Search

Epätarkkaa vokaaliartikulaatiota pidetään yhtenä Parkinsonin taudin ensimmäisistä oireista ja sen tutkimiseen on kehitetty erilaisia akustisia mittareita. Tässä pilottitutkimuksessa Parkinsonin tautia sairastavien (n=35) vokaaliartikulaatiota tarkasteltiin vokaaliartikulaatioindeksillä (VAI), jonka tiedetään olevan tämän hetken tarkin ja luotettavin mittari puheen ymmärrettävyyden akustiseen tarkasteluun vieraissa kielissä. Tutkimuksemme perusteella VAI erotti ryhmätasolla Parkinsonin tautia sairastavat suomenkieliset puhujat neurologisesti terveistä puhujista (n=35). Vaikka tutkimusryhmien keskimääräinen ikä erosi toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, voi tutkimuksen tuloksia hyödyntää jatkossa erilaisissa tutkimusasetelmissa. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää tarkastella erilaisten taustamuuttujien, kuten iän, väsyvyyden, koulutuksen ja murrealueen vaikutusta VAI-arvoihin., Imprecise vowel articulation is one of the first symptoms in Parkinson’s disease. Acoustic analysis has been used to assess changes in vowel articulation. The aim of this pilot study was to analyze vowel articulation in Finnish Parkinsonian speakers (n=35) with vowel articulation index (VAI). VAI has shown to be the most sensitive and reliable acoustic measurement tool for studying speech intelligibility. Based on this study, VAI separated on a group-level speakers with Parkinson’s disease from neurologically healthy speakers (n=35). Although the average age differed statistically significantly between neurologically healthy speakers and speakers with Parkinson’s disease, the results can be still utilized in the future studies. In the future, it is important to study variables that may possibly impact on VAI -values, e.g., age, fatigue, education, and dialect.

Johdanto: Autismikirjon lapselle suositellaan yksilökuntoutusta ja lähi-ihmisten ohjausta laaja-alaisten toimintavaikeuksien vuoksi. Kuitenkaan suositusten toteutumisesta perheiden näkökulmasta ei ole tietoa Suomessa tai muissakaan Euroopan maissa, minkä vuoksi EU käynnisti 12 maassa hankkeen, johon suomalainen kartoitustutkimuksemme kuuluu.Aineisto ja menetelmät: Varhaiskuntoutusta koskevaan kyselyyn vastasi 41 henkilöä. Tavoitteena oli tutkia autismikirjon lasten kuntoutuksen toteutumista ja vanhempien sekä läheisten kokemuksia autismikirjon lapsen kuntoutusprosessin toimivuudesta.Tulokset: Lähes kaikki lapset olivat saaneet jotakin kuntoutusta yksilökuntoutuksena (95 %) tai ryhmäkuntoutuksena (8 %) kerran viikossa (39 %). Useimmat lapset kävivät puheterapiassa (85 %) ja myös toimintaterapiassa (73 %). Kuntoutus oli toteutunut 32 prosentilla julkisella ja 38 prosentilla yksityisellä puolella. Yli puolet vastanneista (56 %) oli tyytyväisiä lapsensa kuntoutukseen, mutta toivoivat lisätietoa kuntoutusohjelmista.

Akustinen äänenlaatuindeksi (AVQI) on objektiivinen, kuuteen eri akustiseen muuttujaan perustuva äänen arviointimenetelmä. Se käyttää analyysissaan vokaali- ja jatkuvan puheen ääninäytettä, ja siksi AVQI validoidaan ennen käyttöönottoa eri kielille. Tässä tutkimuksessa validoitiin AVQI:n uusi, sisäisesti yhdenmukaisempi, pidempää jatkuvan puheen näytettä käyttävä versio (03.01) suomenkielisille puhujille. Tutkimuksessa oli osallistujina 197 vapaaehtoista, äidinkielenään suomea puhuvaa henkilöä, joista 111 oli sairaalan foniatrisen yksikön potilaita ja 86 terveäänisiä. Osallistujilta tallennettiin luenta- ja vokaaliääninäytteet. Luentanäytteistä mitattiin keskimääräinen kolmen sekunnin vokaaliääntöä vastaava tavujen määrä. Kuusitoista asiantuntijakuuntelijaa arvioi neliportaisella asteikolla äänen yleislaatua. Tilastollisilla menetelmillä arvioitiin AVQI-analyysin diagnostista kykyä erotella terve- ja äänihäiriöääni toisistaan suomenkielisellä aineistolla. Kolmen sekunnin vokaaliääntöä vastaavaksi tavumääräksi määritettiin 31 tavua. AVQI-tulosten ja kuunteluarvioiden välinen yhteys oli vahva (Spearmanin rho 0.77, p= 0.01). Paras erottelevuus terveen- ja äänihäiriöäänen välille saatiin raja-arvolla 1,83. Tutkimus osoitti AVQI 03.01FIN -version toimivan hyvin äänihäiriöiden diagnostisena työkaluna., The Acoustic Voice Quality Index (AVQI) is an objective tool based on six acoustic parameters. It uses sustained vowel and continuous speech in the analyses and therefore it must be validated in different languages. In this study, the newest version of AVQI (03.01) with an extended continuous speech sample and improved internal consistency was validated to Finnish-speaking population. The study included 197 native Finnish-speaking voluntary participants, out of which 111 were patients from a phoniatric clinic and 86 were healthy voice users. A sustained vowel and a reading sample were recorded. Mean number of the syllables comparable to the 3 second sustained vowel was calculated from the reading samples. Sixteen voice specialists evaluated the overall voice quality of the voice samples with a four-point scale. Statistic analyses were performed to test the diagnostic accuracy between healthy and disordered voices in Finnish-speaking population. The number of syllables, comparable to 3 seconds of sustained vowel, was 31. The correlation between the AVQI scores and the overall voice quality was strong (Spearman’s rho 0.77, p= 0.01). The AVQI score 1.83 was the best to distinguish healthy and dysphonic voices. The study confirmed the AVQI03.01FIN version to be a good tool in voice disorder diagnostics in Finnish speaking population.

We investigated if outcomes differ between voice therapy groups systematically using carryover strategies (attempts to generalize new vocal skills outside the clinic) and voice therapy with no emphasis on any generalizing process (here referred to as traditional voice therapy).A randomized controlled trial was conducted. Participants (53 female teachers with voice disorders) were randomly allocated into three groups: Carryover (a group receiving voice therapy using carryover strategies), Trad (a group receiving voice therapy with no emphasis on any generalizing process), Controls (a group on an eight-week non-therapy period). Prior to the trial a direct laryngoscopy was performed with a videolaryngostroboscopy system and/or nasofaryngofiberoscope with stroboscopy. Before and after therapy and at follow-up a voice evaluation protocol was implemented consisting of subjective assessments (Questionnaire on Voice Symptoms, and the Voice Activity and Participation Profile; VAPP), and objective measurements (voice sample recordings, acoustic analysis [SPL, sound pressure level; fNo differences were found between the groups. Several significant changes occurred within the groups between initial phase vs. post-therapy and initial phase vs. follow-up. In the Carryover group text reading the alpha-ratio became lower (P = 0.011) and spontaneous speech fThe results showed that carryover strategies give no additional advantages in voice therapy. However, the decreasing trend in the Carryover group's voice complaints at follow-up would suggest that carryover strategies may have long-lasting effects. The results also confirm that voice therapy is efficient in improving voice-related quality of life.

Sukupuoltaan korjaavien ihmisten määrä kasvaa Suomessa, ja etenkin miehestä naiseksi korjaavien ihmisten (transnaiset) voi olla vaikea muuttaa puheääntään riittävän naiselliseksi. Vasta muutama vuosi sitten ilmestyi kanadalais-australialaisena yhteistyönä äänikysely The Transsexual Voice Questionnaire for Male-to-Female Transsexuals (TVQMtoF), joka suomennettiin tässä tutkimuksessa. Suomennetun version reliabiliteetin arviointi oli tämän tutkimuksen päätavoitteena. Toisena tavoitteena oli arvioida transnaisia haastattelemalla, olivatko kyselyn ilmaukset selkeitä ja sanavalinnoiltaan sopivia. Kyselyn täytti kahdeksan transsukupuolisuus-diagnoosin saanutta naista kaksi kertaa, ja kahdenkeskiseen haastatteluun osallistui viisi transnaista. Tulosten mukaan äänikysely on luotettava: toistomittausreliabiliteetti (0,99) ja kyselyn sisäinen yhdenmukaisuus (Cronbachin α=0,97) olivat korkeita. Yksi kyselyn väittämä ei korreloinut muiden väittämien kanssa, mutta koska sen poisto ei muuttanut oleellisesti kyselyn sisäistä yhdenmukaisuutta, väittämä säilytettiin kyselyssä. Haastattelu paljasti, että kyselyn sanamuotoja kannattaa tarkentaa., The number of people correcting their gender is increasing in Finland. Especially male-to-female transgenders may have problems in voice feminization. The Transsexual Voice Questionnaire for Male-to-Female Transsexuals (TVQMtF) was published some years ago as an Australian-Canadian cooperation. The main aim of the present study was to assess the reliability of its Finnish translated version. Secondly, the clarity and decency of expressions in the questionnaire were also assessed. Eight participants with transgender diagnosis filled the questionnaire twice and five transwomen were interviewed individually. The results showed that the Finnish version of the TVQMtF is reliable: the test-retest reliability (0,99) and the internal consistency (Cronbach α=0,97) were high. All the statements correlated with each other except one. Because the removal of the statement did not change the internal consistency notably, it was not deleted. The interviews revealed that several expressions in the questionnaire require some defining.

English summary

Tutkimus kuvaa, millaisena kolmen otsa-ohimolohkorappeutumaa (frontotemporaalista degeraatiota) sairastavan henkilön identiteetti näyttäytyi videoaineistossa, joka koostuu vapaista ja testien yhteydessä käydyistä keskusteluista puheterapeutin vastaanotolla. Kaikkien tutkittavien oirekuva oli diagnosoitu eteneväksi afasiaksi. Vakava muistisairaus ja sen aiheuttamat ongelmat, kuten sananlöytämis- ja muistivaikeudet, kuuluivat selkeänä osana tutkittavien identiteetin sairaaseen minään. Taudin aiheuttamista vaikeuksista huolimatta tutkittavien puhe sisälsi myös paljon myönteisiä ja selviytymisestä, terveestä minästä, kertovia piirteitä. Niitä olivat esimerkiksi muistot elämäntyöstä sekä kertomukset tämänhetkisestä osallistumisesta yhteiskuntaan, työtaidoista, harrastuksista ja sosiaalisista verkostoista. Varsinaisista selviytymiskeinoistaan tutkittavat mainitsivat itse vain vähän: kaksi heistä kertoi käyttävänsä muististrategioita ja yksi huumoria vaikeissa puhetilanteissa. Sen sijaan tutkijan nähtävillä oli monia seikkoja, joilla tutkittavat pyrkivät aktiivisesti osallistumaan ja tulemaan ymmärretyiksi keskusteluyhteistyössä. Tyypillisesti he etsivät kommunikaatio-ongelmiinsa apua puheterapeutille suunnatuilla kysymyksillä. Epävarmuudesta kertovat kielelliset piirteet toimivat keskustelutilanteessa tutkittavien kasvoja suojelevasti ja tukivat näin heistä heijastuvaa myönteistä identiteettiä. Avainsanat: identiteetti, etenevä afasia, dementia, frontotemporaalinen degeraatio Keywords: identity, progressive aphasia, dementia, frontotemporal degeneration

Tiivistelmä Asiantuntijan toiminnalle on tyypillistä, että se perustuu pitkälti hiljaiseen tietoon. Vuorovaikutusammateissa hiljainen tieto ilmenee juuri vuorovaikutuksessa. Asiantuntijan ei kuitenkaan juuri tarvitse miettiä vuorovaikutustaan, vaan hän toimii automaattisesti hyväksi koetulla tavalla, jos hänen viestintäosaamisensa on tarpeeksi korkeatasoista. Tässä artikkelissa tarkastellaan puheterapeutin asiantuntijuuden perustaa yhdistämällä hiljaisen tiedon ja viestintäosaamisen teoreettiset näkökulmat. Kyseessä on esitutkimus, sillä sekä teoreettinen että metodologinen lähtökohta on uudenlainen ja artikkelissa tarkastellaan näkökulman toimivuutta. Tutkimusaineisto kerättiin aktivoivan muistamisen menetelmällä. Puheterapeutti videoi kahden eri lapsiasiakkaan kanssa pitämäänsä puheterapiakertaa. Terapioiden jälkeen tutkija ja terapeutti katselivat yhdessä videot ja terapeutti kertoi vapaasti tutkijalle, mitä oli ajatellut terapian kuluessa. Tutkija teki tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Tutkimustilanne videoitiin, aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisesti. Aineisto toi esille, miten terapeutti selittää ja tulkitsee omaa ja asiakkaan toimintaa ja arvioi tältä pohjalta toimintaansa. Aineisto nostaa esiin piirteitä hiljaisen tiedon ilmenemisestä puheterapeutin työssä. Myös yhtymäkohtia professionaalisen vuorovaikutuksen aikaisempiin tutkimustuloksiin on havaittavissa. Lisäksi artikkelissa pohditaan kriittisesti menetelmän toimivuutta. Asiasanat: hiljainen tieto, puheterapia, viestintäosaaminen, vuorovaikutus

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida äänen rasittumista luonnollisessa työympäristössä. Tutkittavat olivat naisopettajia, joiden määrä vaihteli 10:stä 33:een eri osatutkimuksissa (iän keskiarvo 43 vuotta). Opettajat nauhoittivat puhettaan ensimmäisen ja viimeisen oppitunnin ajan yhtenä työpäivänä sekä tekivät nauhoituksia välitunnilla (mahdollisimman pitkä [a]-fonaatio). Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään kokemiensa äänenkäytön vaikeuksien perusteella. Tutkimuksen tulos oli, että mitä enemmän opettajilla oli äänioireita, sitä korkeampi oli heidän äänensä perustaajuus (FO), sitä voimakkaampaa ääntä he käyttivät ja sitä enemmän heillä oli taipumus käyttää vuotoista äänentuottotapaa (mittaus pitkäaikaiskeskiarvospektrillä, LTAS:llä). Työpäivän aikana äänen perustaajuus nousi ja LTAS osoitti äänen muuttuneen puristeiseen suuntaan. Nämä muutokset olivat selvempiä vähemmän äänioireita kokevilla opettajilla. Usäksi tutkimuksessa kehitettiin äänenkäytön kuormituksen indeksi (FO x FOaika, jossa FO-aika tarkoittaa äänihuulien aktiivista värähtelyaikaa). Avainsanat: puheäänen akustinen analyysi, koetut äänioireet, kenttätutkimus The aim ofthis study was to investigate phonatory changes due to loading in natural working environment. The subjeets were female school teachers, the number ofwhom for separate studies ranged from 10 to 33 (mean age 43 years). Voice recordings were made both during breaks (voice task: maximally prolonged [a] ) and lessons (first and last lesson ofone day). The subjects were divided into twO groups according to the severity oftheir voice complaints. The major results were: the more the complaints the teacher had, the higher the fundamental frequency (FO) and sound pressure level and a tendency to use more hypofunetional voice (analysed by the long-time average spectrum; LTAS). During the working day, the FO rose and the LTAS levelled out (changes towards hyperfunctional voice usage). Interestingly, these changes were more obvious in the teachers with fewer voice complaints. Furthermore, during the present study, an index ofvoice loading was developed (FO x FO time; FO time = active vibration time ofvocal folds). Keywords: acoustic voice analysis, voice complaints, field study

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten testikuva erottelee frontotemporaalista degeneraatiota potevat henkilöt terveistä verrokeista. Tutkittavina oli kolme potilasta ja kolme verrokkia. Tutkimusmentelmänä käytettiin Kressin ja van Leeuwenin (1990) visuaalista kielioppia ja Hallidayn (1994) systeemis-funktionaalista kielioppia, joiden käsitteistön avulla analysoitiin kuvan kohteiden ja toimintojen nimeämistä. Tämän pilottimuotoisen esitestin tulokset osoittivat selviä eroja potilaiden ja verrokkien välillä. Tulokset osoittivat, että potilaat nimesivät kohteita verrokkeja niukemmin. He eivät käyttäneet myöskään yleisluonteisia luonnehdintoja, vaan keskittyivät pelkästään yksityiskohtiin. Myös verbien käyttö oli köyhtynyt erityisesti ilmaisuvoimaisten verbien osalta. Avainsanat: frontotemporaalinen degeneraatio, dementia, nimeäminen The aim of this pilot study was to find out how a narrative speech elected from a picture-description task can separate patients with frontotemporal degeneration from healthy controls. The participants were three patients and three normal elderly individuals. The naming of the objects and actions produced by the participants were analyzed by the means ofVisual Grammar ofKress and Leeuwen (1990) and SystemicFunctional Grammar ofHalliday (1994). The results showed clear differences between the controls and the patients. The patients named fewer objects than the controls and they did not characterize the picture in any general feature but mentioned only details. Furthermore, the usage of verbs was impoverished in the patients especially concerning those with power of expression. Keywords: frontotemporal degeneration, dementia, naming

Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten Stemplen (2005) toiminnallisten ääniharjoitusten -menetelmä vaikuttaa ääneen. Tutkimushenkilönä oli 56-vuotias, 15 vuotta lastentarhanopettajana toiminut nainen, joka sai kahdeksan kerran ääniterapiajakson. Tutkittavan ääntä arvioitiin ennen terapiajaksoa ja sen jälkeen, ja myös harjoitusten välitön vaikutus mitattiin. Ääninäytteinä olivat pidennetty [a], luenta ja spontaanipuhe. Osan näytteistä tutkittava tuotti taustamelussa ja osan voimistetulla äänellä. Näytteitä analysoitiin akustisesti (perustaajuus, äänitaso, pitkäaikaisspektri [alfaratio]), perkeptuaalisesti ja elektroglottografilla (EGG). Lisäksi tutkittava arvioi itse äänenkäyttöään. Terapiajakson jälkeen tutkittava tuotti voimakkaampaa ääntä ilman, että äänenkorkeus nousi. Alfaration arvo ja EGG:llä mitattu kontaktiosamäärä pienenivät. Tulosten tulkita on, että tutkittava hallitsi paremmin ääntään terapian jälkeen kuin ennen sitä, ja myös äänentuottotapa oli muuttunut aiempaa taloudellisemmaksi. Sekä kuuntelijoiden että tutkittavan oma arvio äänestä vastasivat instrumentaalisesti mitattuja muutoksia. Harjoitusten vaikutus oli lisäksi mitattavissa välittömästi äänestä, eli menetelmä soveltuu myös äänen avaamiseen. Avainsanat: ääniterapia, toiminnalliset ääniharjoitukset, äänen avaus Key words: voice therapy, Vocal Function Exercises, Vocal warm-up

Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten Lee Silverman Voice Treatment (LSVT®) pienin sovelluksin vaikuttaa Parkinsonin tautia sairastavan miehen (61 v) äänen tuottoon. LSVT®:tä muokattiin niin, että ääniterapiaa oli 3 kertaa viikossa (yht.16 kertaa), ja terapian antoi vuorotellen kolme puheterapeuttia. Tutkimusaineisto koostui mahdollisimman pitkästä vokaaliäännöstä, luennasta ja spontaanipuheesta, joista analysoitiin äänenpainetaso (SPL) ja perusäänentaajuus (F0). Vokaaliäännöstä mitattiin myös fonaatioaika. Nauhoitukset tehtiin ennen terapiajaksoa, kahdesti jakson aikana sekä heti jakson jälkeen ja 3 kuukautta jakson päättymisestä. Tutkittava täytti Voice Handicap Index –kyselylomakkeen (VHI) ennen terapiajaksoa ja sen jälkeen. Tutkittavan SPL nousi kaikissa ääninäytteissä, ja muutos pysyi seurantamittauksessa. SPL:n nousu ei vaikuttanut oleellisesti F0:aan. Myös fonaatioaika piteni terapian seurauksena. VHI-arvioinnin mukaan tutkittavan kokemus äänihäiriön aiheuttamasta merkittävästä haitasta lieveni kohtuullisen ja merkittävän haitan rajalle. Terapiakertojen viikkomäärä ei siis näyttänyt vaikuttavan merkittävästi tulokseen. Puheterapeuttien mukaan kuntoutuksen jakaminen kolmen terapeutin kesken on toimiva ratkaisu tilanteessa, jossa yksi terapeutti ei kykene järjestämään LSVT®:n edellyttämää tiivistä aikataulua. Avainsanat: LSVT®, Parkinsonin tauti, SPL, fonaatioaika, neurogeeninen äänihäiriö Key words: LSVT®, Parkinson’s disease, SPL, phonation time, neurogenic voice disorder

Tämän esitutkimuksen tarkoitus oli arvioida asentohoidon vaikutusta tekniseen lukemaan oppimiseen. Koehenkilöistä kolme oli lapsia (9-, 11- ja 12-vuotiaat), joilla oli heikko tekninen lukutaito. Yksi koehenkilö oli aikuinen naishenkilö (28 v), jolla oli diagnosoitu hyvänlaatuinen asentohuimaus. Aikuisella ei ollut lukihäiriötä, mutta asentohuimaus vaikeutti hänen lukemistaan. Kaikkien koehenkilöiden tekninen lukeminen tutkittiin ennen ja jälkeen liikesarjahoidon. He tekivät asentohoitoon liittyviä harjoituksia 1-2 kertaa päivässä 2-3 viikon ajan. Hoidon jälkeen lasten lukeminen nopeutui 28-30 %, ja he tekivät vähemmän virheitä. Myös aikuisen koehenkilön lukeminen muuttui sujuvammaksi. Tulokset ovat lupaavia, mutta lisätutkimusta tarvitaan hoidon tehosta isommalla koehenkilöjoukolla. Avainsanat: lukihäiriö, tekninen lukeminen, hyvänlaatuinen asentohuimaus, liikesarjahoito, Oel, hoitokokeilu Keywords: Dyslexia, technical reading, positional vertigo, OCI, treatment