Search

publishedVersion

Aila-Leena Matthies, Anu-Riina Svenlin & Kati Turtiainen (toim.): Aikuissosiaalityö. Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus publishedVersion Non

Olen tutkinut pro gradu -työssäni sosiaalityöntekijöiden ammatillisten verkkokeskustelujen vuorovaikutusta, dialogia sekä vuorovaikutukseen osallistumisen ja kirjoittamisen kysymyksiä. Pääaineistona tutkimuksessani ovat olleet Virtuaalinen kumppanuusverkko (Virkku) -hankkeen sosiaalityöntekijöiden ammatilliset verkkokeskustelut, joiden kautta olen tarkastellut ammatillisten verkkokeskustelujen sisältöjä, vuorovaikutuksen muotoja sekä vuorovaikutusta ja dialogista luonnetta. Vuorovaikutuksen ja dialogin tarkempaan analyysiin olen käyttänyt sovelletusti keskustelunanalyyttisen tutkimusmetodin käsitteitä ja välineitä. Lisäksi olen tarkastellut Virkkuun osallistuneille tehtyjen haastattelujen kautta vuorovaikutukseen osallistumisen ja kirjoittamisen kysymyksiä ja ehtoja sekä sosiaalityön kirjoittamiseen liittyviä elementtejä sosiaalityön ammatillisissa verkkokeskusteluissa. Haastattelumenetelmänä olen käyttänyt teemahaastattelua ja haastatteluaineiston analyysissä temaattista analyysiä. Tutkimukseni teoreettisessa taustoituksessa olen aluksi tarkastellut yleisemmällä tasolla vuorovaikutuksen ja dialogin käsitteitä, vieden tarkastelutasoa kohti verkkovuorovaikutusta, -dialogia sekä verkkoon kirjoittamisen ja sosiaalityön kirjoittamisen erityiskysymyksiä. Virkun verkkokeskustelut olen jakanut sisällön mukaan seuraavanlaisiin ryhmiin: (1) yleisesti sosiaalityön kehittämiseen, asiantuntijuuteen sekä työkäytäntöihin tai -menetelmiin liittyvät keskustelut, (2) jonkun tietyn sosiaalityön organisaation sisällä oleviin käytäntöihin, työtapoihin tai asiakasryhmiin liittyvät keskustelut sekä (3) asiakkaan oikeusturvaan, sosiaaliturvajärjestelmän epäkohtiin sekä epäoikeudenmukaisuuteen liittyvät keskustelut. Olen jaotellut Virkun verkkokeskustelut vuorovaikutuksen muodon mukaan vuorostaan neljään ryhmään, joita ovat Vuorovaikutteiset keskustelut, Kysymys-vastaus -vierusparit, Lopahtavan vuorovaikutuksen keskustelut sekä Katkonaisesti vuorovaikutteiset keskustelut. Ryhmittelyn jälkeen olen valinnut vuorovaikutuksen ja dialogin tarkempaan analyysiin kaksi keskustelua. Verkkokeskusteluaineiston tarkemman analyysin pohjalta näyttää siltä, että verkko asettaa omat ehtonsa vuorovaikutuksen ja dialogin onnistumiselle. Tarkastelemissani Virkun verkkokeskusteluissa yhteistoiminnallisuus, osallistumisaktiivisuus sekä toisten viesteihin reagoiminen on melko vähäistä. Viestien välillä on havaittavissa myös pitkiä viiveitä. Onnistuakseen verkkovuorovaikutus ja -dialogi edellyttävätkin aktiivisempaa osallistumista, toisten viestien huomioimista sekä niihin reagoimista melko pian. Haastattelujen analyysin pohjalta näyttää, että Virkun verkkoareenalle osallistumisessa koettiin erilaisia esteitä, joista suurimmaksi nousi ajan puute ja työajan organisoiminen. Virkun verkkokeskustelualustaa olisikin heti alusta alkaen pitänyt päästä käyttämään säännöllisesti, opetella teknisesti sekä ottaa se osaksi työrutiineja, jottei ajan käytön ongelmia olisi jatkossa niin paljon esiintynyt. Myös kirjoittamisessa ja verkkoareenalla esiintymisessä koettiin esteitä. Jotta verkkovuorovaikutus voisi onnistua, se edellyttää kykyä ja rohkeutta ilmaista itseään ja ajatuksiaan kirjoittamalla. Kirjoittamista olisikin tärkeää harjoitella enemmän, jottei omien ajatusten tiivistäminen ja julkituominen tuntuisi niin hankalalta. Näyttää siltä, että Virkun eri aikainen (ei-reaaliaikainen) verkkoviestintä ei näytä sopivan minkä tahansa asioiden käsittelyyn, esimerkiksi akuutteihin tilanteisiin, koska asioiden käsittely voi olla verkon kautta hitaampaa. On oletettavaa, että tulevaisuudessa eri tyyppiset tieto- ja viestintätekniset järjestelmät tulevat lisääntymään myös sosiaalityössä. Verkon täysipainoinen hyödyntäminen näyttää edellyttävän tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien sujuvaa käyttöä, harjaantumista kirjoitettuun vuorovaikutukseen sekä verkkovuorovaikutuksen erityispiirteiden huomioonottamista. Näiden kautta esimerkiksi ammatillisista verkkokeskustelufoorumeista voisi tulla sosiaalityöntekijöiden työtä tukevia välineitä. Hakutermit: vuorovaikutus, dialogi, verkko, keskustelu, kirjoittaminen, sosiaalityö

Tässä teoksessa ollaan kotona. Tutkijat kuljettavat lukijan hyvinvointityön tekijöiden kotikäynneille ja asumisessaan tukea tarvitsevien asiakkaiden luokse. Hyvinvointityön tekijöillä viitataan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin, joista kirjassa ovat edustettuina muun muassa sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja sairaanhoitaja. Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus ovat kirjan pääkäsitteet, joita tarkastellaan eri tulokulmista. Hyvinvointityössä kohdataan eri tavoin haavoittavissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä keskellä arkea. He saattavat tarvita tukea mielenterveyden hallintaan, fyysisiin sairauksiin, raitistumisen, toipumisen ja kuntoutumisen haasteisiin tai vaikkapa vanhuuden mukanaan tuomiin vaikeuksiin. Yhtäältä heidän toimijuutensa on rajallista ja heikkoa, mutta toisaalta heillä on myös monenlaisia vahvuuksia ja voimavaroja. Kirja kiinnittyy merkittävään hyvinvointipalveluiden ja -työn murrokseen, jossa yhteiskuntapoliittisiksi tavoitteiksi on määritelty jokaisen oikeus omaan kotiin ja kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään. Monet yhteiskunnalliset tekijät ovat viimeisten noin viidenkymmenen vuoden aikana mahdollistaneet laitosten purkamisen, laitospaikkojen vähentämisen, laitoshoitojaksojen lyhentämisen, avohoidon kehittämisen, pienten asuin- ja hoitoyksiköiden rakentamisen sekä viimeisimpänä kotiin vietävien palveluiden kehittämisen. Tätä laitosten purkamisen viimeisintä vaihetta kirjassa kutsutaan kotikäänteeksi. Kotikäänne on yhteiskunnallisena muutossuuntana kompleksinen – ja sellaisena sitä myös kirjassa käsitellään. Kun koti on hyvinvointipolitiikan ja -työn keskeinen toteuttamisen paikka, on tärkeää tutkia lähemmin sitä, mitä kotikäynneillä konkreettisesti tapahtuu ja mitä erityiskysymyksiä näihin liittyy. Teos on ajankohtainen puheenvuoro hyvinvointipalveluiden kehittämisestä ja hyvinvointityön tekemisen arjesta. Siinä hyödynnetään etnometodologiaan ja ihmismaantieteeseen sitoutunutta vuorovaikutuksen tutkimusta. Aineistoina käytetään kotikäyntien nauhoituksia, tutkijan kenttäpäiväkirjoja sekä työntekijä- ja asiakashaastatteluja. Kokonaisuus sisältää sekä taustoittavia käsiteteoreettisia lukuja että empiirisiä tutkimuksia asiakkaan ja työntekijän kotikäyntikohtaamisista. Kotona tehtävään hyvinvointityöhön liittyy monia jännitteitä ja eettisiä kysymyksiä, joita teoksessa jäsennetään ja tehdään näkyväksi tutkimuksen keinoin. Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com). Sisällys 1 Johdanto: Koti hyvinvointityön ja haavoittuvuuden kohtaamisen ympäristönä / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen Osa I Koti käsitteellisenä ilmiönä 2 Kotikäänne: Hyvinvointipalveluiden ja -työn muutos / Suvi Raitakari & Kirsi Juhila 3 Koti asiakkaan ja työntekijän kohtaamispaikkana / Kirsi Juhila 4 Kotiin paikantuvan tutkimuksen metodologisia lähtökohtia / Kirsi Juhila, Johanna Ranta & Suvi Holmberg Osa II Kotona tehtävän hyvinvointityön käytäntöjä 5 Kotikäyntityön rajat ja rajattomuus mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa / Kirsi Juhila & Suvi Raitakari 6 Koti päihdetyön näyttämönä: Kotikäyntityön aloituksia ja päättämisiä ohjaavat kehykset / Kirsi Günther 7 Haittojen vähentäminen ja asunto ensin -malli huumeita käyttävien asumisen tuessa / Johanna Ranta & Riikka Perälä 8 Kotiin kietoutuva tiedonkeruu aikuissosiaalityössä / Jenni-Mari Räsänen 9 Riskit ja luottamus syrjäseudun aikuissosiaalityön kotikäynneillä / Suvi Raitakari, Henna Takala & Sirpa Saario Osa III Koti kuntoutumisen, hoivan ja sairastamisen paikkana 10 Kotona katkolla: Asiakkaan arki osana kotiin vietävää katkaisuhoitoa / Suvi Holmberg & Johanna Ranta 11 Neuvottelut toimijuudesta aikuissosiaalityön asiakkaiden kotikäynneillä: Selontekoja ja vastarintaa / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Ilkka Vuorinen 12 Vanhan ihmisen haavoittuvuus ja hoivateknologia kodissa / Hilla Kiuru, Marjo Outila & Heli Valokivi 13 Muuttuuko koti sairaalaksi? Potilaiden ja hoitajien käyttämät tavarat ja tilat kotona / Riikka Lämsä, Mia Niemi & Marjaana Seppänen 14 Kotikäänteen ja kotiympäristössä tehtävän hyvinvointityön kompleksisuus / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen In this edited volume the authors take the reader on welfare workers’ home visits to clients in need of support in their living. Welfare workers refer to professionals in health and social care who in the book are represented among others by social workers, social care workers and nurses. The main concepts of the book are home, welfare work and vulnerability and these are contemplated from different angles. Welfare work entails encountering people who are in vulnerable situations in the midst of their everyday lives. They may need support in coping with their mental health, with physical illnesses, with the challenges of achieving sobriety and recovery or perhaps with the difficulties accompanying old age. On the one hand their ability to act is limited and weak but on the other they have many kinds of strengths and resources. The book addresses a significant turning point in welfare services and work at which the objective is defined as the right of every individual to their own home and making living at home feasible for as long as possible. In the last fifty years or so many societal factors have made possible the dismantling of institutions, the reduction of places and the shortening of stays in institutions, the further development of care in the community, the construction of small residential and care facilities and most recently the further development of services to be taken into people’s homes. The last stage of this dismantling of institutions is referred to in the book as the “home turn”. As a societal change the home turn is complex – and that is how it is approached in the book. When one’s own home is the main place in which welfare policy and work are implemented, it is important to scrutinize more closely what actually occurs there and what special issues are connected to this given context. The book offers a timely point of view on the development of welfare services and the grass-root level welfare work done in the homes. It draws on interaction research based on ethnomethodology and human geography. Research data consist of recordings of home visits, researchers' field diaries and interviews with clients and workers. The volume includes both chapters providing conceptual and theoretical overviews and empirical research on the encounters between client and worker(s) on home visits. Welfare work accomplished in people’s homes entails many tensions and ethical issues which are analysed in the book and made visible through the means of research. Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi, Suomalainen.com and Amazon Europe).

Tässä luvussa tarkastelemme kotona asuvien vanhojen ihmisten, kotihoidon asiakkaiden, kokemuksia kotiin tuodusta hoivateknologiasta. Kysymme, mitä tapahtuu vanhan ihmisen hoivalle ja haavoittuvuudelle, kun teknologia tulee kotiin osana kotihoidon työntekijöiden hoivatyötä. Näkökulmamme hoivan teknologisoitumiseen on sen sosiaalisissa, ruumiillisissa ja organisatorisissa seurauksissa, joita lähestymme hoivan digitaalisen maiseman käsitteen kautta (digital landscapes of care) (Milligan & Wiles 2010; Lindberg & Carlsson 2018). Tarkastelun kohteena olevat hoivateknologiat ovat etäseurantajärjestelmä “Kukkatolppa”, videoneuvottelupuhelinjärjestelmä “Kuvapuhelin” ja siihen kytketty sisältöpalvelu ”Sävelsirkku”, joka sisältää muun muassa erilaisia liikunta-, musiikki- ja muisteluohjelmia. peerReviewed