen ja asuinalueiden täydennysrakentaminen taloyhtiöiden näkökulmasta. Hankkeen aikana projektin johtoryhmä painotti asunto-osakeyhtiöiden lisärakentamisen tutkimista ja kehittämistä, josta muodostui pääasiallinen kehittämiskohde. Projektin keskeisimpiä tutkimusteemoja ovat olleet asukasnäkökulma uudistavassa korjaustoiminnassa ja täydennysrakentamisessa, vanhojen asuinalueiden yhteiskehittämismallit, lisärakentamisen hyödyt ja kannattavuus asunto-osakeyhtiöiden kannalta, taloyhtiöiden kiinteistöjen ominaisuuksien ja energiatehokkuuden parantaminen sekä lisärakentamiseen ja korjaustoimintaan liittyvien lainsäädännöllisten esteiden osoittaminen. Projektissa on tutkittu myös korjaustoiminaan liittyviä innovaatioita ja lean-periaatteiden soveltamista asuinrakennusten korjaustoimintaan. Täydennysrakentaminen on kirjattu valtakunnalliseksi alueiden ja maankäytön kehittämista-voitteeksi. Erityisesti kasvukeskuksien kaupungit ovat sisällyttäneet tämän tavoitteen kehittä-misstrategioihinsa. Vanhojen asuinalueiden asukkaat suhtautuvat täydennysrakentamiseen ja taloyhtiönsä korjaustoimintaankin lähtökohtana oma asunto ja koti. Muutokset tutussa asuinympäristössä koetaan joskus uhkina ja niitä ryhdytään herkästi vastustamaan. Täydennysrakentamisella ja siihen liittyvillä ympäristön parannustoimilla voidaan kuitenkin lisätä alueen, sen kiinteistöjen ja asuntojen arvoa, millä voi olla suuri merkitys täydennyshankkeiden motivaattoreina. Tarve mahdollisuuksien arviointiin, tiedon lisäykseen ja vuorovaikutukseen on huomattavasti uudisrakennusalueita polttavampi. Lisärakennushankkeet voivat tarjota monille asunto-osakeyhtiöille keinon rahoittaa osan suurista korjaushankkeista. Myymällä osan tontista tai toteuttamalla suunnatun osakeannin voi asunto-osakeyhtiö saada ylimääräistä tuloa. Tämä mahdollistuu kaavoittamalla lisää rakennus-oikeutta taloyhtiön tontille. Samalla on ratkaistava, mihin autopaikat sijoitetaan. Jos entiset ja uudet autopaikat on rakennettava hallipaikoiksi, ei nettotuottoa lisärakennushankkeesta synny eikä hanketta kannata käynnistää. Pysäköinnin ratkaisemiseen täydennysrakentamisen yhtey-dessä tarvitaan kunnan suunnittelutukea ja joskus myös keskitettyjä pysäköintilaitoksia. Lisärakennushankkeita voi käynnistyä, jos ne ovat taloudellisesti kannattavia taloyhtiöille ja rakennusliikkeille. Kannattavien hankkeiden syntymistä voidaan tukea maankäyttömaksujen alennuksilla. Lisärakennusoikeuden määrän kasvattaminen parantaa useimmiten kannattavuutta. Osa pienehköistä huonokuntoisista asuinkiinteistöistä voi olla kannattavaa purkaa korjaamisen sijasta, jos tontin rakennusoikeutta voidaan lisätä 2-3-kertaiseksi aikaisemmasta. Kunnan perusrakenteisiin ja palveluihin liittyvien investointien kannalta täydennysrakentami-nen on hyvinkin edullista, koska aikaisemmille investoinneille saadaan lisää käyttäjiä ja lisäin-vestointitarpeet ovat huomattavasti uudisalueita pienemmät. Täydennysrakentaminen on kui-tenkin haastavinta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään. Tontit ovat yksityisessä omistuksessa ja vuokratonteillakin vuokra-aikaa voi olla runsaasti jäljellä. Ei voida ennakoida sitä, missä järjestyksessä ja aikataulussa täydennysrakentamishankkeita käynnistyy. Koko aluetta kattavan kaavan sijasta voidaan laatia alueen kehittämisen yleissuunnitelma tai kaavarunko, jonka avulla ohjataan pieniä hanke- tai korttelikaavoja. Asunto-osakeyhtiöiden perustaminen ja toiminta ovat monin tavoin säädeltyä. Osa säädök-sistä on jopa este lisärakentamiselle ja korjaustoiminnan kehittämiselle. Asunto-osakeyhtiö voi joutua maksamaan yhteisöveroa tontin myyntitulosta lisärakentamiseen, jos poistoja ja vähen-nyksiä ei saada riittävästi tilinpäätökseen. Taloyhtiön etukäteissäästämiselle korjaushankkeisiin on tarpeettoman lyhyt viiden vuoden aika, jonka jälkeen säästöt voidaan tulkita veronalaiseksi tuloksi verottajan toimesta. Tulevaisuudessa kasvava määrä asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöjä tulee saavuttamaan ta-loudellisen elinkaarensa pään. Osakkeenomistajat joutuvat silloin valitsemaan korjaamisen ja uudelleenrakentamisen välillä. Uudelleenrakentamisvaihtoehto voi tarvita toimintamalleja ja säädösesteiden madaltamista tai purkamista. Taloyhtiöiden nykyisellä korjaustoiminnalla ei asuinrakennuskannan energiataloutta saada parannettua riittävällä vauhdilla. Pääosa energiakorjauksista parantaa myös asumismukavuutta ja rakennuksen ominaisuuksia. Korjaukset vaikuttavat ainakin osittain myyntitilanteessa asunnon hintaan ja vaikuttaisivat enemmän, jos niistä viestittäisiin enemmän. Energiakorjauksiin liittyvässä tiedottamisessa pitäisi tuoda esille myös laatuun ja arvoon liittyvät vaikutukset, jotka lisäävät korjausten kannattavuutta.

Asunto-osakeyhtiöiden uudistava korjaustoiminta ja lisärakentaminen (ApRemodel) -projektin tutkimusalueena on asunto-osakeyhtiöiden korjaustoiminnan uudistaminen ja asuinalueiden täydennysrakentaminen taloyhtiöiden näkökulmasta. Hankkeen aikana projektin johtoryhmä painotti asunto-osakeyhtiöiden lisärakentamisen tutkimista ja kehittämistä, josta muodostui pääasiallinen kehittämiskohde. Projektin keskeisimpiä tutkimusteemoja ovat olleet asukasnäkökulma uudistavassa korjaustoiminnassa ja täydennysrakentamisessa, vanhojen asuinalueiden yhteiskehittämismallit, lisärakentamisen hyödyt ja kannattavuus asunto-osakeyhtiöiden kannalta, taloyhtiöiden kiinteistöjen ominaisuuksien ja energiatehokkuuden parantaminen sekä lisärakentamiseen ja korjaustoimintaan liittyvien lainsäädännöllisten esteiden osoittaminen. Projektissa on tutkittu myös korjaustoiminaan liittyviä innovaatioita ja lean-periaatteiden soveltamista asuinrakennusten korjaustoimintaan. Täydennysrakentaminen on kirjattu valtakunnalliseksi alueiden ja maankäytön kehittämista-voitteeksi. Erityisesti kasvukeskuksien kaupungit ovat sisällyttäneet tämän tavoitteen kehittä-misstrategioihinsa. Vanhojen asuinalueiden asukkaat suhtautuvat täydennysrakentamiseen ja taloyhtiönsä korjaustoimintaankin lähtökohtana oma asunto ja koti. Muutokset tutussa asuinympäristössä koetaan joskus uhkina ja niitä ryhdytään herkästi vastustamaan. Täydennysrakentamisella ja siihen liittyvillä ympäristön parannustoimilla voidaan kuitenkin lisätä alueen, sen kiinteistöjen ja asuntojen arvoa, millä voi olla suuri merkitys täydennyshankkeiden motivaattoreina. Tarve mahdollisuuksien arviointiin, tiedon lisäykseen ja vuorovaikutukseen on huomattavasti uudisrakennusalueita polttavampi. Lisärakennushankkeet voivat tarjota monille asunto-osakeyhtiöille keinon rahoittaa osan suurista korjaushankkeista. Myymällä osan tontista tai toteuttamalla suunnatun osakeannin voi asunto-osakeyhtiö saada ylimääräistä tuloa. Tämä mahdollistuu kaavoittamalla lisää rakennus-oikeutta taloyhtiön tontille. Samalla on ratkaistava, mihin autopaikat sijoitetaan. Jos entiset ja uudet autopaikat on rakennettava hallipaikoiksi, ei nettotuottoa lisärakennushankkeesta synny eikä hanketta kannata käynnistää. Pysäköinnin ratkaisemiseen täydennysrakentamisen yhtey-dessä tarvitaan kunnan suunnittelutukea ja joskus myös keskitettyjä pysäköintilaitoksia. Lisärakennushankkeita voi käynnistyä, jos ne ovat taloudellisesti kannattavia taloyhtiöille ja rakennusliikkeille. Kannattavien hankkeiden syntymistä voidaan tukea maankäyttömaksujen alennuksilla. Lisärakennusoikeuden määrän kasvattaminen parantaa useimmiten kannattavuutta. Osa pienehköistä huonokuntoisista asuinkiinteistöistä voi olla kannattavaa purkaa korjaamisen sijasta, jos tontin rakennusoikeutta voidaan lisätä 2-3-kertaiseksi aikaisemmasta. Kunnan perusrakenteisiin ja palveluihin liittyvien investointien kannalta täydennysrakentami-nen on hyvinkin edullista, koska aikaisemmille investoinneille saadaan lisää käyttäjiä ja lisäin-vestointitarpeet ovat huomattavasti uudisalueita pienemmät. Täydennysrakentaminen on kui-tenkin haastavinta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään. Tontit ovat yksityisessä omistuksessa ja vuokratonteillakin vuokra-aikaa voi olla runsaasti jäljellä. Ei voida ennakoida sitä, missä järjestyksessä ja aikataulussa täydennysrakentamishankkeita käynnistyy. Koko aluetta kattavan kaavan sijasta voidaan laatia alueen kehittämisen yleissuunnitelma tai kaavarunko, jonka avulla ohjataan pieniä hanke- tai korttelikaavoja. Asunto-osakeyhtiöiden perustaminen ja toiminta ovat monin tavoin säädeltyä. Osa säädök-sistä on jopa este lisärakentamiselle ja korjaustoiminnan kehittämiselle. Asunto-osakeyhtiö voi joutua maksamaan yhteisöveroa tontin myyntitulosta lisärakentamiseen, jos poistoja ja vähen-nyksiä ei saada riittävästi tilinpäätökseen. Taloyhtiön etukäteissäästämiselle korjaushankkeisiin on tarpeettoman lyhyt viiden vuoden aika, jonka jälkeen säästöt voidaan tulkita veronalaiseksi tuloksi verottajan toimesta. Tulevaisuudessa kasvava määrä asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöjä tulee saavuttamaan ta-loudellisen elinkaarensa pään. Osakkeenomistajat joutuvat silloin valitsemaan korjaamisen ja uudelleenrakentamisen välillä. Uudelleenrakentamisvaihtoehto voi tarvita toimintamalleja ja säädösesteiden madaltamista tai purkamista. Taloyhtiöiden nykyisellä korjaustoiminnalla ei asuinrakennuskannan energiataloutta saada parannettua riittävällä vauhdilla. Pääosa energiakorjauksista parantaa myös asumismukavuutta ja rakennuksen ominaisuuksia. Korjaukset vaikuttavat ainakin osittain myyntitilanteessa asunnon hintaan ja vaikuttaisivat enemmän, jos niistä viestittäisiin enemmän. Energiakorjauksiin liittyvässä tiedottamisessa pitäisi tuoda esille myös laatuun ja arvoon liittyvät vaikutukset, jotka lisäävät korjausten kannattavuutta.

The present paper, derived from a real case, addresses the issue of impact evaluation on real estate property values from a variation in urban design in the aim of an Integrated Program of Interventions. As is known in the scientific literature real estate property values depends on intrinsic and extrinsic positional characteristics refer to environmental quality and infrastructure of the context in which the property is located. The studies carried out show that there is a large variation in the parameter of incidence of each characteristics depending on the cases considered. We proposes the application of a new econometric models for quantitative analysis of the characteristics of real estate property, due to the better prevision that these functions can obtain in a real estate market context. The control of the formal and logical adequacy of the proposed theoretical model is referred to the case study under analysis, where we determine the depreciation of values of a real estate complex due to a decrease of urban quality. The experimental test of the model has provided results that, by reason of their formal consistency with the results obtained in other contexts, can be considered representative of the effectiveness of the methodology proposed.

The paper is focused on the analysis of urban shape and structure by means of its constituting physical features, the spatial distribution of population and human activities. In particular we aim at analysing the relations these characteristics have with the house prices distribution in urban areas to examine the spatial form of the city and observe it from different perspectives. GIS and spatial analytical techniques are used to model and visualize the different shapes of a city, helping to understanding the spatial structures related to different urban uses and functions. Recalling the urban geographical theory carried on through the years, we use GIS and point pattern analysis to model such urban features. An ancillary aim of the present research is the exam of urban dynamics and structure relying on freely or publicly available geographical data as valuable elements for providing spatial information.

This paper estimates the real estate benefits due to accessibility gains brought by a light rail infrastructure (the T2 tramway, in the Hauts-de-Seine). According to Urban Economics, the accessibility improvements resulting from a transport project will influence the residential location choices of households, and eventually the land rents at equilibrium will include the valuation of accessibility gains made by these households. Apart from accessibility, housing choice also depends on other characteristics: internal characteristics and external (environmental) characteristics. To take into account all these determinants, we have estimated a hedonic price function of residential properties econometrically. The data used are sales of residential dwellings in the Hauts-de-Seine department, population census and other sources, from 1993 to 2004, to take into account anticipation and learning effects. The hedonic price function obtained allows us to measure implicit or ‘hedonic’ prices of dwellings with a given group of characteristics, and isolates the pure effect of each characteristic on the price of a dwelling. The results show that the T2 tramway accessibility improvements are capitalized into the housing prices. To measure this capitalization into real estate, we calculate the prices of dwellings with and without these accessibility gains. For the whole department, we estimate a capitalization around 3%.

For a site to be considered as building land, it must meet two conditions : be technically suitable for building and be registered as such in documents governing urbanism. The advisability of its use for building must also be checked from the economic point view, its price must be compatible with the objectives of the planned use. The operational urbanism which gave rise to the housing estates demonstrated these various aspects and increasingly stringent regulations have been implemented to govern the production of this land, a key factor in a land development and housing construction policy., Un terrain n'est constructible qu'à la double condition d'être techniquement apte à être construit et de figurer comme tel dans les documents réglementant l'urbanisme. L'opportunité de son utilisation pour la construction doit également être vérifiée sur le plan économique, son prix devant être compatible avec les finalités de l'emploi envisagé. L'urbanisme opérationnel dont sont issus les grands ensembles a mis en évidence ces différents aspects et une réglementation de plus en plus développée est venue encadrer la production de ce terrain, élément fondamental d'une politique d'aménagement du territoire et de la construction de logements., Auger Jean. Le terrain à bâtir, une matière première. In: Villes en parallèle, n°38-39, décembre 2004. Des grands ensembles à la banlieue. Témoignages sur une page de l'histoire urbaine française. pp. 66-83.

Os imóveis possuem grande durabilidade, e no decurso de sua vida útil, sofrem diminuições de qualidade, devidas ao uso e à desatualização funcional. Estas perdas levam à progressiva redução do valor que o imóvel atinge no mercado. O formato desta curva de desvalorização não é conhecido, à principio. Este artigo apresenta as técnicas de estimação da depreciação para um conjunto de dados. Os modelos foram encontrados por regressão múltipla, comparando-se os resultados com os obtidos empregando os coeficientes padronizados (arbitrários), na forma tradicional.The real estate goods has great durability, and its quality progressively reduces about the economic life, by functional and use. This losses goes to diminishing market value. The functional form of this curve isn t know. This paper presents the estimation techniques to depreciation, with regression analysis, comparing with the traditional (and arbitrary) coefficients.