Search

This study addresses the question of how organizations, as parts of global value chains, may respond to, and in some situations initiate, transformations of international opportunities and how that is related to the business model change. It examines the forms of international opportunities and argues that different sources of transformation affect the viability of these opportunities, thereby driving the ways in which organizations live with these transformations. These, in turn, connect to the changes in the firms’ business models through 1) transformation intensifying, 2) transformation utilizing, 3) shifting, and 4) exit activities. It suggests that patterns can be detected regarding the alignment of the present manifestation of the international opportunity, the transformation type that influences it, and the ways in which these situations are met. The chapter develops a framework that advances understanding the connectedness of opportunities, business models, and global value chains in the era of discontinuities.

Questions of otherness and difference have resurged in contemporary society. In this dissertation, I explore representations of difference and processes of othering in the field of management and organization studies. I aim to gain a better understanding of how to work towards more ethical and responsible engagement with difference to confront inequality between different groups of people and individuals in organizations and practices of research. With a deconstructive emphasis, the study builds on a range of postcolonial and postcolonial feminist writers to expand and challenge the prevailing theorizations of difference and (re)production of otherness in the specific discussions of diversity and corporeal ethics in organizations, and entrepreneurship in the context of international development. The dissertation consists of four research papers in which I focus on outlining ways of action and thought that can counter the dominant patterns of othering that fix difference to some bodies and therefore uphold dualistic and hierarchical self–other relations and barriers for social belonging in organizations. I do this by interrogating encounters as sites of responsibility and ethics from which new articulations of difference may rise. More specifically, I theorize difference as a dynamic relation of in-between – generated and constantly renegotiated in embodied, affective and dialogical encounters with others. Conceptualizing encounters as domains in which difference is created disrupts the essentializing logic of othering and furthers our understanding of non-exploitative difference. In this way, the study extends the critical organizational research on difference, diversity and inequality. Theorizing difference as a dynamic relation of in-between allows me to reflect on three other important points. The first is methodological: it considers the possibilities to explore this relation through creative deconstructive thought. The second one is political: if diffe, Tiivistelmä Erilaisuuden ja toiseuden kysymykset ovat viime vuosien aikana nousseet yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Tässä väitöskirjassa tutkin erilaisuuden representaatioita ja toiseuttamisen prosesseja johtamis- ja organisaatiotutkimuksessa. Tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä siitä, kuinka voimme kohdata erilaisuutta vastuullisemmin ja eettisemmin, jotta voimme purkaa eri ihmisryhmien ja yksilöiden välistä eriarvoisuutta organisaatioissa ja tutkimuksen käytännöissä. Tutkimukseni hyödyntää dekonstruktiivista otetta ja pohjaa postkoloniaaliseen ja postkoloniaaliseen feministiseen teoriaan haastaessaan vallitsevia käsityksiä erilaisuudesta. Tutkimukseni koostuu neljästä osajulkaisusta, jotka sitoutuvat keskusteluihin moninaisuudesta ja kehollisesta etiikasta organisaatioissa sekä yrittäjyydestä kehitysyhteistyön johtamisen kontekstissa. Koska toiseuttaminen kiinnittää erilaisuuden tiettyjen kehojen ominaisuudeksi ylläpitäen dualistista ajattelua ja luoden esteitä osallisuuden ja kuulumisen tunteille organisaatioissa, osajulkaisuissa keskityn hahmottelemaan ajattelutapoja ja käytännön keinoja tämän torjumiseen. Teen tämän tarkastelemalla kohtaamisia vastuullisuuden ja eettisyyden tapahtumapaikkoina, joista erilaisuuden uudelleenartikulointi voi tapahtua. Tarkemmin sanottuna määrittelen erilaisuuden dynaamisena välitilallisena suhteena, jota jatkuvasti uudelleen luodaan ja neuvotellaan kehollisissa, affektiivisissa ja dialogisissa kohtaamisissa toisten kanssa. Kohtaamisten käsitteellistäminen tapahtumapaikaksi, joissa erilaisuus muodostuu purkaa toiseuttamisen essentialistisen logiikan ja avaa ymmärryksen erilaisuudesta, jota ei voi hyväksikäyttää. Tällä tavoin tutkimus edistää kriittistä organisaatiotutkimusta erilaisuudesta, moninaisuudesta ja eriarvoisuudesta. Erilaisuuden määrittely dynaamisena välitilallisena suhteena mahdollistaa myös kolmen muun tärkeän huomion tekemisen. Ensimmäinen on metodologinen, se käsittelee niitä mahdollisuuksia, joita täm

In today’s rapidly changing and complex business environment, firms of almost all sizes are facing increasing challenges adapting to new market conditions and consumer demands. Through the answer to the research question, this study explores how managers implement and cope with strategic change when faced with an unexpected crisis in an emerging market. The study specifically evaluates how managers of three small and medium-sized firms adapt to strategic change in India, characterized by diverse cultures and practices. This study contributes to strategic change and management literature. Moreover, there has been a significant rise in firms in emerging markets, where most existing scholars have focused on how strategic changes are useful for survival factors in the firms. This study adopts a qualitative research approach using multiple case studies, focuses on three Indian firms that recently underwent a reversal of strategic change and encountered challenges in the process. The study emphasizes the need to pay attention to techniques employed by managers for maintaining the firm in a competitive situation. This dissertation develops a detailed understanding of how and when the method can be used as a substitute approach for business survival in uncertain times (such as the recent COVID-19 pandemic). The theoretical framework of the dissertation explains the challenges and importance of employing change reversal when a firm is in a complex situation. This dissertation thus discovers that some employees reframe the meaning of reversal of strategic change as an old style and that leads to negative implications. As a result, this dissertation concludes by discussing the managerial challenges for interpreting change and practical implications for responding to reversal of strategic change efforts in the firms. The results of this research further highlight the importance of the relationship between managers and employees for decision-making as a unity rather tha, Tiivistelmä Nykypäivän nopeasti muuttuvassa ja monimutkaisessa liiketoimintaympäristössä yritykset kaikissa kokoluokissa kohtaavat kasvavia haasteita sopeutua uusiin markkinaolosuhteisiin ja kuluttajien vaatimuksiin. Tutkimuskysymyksen avulla tämä tutkimus tarkastelee, kuinka johtajat toteuttavat ja selviytyvät strategisesta muutoksesta kohdatessaan odottamattoman kriisin kehittyvillä markkinoilla. Erityisesti tutkimuksessa arvioidaan, miten kolmen pienen ja keskisuuren yrityksen johtajat sopeutuvat Intian strategiseen muutokseen, jolle on tunnusomaista erilaiset kulttuurit ja käytännöt. Tämä tutkimus tuo oman panoksensa strategisen muutoksen ja johtamisen tieteelliseen tutkimukseen. Yritysten määrä on merkittävästi kasvanut kehittyvillä markkinoilla, ja useimmat nykyiset tutkijat ovat keskittyneet siihen, miten strategiset muutokset ovat yritysten selviytymistekijöitä. Tässä tutkimuksessa käytetään laadullista tutkimuslähestymistapaa, ja useiden tapaustutkimusten avulla keskitytään kolmeen intialaiseen yritykseen, jotka äskettäin kokivat strategisen muutoksen ja kohtasivat haasteita prosessissa. Tutkimus korostaa tarvetta keskittyä johtajien käyttämiin tekniikoihin yrityksen kilpailuaseman säilyttämiseksi. Väitöskirja kehittää yksityiskohtaista ymmärrystä siitä, miten ja milloin menetelmää voidaan käyttää liiketoiminnan selviytymisen turvaamiseksi epävarmoina aikoina, kuten äskettäinen COVID-19-pandemia. Väitöskirjan teoreettinen viitekehys selventää haasteita ja muutoksen kääntämisen merkitystä monimutkaisissa tilanteissa oleville yrityksille. Se osoittaa, että osa työntekijöistä voi tulkita strategisen muutoksen kääntämisen uudelleen vanhaksi toimintatavaksi, mikä johtaa kielteisiin seurauksiin. Väitöskirjan lopussa käsitellään muutoksen tulkinnan johtamishaasteita ja käytännön vaikutuksia yritysten strategisiin muutospyrkimyksiin. Tutkimuksen tulokset korostavat johtajien ja työntekijöiden välisen suhteen merkitystä päätöksenteossa yhtenäisyytenä, ei yksilön vas

This study explores the distinction between intended, planned strategy and unintended, emergent strategy. With a process-relational practice perspective, I aim to unpack the tension in practice-based strategy literature of highlighting the managers as the authors of strategy or lowering human agency to the extent where the autonomy of actors becomes problematized. Accordingly, this study understands strategy as a social, collective achievement and contributes to practice-based strategy literature by showing how different modes of practices connect and with what results. The study was conducted in a Finnish software SME providing solutions for the public healthcare sector. The empirical material consists of extensive field observations and interviews for one and a half years. With the empirical analysis, I identify three modes of practices with varying degrees of intentionality, show how the emergence of strategy in these modes of practices is beyond management’s control, and develop a theoretical conceptualization of how these practices connect. Moreover, I illuminate how practices shape strategy in three ways: during strategic planning, the socio-cultural background acts as an initial premise that sets the directions for strategic themes, the practices across the organization and its context set the possibilities and boundaries for strategic activities, and socially acquired modus operandi shapes the strategic activities and, by extension, the organizational outcomes. In contrast with prevailing views of strategy as pre-planned and controlled by the managers, this study highlights the significance of socially acquired modus operandi and nexus of practices shaping the strategic direction of the organization in intentional and unintentional actions. In the light of this study, strategizing should include more examination of how organizational life is upheld and reproduced and with what effects. It is only after recognizing these aspects of paying attention t, Tiivistelmä Tämä tutkimus käsittelee aiotun, suunnitellun strategian, ja kehkeytyvän, suunnittelemattoman strategian eroa. Tarkoituksena on purkaa prosessi-relationaalisen käytäntöteorian avulla strategiakirjallisuudessa vallitsevaa jännitettä, joka joko korostaa liikkeenjohdon roolia strategian laatijana ja hallitsijana, tai alentaa ihmisen toimijuutta siten, että liikkeenjohdon rooli strategian muodostumisessa problematisoituu. Vastaavasti tämä tutkimus käsittää strategian sosiaalisena, yhteisenä saavutuksena sisältäen molemmat strategian muodot, ja täydentää käytäntöperusteista strategiakirjallisuutta näyttämällä, kuinka erilaiset käytännön muodot kytkeytyvät yhteen ja millaisin lopputuloksin. Tutkimus toteutettiin suomalaisessa ohjelmistoyrityksessä, joka toimittaa ratkaisuja julkiselle terveydenhuollon sektorille. Empiirinen materiaali koostuu kattavasta havainnoinnista ja haastatteluista puolentoista vuoden ajalta. Empiirisen analyysin avulla tunnistan kolme käytännön muotoa, joissa tarkoituksellisuus vaihtelee, näytän kuinka strategia kehkeytyy näissä käytänteissä johdon kontrollin ulottumattomissa, sekä kehitän teoreettisen käsitteellistyksen siitä, kuinka nämä eri käytänteet kytkeytyvät. Sen lisäksi valotan, kuinka nämä käytänteet muokkaavat strategiaa kolmella tavalla. Ensimmäiseksi, strategisessa suunnittelussa sosiokulttuurinen tausta toimii alustana, joka määrittelee suunnan strategisille teemoille. Toiseksi, jokapäiväisessä toiminnassa eri käytänteet läpi organisaation asettavat mahdollisuudet ja rajat strategisille aktiviteeteille. Kolmanneksi, sosiaalistumisen kautta hankittu toimintamalli muokkaa strategisia aktiviteetteja johtaen odottamattomiin lopputuloksiin. Toisin kuin vallitsevat näkökulmat strategiakirjallisuudessa, joiden mukaan strategia on edeltä määritelty ja johdon kontrolloitavissa, tämä tutkimus korostaa sosiaalistumisen kautta hankittujen toimintamallien ja käytäntöryppäiden merkitystä, jotka muokkaavat strategista suuntaa aiotuissa j

This study addresses the need for an in-depth understanding of how the process of teacher teaming evolves over time. It combines the concept of viewing teams as dynamic hubs of participants and the social network approach with processual research. Teacher teaming is considered a process of emerging, developing, and dissolving teacher teams, with a focus on the alteration of relationships between teachers affecting informal teacher networks within a school. The research is at the intersection of processual research, social networks, and professional learning communities. It focuses on team fluidity and the process following a process-relational view of emerging reality, and moves away from the mainstream approaches in team research that study change in the work of teacher teams or that address the implementation of teams. The aim of this study is to increase both empirical and theoretical understanding of the process of teachers teaming in two schools and the connections between different events, and to compare the evolving change patterns across cases. The data in the study comprises interviews with the principals and teachers from one Finnish school and one Slovenian school, over the course of school years, as well as principals’ and assistant principals’ observation notes, the researcher’s field notes, and school documentation. In contrast to the prevailing view of teacher teaming as pre-planned managerial actions designed to change the school structure, and the work within teams that consequently brings about change in the teaching and learning process, this study adds to our understanding of teacher teaming as a continuous, unpredictable process that unfolds through the combining of multiple events. The empirical analysis identified five main characteristics of the teacher teaming process, considering their evolution through events and their connection with spatial and temporal settings: the dynamic nature of influencing factors, the multi-event nature, Tiivistelmä Tämä tutkimus koskee tarvetta saada perusteellinen käsitys siitä, miten opettajien ryhmäytyminen kehittyy ajan myötä. Siinä yhdistetään näkökulmat ryhmistä osallistujien dynaamisina keskuksina ja sosiaalisen verkoston lähestymistapa prosessuaaliseen tutkimukseen. Opettajien ryhmäytymistä pidetään opettajaryhmien muodostumisen, kehittämisen ja hajottamisen prosessina, jossa keskitytään opettajien välisten suhteiden muuttamiseen, jotka vaikuttavat koulun epävirallisiin opettajaverkostoihin. Tutkimus on prosessuaalinen tutkimus, sosiaalisten verkostojen ja ammatillisten oppimisyhteisöjen risteyksessä. Se keskittyy ryhmätyön sujuvuuteen ja prosessiin, joka seuraa prosessuaalis-relationaalisesta näkemyksestä esiin nousevasta todellisuudesta, ja siirtyy pois ryhmätyön tutkimuksen valtavirtaisista lähestymistavoista, jotka tutkivat muutosta opettajaryhmien työssä tai käsittelevät ryhmätyön implementointia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä sekä empiiristä että teoreettista ymmärrystä kahden koulun opettajien ryhmäytymisprosessista ja eri tapahtumien välisistä yhteyksistä ja verrata muuttuvia muutosmalleja tapauskohtaisesti. Tutkimuksen aineisto sisältää yhden suomalaisen koulun ja yhden slovenialaisen koulun rehtorien ja opettajien haastattelut kouluvuosien aikana sekä rehtorin ja pääavustajan havainnot, tutkijan kenttähavainnot ja koulun dokumentaation. Vastoin vallitsevaa näkemystä opettajien ryhmäytymistä ennalta suunniteltuna johtamistoimintana, jonka tarkoituksena on muuttaa koulurakennetta ja ryhmätyöskentelyä, mikä tuo mukanaan muutoksen opetus- ja oppimisprosessissa, tämä tutkimus lisää ymmärrystämme opettajien ryhmätyöskentelystä jatkuvana ja arvaamattomana prosessina, joka etenee useiden tapahtumien yhdistelmänä. Empiirinen analyysi tunnisti opettajien ryhmäytymisprosessista viisi pääominaisuutta, ottaen huomioon heidän evoluutionsa tapahtumien kautta sekä yhteyden alueellisiin ja ajallisiin tilanteisiin: vaikuttavien tekijöiden dynaaminen luo

The current article is one of the first studies to address the role of corporate social responsibility strategy (CSRS) in the development of performance-oriented sustainable product attributes (SPA) mix in manufacturing firms. We specifically analyze whether the extent of SPA development by the firm’s CSRS matches SPA contribution in export performance or do firms need to adapt CSRS to develop a performance-oriented SPA mix. The empirical analysis uses a panel dataset of 433 manufacturing firms from the United States during 2002–2017. The findings reveal the difference between SPA’s outcome (contribution) and SPA development in firms. Further analysis of disaggregated SPA explains the reasoning behind this difference because the firm’s CSRS’ emphasis on developing distinct attributes of SPA tends to mismatch the proportionate contribution of distinct attributes of SPA in export performance. Our study contributes to SPA, CSRS, and export performance literature by establishing the differences in performance contribution and development of aggregated and disaggregated SPA in manufacturing firms.

In the current global economy that is usually described as post-industrial, third wave and information-based, we should know how to explore on a sea of uncertainties. In such an environment, ethical decision-making due to ongoing dilemmas and difficulties is complex. So ethics should be understood as a learning process that constructs our identity. For this reason, this study is built on the idea of postmodern ethics. Postmodern ethics calls for rethinking and reexamination of our ethical assumptions with the hope that we can construct a new way of thinking. Among the different approaches in postmodern ethics, I choose Other-oriented ethics. This approach does not provide a set of codes and instructions, rather it offers a theoretical perspective for reconsidering the complexities of ethical decision-making by seeing the Other. Others are important in their otherness. It signifies radical uniqueness that cannot be conceptualized or thematized. This research aims to show how recognizing and understanding Others (through non-rational response to the presence of Others and infinite responsibility toward them) can be a strategy in hand for ethical decision-making. To achieving this aim, I focus on both the individual and the corporate level. Since the individual is produced as a subject in the social process, the role of corporations is very important to creating the venues of virtue or of vice for all the employees. By the Other-oriented ethical approach, researchers and practitioners may not receive a solution but they will be able to question everyday practices and accepted norms. It helps them to reconsider and reconceive the notion of ethics and responsibility in business ethical discourse on a continuous basis. Theoretically, this study introduces an alternative tale for ethical decision-making. Hence, the main contribution of this study is applying Other- oriented ethical approaches in ethical decision-making. This happens through fostering moral impulse, Tiivistelmä Nykyisessä globaalissa taloudessa, jota yleensä kuvataan jälkiteollisuudeksi, kolmanneksi aalloksi ja tietopohjaiseksi, meidän pitäisi tietää, kuinka tutkia asioita epävarmuustekijöiden meressä. Tällaisessa ympäristössä eettinen päätöksenteko jatkuvista ongelmista ja vaikeuksista johtuen on monimutkaista. Etiikka tulisi siksi ymmärtää identiteettiämme rakentavana oppimisprosessina. Tästä syystä tämä tutkimus ammentaa postmodernista etiikasta. Postmoderni etiikka vaatii eettisten oletuksiemme uudelleenarviointia ja tutkimista toivoen, että pystymme rakentamaan uuden ajattelutavan. Postmodernin etiikan erilaisista lähestymistavoista valitsin niin sanotun Muihin suuntautuneen -etiikan. Tämä lähestymistapa ei tarjoa joukkoa koodeja ja ohjeita, vaan tarjoaa teoreettisen näkökulman eettisen päätöksenteon monimutkaisuuksien harkitsemiseen näkemällä Muut. Muut ovat tärkeitä toiseudessaan. Se merkitsee radikaalia ainutlaatuisuutta, jota ei voida käsitteellistää tai tematisoida. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, kuinka Muiden tunnistaminen ja ymmärtäminen (epärationaalisen vastauksen kautta muiden läsnäoloon ja ääretön vastuu heitä kohtaan) voi olla eettisen päätöksenteon kädessä oleva strategia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi keskityn sekä yksilö- että yritystasoon. Koska yksilö tuotetaan subjektina sosiaalisessa prosessissa, yritysten rooli on erittäin tärkeä hyveiden luomiseksi kaikille työntekijöille. Muihin suuntautuneen -eettisen lähestymistavan avulla tutkijat ja ammattilaiset eivät ehkä saa ratkaisua, mutta he pystyvät kyseenalaistamaan arjen käytännöt ja hyväksytyt normit. Se auttaa heitä jatkuvasti pohtimaan ja käsittelemään etiikkaa ja vastuuta liiketoiminnan eettisessä keskustelussa. Teoreettisesti tämä tutkimus esittelee vaihtoehtoisen tarinan eettiselle päätöksenteolle. Siksi tämän tutkimuksen pääkontribuutio on Muihin suuntautuneen -eettisen lähestymistavan soveltaminen eettiseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu edistämällä niin sanottu m

Research on information system implementations in construction industry, rarely focused on culture. The impact of sub cultures on information system implementation is not reviewed in detail. This research aims at increasing the empirical and theoretical understanding of the key sub cultural practices and their influence on the information system implementation in project based construction companies. This research creates awareness on the sub cultures that impact the individual stages of planning, development, installation, and maintenance of the information system implementation process. Past research on information system implementation in the construction industry was reviewed. Based on this review the sub cultures of senior management staff, project management staff, and the information management staff were identified as crucial for the successful implementation of the information system. A conceptual framework for studying the sub cultural practices present in each stage of the information system implementation was developed. Empirical data was collected in two project based construction companies that implemented an Enterprise Resource Planning (ERP) system. Collected data was analyzed with the help of the conceptual framework. Results of the empirical analysis identified key cultural practices of senior management staff, project management staff, and the information management staff that were influential in the information system implementation process. Results further identified how each of the stages of planning, development, installation, and maintenance was impacted differently by the sub cultural practices existing in the construction industry. The revised conceptual framework was presented incorporating all the cultural practices that were influential in each of the individual stages of the implementation process., Tiivistelmä Rakennusteollisuuden tietojärjestelmien käyttöönottoa koskeva tutkimus keskittyy vain harvoin kulttuuriin, eikä aikaisempi tutkimus tarkastele yksityiskohtaisesti alakulttuurien vaikutusta tietojärjestelmien käyttöönottoon. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä empiiristä ja teoreettista ymmärrystä keskeisistä kulttuurikäytännöistä ja niiden vaikutuksesta tietojärjestelmien toteutukseen projektipohjaisissa rakennusyrityksissä. Tämä tutkimus luo ymmärrystä alakulttuureista, jotka vaikuttavat tietojärjestelmän käyttöönottoprosessin suunnittelun, kehittämisen, asennuksen ja ylläpidon yksittäisiin vaiheisiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennusteollisuuden tietojärjestelmien käyttöönottoon liittyvää aiempaa tutkimusta. Tämän kirjallisuuskatsauksen pohjalta ylimmän johdon, projektijohtajien ja tietohallinnon henkilöstön alakulttuurit tunnistettiin ratkaiseviksi tekijöiksi tietojärjestelmän onnistuneelle käyttöönotolle. Tutkimuksessa kehitettiin käsitteellinen viitekehys, jonka avulla tarkasteltiin tietojärjestelmän käyttöönoton jokaisessa vaiheessa esiintyviä alakulttuureja. Empiirinen aineisto kerättiin kahdesta projektipohjaisesta rakennusyrityksestä, jotka ottivat käyttöön ERP (Enterprise Resource Planning)-tietojärjestelmän. Kerätyt tiedot analysoitiin kehitetyn käsitteellisen kehyksen avulla. Empiirisen analyysin tuloksena tunnistettiin ylemmän johdon henkilöstön, projektijohtajien ja tietojärjestelmän käyttöönottoprosessissa vaikuttavien tietohallintohenkilöiden keskeiset kulttuurikäytännöt. Tutkimuksessa tunnistettiin lisäksi, kuinka jokainen suunnittelu-, kehitys-, asennus- ja kunnossapitovaihe vaikuttivat eri tavoin rakennusteollisuudessa vallitseviin kulttuuritoimiin. Tutkimuksen tuloksena esitetiin uudistettu käsitteellinen kehys sisällyttämällä kaikki kulttuurikäytännöt, jotka vaikuttivat käyttöönottoprosessin eri vaiheessa.

Purpose: The present study examines subsidiary positioning within the dynamic business networks in the context of multinational companies (MNCs). The research question of the study is: How does the positioning of a subsidiary emerge through strategic practices in the dynamic business networks of an MNC? Design/methodology/approach: The study relies on the IMP view on strategy with a focus on market positioning activity and the strategy-as-practice approach. Positioning is seen as a question of strategic practices in the interactive spheres of the subsidiaries. In the empirical part of the study, we examine the practices of a forest machine industry multinational through longitudinal interview and archival data on three of its sales subsidiaries in Sweden, Russia, and the USA. Findings: The study defines core tensions in subsidiary interactive spheres and the related strategic practices that shape the positioning of the subsidiaries. The study models the practice-based network positioning of MNC subsidiaries as a dynamic play of relationship tensions. Originality/value: Prior research has focused either on the internal organizing of the MNCs or embeddedness of subsidiaries in their local environment. Less attention has been paid to the practices of positioning through which the subsidiaries deal with the inevitable tensions at the intersection of the internal and external networks.

The purpose of this study is to examine how power produces organizational strategy-making. In particular, I follow the theorizations of Michel Foucault and conceptualize power as productive and relational. In my theorization, I adopt the concept of dispositive for a two-fold reason. First, the concept of dispositive enables me to build and integrative theorization for strategy process and practice research that consists of three elements of analysis: power, discourse and subjectivity. Second, dispositive analysis allows me to examine how this framework can be seen as relational and in the continuous state of emerging. With my thesis I add to poststructural strategy process and practice literature by examining strategy as an organizational dispositive. In my view I define dispositive as an artificial rationality through which relations between power, discourse and subject are intensified into material and social practices. This conceptualization enables me to re-evaluate three underlying assumptions of strategy research: Strategy as rational and intentional planning, defining of a strategist through practices of planning and implementing strategy, and defining organizational practices as strategic practices when they are directly related to the activities of the planning or implementing official strategies. In the empirical part of the thesis I draw in a case study from a Finnish call center. My empirical analysis shows how participation in strategy-making unfolds through power relations, namely practices of organizational control and individual self-actualization. This enables strategy scholars to better understand how strategy realizes through relations of power. The theoretical framework and the empirical analysis combined enables me to examine three key processes identified in recent strategy process and practice research from a different angle. First, my theorization shows how intensified strategy implementation and striving for coherence can lead to in, Tiivistelmä Tämän väitöskirjan tarkoituksena on tutkia, kuinka valta tuottaa strategiatyötä organisaatioissa. Tutkimuksessani nojaudun Michel Foucault’n teoriaan vallasta tuottavana ja relationaalisena voimana. Tutkimukseni linssinä käytän Foucault’n dispositiivin käsitettä kahdesta syystä. Ensiksi, dispositiivin käsite mahdollistaa strategiaprosessi –ja käytäntötutkimuksen teoretisoinnin tavalla, joka yhdistää kolmen analyysielementin tarkastelun samanaikaisesti. Nämä analyysielementit ovat: valta, diskurssi ja subjektifikaatio. Toiseksi, dispositiivi mahdollistaa näiden kolmen elementin välisten suhteiden tarkastelun relationaalisesti ja prosessuaaliseesti. Tutkimukseni kontribuoi strategia prosessi- ja käytäntötutkimukseen tarkastelemalla strategiaa organisationaalisena dispositiivina. Määrittelen dispositiivin keinotekoiseksi rationaliteetiksi, jonka kautta vallan, diskurssin ja subjektiviteettien väliset suhteet tiivistyvät materiaalisiksi ja sosiaalisiksi käytännöiksi. Tämän kautta voin tarkastella kolmea keskeistä strategiatutkimukseen liittyvää ennakko-oletusta, joita ovat: strategia rationaalisena ja intentionaalisena suunnitteluna, strategin määrittelemistä strategian suunnittelu- ja implementointityöhon osallistumisen kautta, ja strategisen käytännön määrittelemistä ainoastaan strategian suunnittelemisen tai implementoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen empirisessä osassa, joka on tapaustutkimus suomalaisesta puhelinpalvelukeskusta, osoitan kuinka osallistuminen strategiatyöhön tapahtuu valtasuhteessa organisationaalisen kontrollin ja yksilön itsensätoteuttamisen välillä. Tutkimuksen empiirinen osa lisää ymmärrystä kuinka strategiat realisoituvat valtasuhteiden kautta. Teoreettisen viitekehyksen ja empiirisen analyysin yhdistäminen mahdollistaa kolmen strategiatutkimukselle keskeisen prosessin tarkastelun uudesta näkökulmasta. Ensiksi, kuinka tehostettu strategian implementointi ja koherenssin tavoittelu voi johtaa konflikteihin ja strategiakäytäntöjen polari

The aim of this study is to meet the need to have a better understanding of identity construction in the context of organizational change. With my narrative research, I add my voice to those researchers who appreciate language playing a key role in the formation of social reality, individual’s cognitive structure and sense of self. The question of how the participants in the study narrate themselves within the context of organizational change has guided conducting the study. The data for the study consists of 12 individuals’ narration in the contexts of various organizational changes. In this study organizational change means the social constructions the participants have constructed in their narration. Decided by the top management, in actual reality these organizational changes have been associated with personnel effects and negotiations complying with the co-operation act. I studied the narrated identity construction utilizing positioning, categorizing and expectation as analytical concepts in reading. The reading of the narrated data had six stages. In the last reading stage I sought answers as to how the main characters of the stories, Juha, Marjut and Arja, narrate the relation to themselves and the relation to others within the context of organizational change. I have used a narrative form for two reasons. Firstly, in order to deepen my own understanding as to how and why the narrated identity is constructed as it is. Secondly, with a narrative study, I have been able to expose the dynamic nature in the construction of context and identity more clearly than with a traditional research text. The readings of narrative data preceding my narrative writing have, however, affected the construction of my chosen three stories, the method of writing them, the chosen citations and interpretation. This study will lead to a better understanding of how an individual’s self is constructed in relation to others in the organization where the individual works. My stu, Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tehtävänä on vastata tarpeeseen ymmärtää nykyistä paremmin identiteettien rakentumista organisaatiomuutoksen kontekstissa. Liityn kerronnallisella tutkimuksellani niiden tutkijoiden joukkoon, jotka ajattelevat kielellä olevan keskeisen merkityksen sosiaalisen todellisuuden, yksilön tiedollisten rakenteiden ja itseymmärryksen muotoutumisessa. Kysymys siitä, miten tutkimukseen osallistuvat kertovat itsensä organisaatiomuutoksen kontekstissa, on ohjannut tutkimuksen tekemistä. Tutkimusaineisto on koostunut 12 henkilön kerronnasta eri organisaatiomuutosten konteksteissa. Organisaatiomuutoksella on tässä tutkimuksessa tarkoitettu niitä sosiaalisia konstruktioita, joita tutkimukseen osallistuvat ovat rakentaneet kerronnassaan. Reaalisessa todellisuudessa nämä organisaatiomuutokset ovat olleet ylimmän johdon päättämiä, niihin on liittynyt henkilöstövaikutuksia ja yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja. Olen tutkinut kerrotun identiteetin rakentumista käyttäen luennassa positiointia, kategorisointia ja odotusta analyyttisina käsitteinä. Kerrotun aineiston luenta on ollut kuusivaiheinen. Viimeisessä luentavaiheessa olen hakenut vastauksia siihen, miten tarinoiden päähenkilöt Juha, Marjut ja Arja kertovat suhteen omaan itseensä ja suhteen toisiin organisaatiomuutoksen kontekstissa. Olen käyttänyt tarinallista muotoa kahdesta syystä. Ensinnäkin syventääkseni omaa ymmärrystäni siitä, miten ja miksi kerrottu identiteetti rakentuu kerrotunlaiseksi. Toiseksi olen saanut tarinamuotoisella esittämisellä perinteistä tutkimustekstiä selkeämmin esille kontekstin ja identiteetin rakentumisen dynaamisen luonteen. Valitsemieni kolmen tarinan rakentamiseen, niiden kirjoittamisen tapaan, valittuihin sitaatteihin ja tulkintaan ovat kuitenkin vaikuttaneet tarinoiden kirjoittamista edeltäneet kerronnallisen aineiston luennat. Tämä tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten yksilön minuus rakentuu suhteessa toisiin organisaatiossa, jossa hän työskentelee. Tutkimukses

The present study concerns the recruitment of foreign workforce in municipalities and private enterprises which provide local services. We scrutinize in which professions the workforce is required in the future. This research also focuses on ways how the employer can hire the best suitable foreign employees in the organization. As the final step the aim is to develop a model for recruitment of foreign workforce. This topic is currently interesting because of the increase of the share of older population and the decrease of available workforce in Finland in the near future. It is estimated that for example there will be 185 000–210 000 new jobs available in social and health care sectors during 2005–2020. The purpose of this dissertation is to increase the knowledge regarding the recruitment of foreign workforce in the municipality sector. The research was carried out using questionnaires for ten different organizations in Northern Ostrobothnia. These are Pudasjärvi, Kempele, Liminka, Muhos, Hailuoto, Sievi, Lumijoki and Tyrnävä municipalities, Mäntykoti ry in Oulu and the Family home Ojantakanen in Pulkkila. The main research question of this dissertation is: How the recruitment of foreign workforce can be carried out in the municipality sector? The theoretical background of the analysis is based on international human resource management and multicultural literature, knowledge about the quantities of foreigners, and demographic prognosis of population statistics. Methodologically the study is a qualitative study. The research method is content analysis based on research data. The data were collected during 2011–2013 using three questionnaires to municipality and business managers. According to the results of this research the organizations need further information on how to organize the recruitment of foreign workforce the best way. There is need for the recruitment of foreign workforce in the Northern Ostrobotnia, but there are no strategies of how to car, Tiivistelmä Tutkimus käsittelee ulkomaisen työvoiman rekrytointia kuntiin ja kunnallisia palveluja tuottaviin yksityisiin yrityksiin. Työssä selvitetään, mille aloille työvoimaa tulevaisuudessa tarvitaan ja millä keinoilla työnantaja voi palkata sopivimmat ulkomaiset työntekijät organisaatioonsa. Lisäksi tutkimuksessa on tavoitteena kehittää ulkomaisen työvoiman rekrytointimalli. Aihe on ajankohtainen, sillä väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen vaikuttavat lähivuosina Suomen työvoiman määrään. On arvioitu, että muun muassa sosiaali- ja terveyssektorilla avautuu 185 000–210 000 työpaikkaa vuosina 2005–2020. Väitöskirjatyön tarkoituksena on lisätä tietoa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista kuntasektorilla. Tutkimusaineisto kerättiin Pohjois-Pohjanmaalta kymmenestä eri organisaatiosta. Nämä ovat Pudasjärven, Kempeleen, Lumijoen, Limingan, Muhoksen, Hailuodon, Tyrnävän ja Sievin kunnat, Oulun Seudun Mäntykoti ry ja Ojantakasen perhekoti Pulkkilassa. Väitöskirjan keskeinen tutkimuskysymys on: Miten ulkomaisen työvoiman rekrytointi voidaan toteuttaa kuntasektorilla? Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu kansainvälisen henkilöstöjohtamisen sekä monikulttuurisuuden kirjallisuuteen ja väestötilastoihin liittyviin demografisiin ennusteisiin. Tutkimusote on laadullinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2011–2013 kolmella kunta- ja yritysjohtajille suunnatulla kyselyllä. Tutkimustulosten mukaan organisaatiot tarvitsevat lisätietoa siitä, mikä on paras tapa toteuttaa ulkomaisen työvoiman rekrytointi. Pohjois-Pohjanmaalla on tarvetta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille, mutta suunnitelmia työperäisen maahanmuuton toteuttamiseksi ei ole tai ne ovat puutteellisia. Henkilöstö ja esimiehet tarvitsevat koulutusta ulkomaalaisten työntekijöiden kohtaamiseen ja perehdyttämiseen.

The importance of high-growth firms for job creation is widely acknowledged and the promotion of such firms is a key area of industry policy in developed countries. However, despite the substantial development of firm growth research and the significant public investments, in many geographies the assumed good preconditions for high-growth entrepreneurship are not producing the desired results. The purpose of this study is to increase understanding of the emergence of high-growth startups by taking a systemic view of firm growth. Instead of examining individual firms, a high-growth startup focused systemic economic actor, defined as the startup industry, is taken as the research object. The startup industry is given a certain function in economic development and resource allocation, and its processual activity in particular contexts is examined under the experimental winner generation process. Critical realism is used for systemic reasoning of firm growth. The empirical study focuses on case startup industries of Finland, Israel and Silicon Valley. The emergence of startup-related actor structures and institutions, and their functioning is analyzed first from a cultural-historical and processual perspective. Second, the organization of the experimental winner generation process and its outcomes for each case are analyzed over a period of several decades, and a cross-case comparison is conducted between the cases. The results of the study propose that each startup industry develops in time a particular target for its activities. This target, defined as the perceived winner, is the key for alignment and functioning of the startup industry as a whole. Examination of this concept enables us to understand the logics of the firm growth at the wider system level and on that basis to suggest some key determinants of the performance of startup industries in the long run. The discussion of policy maker implications concludes the study., Tiivistelmä Kasvuyritykset ovat tärkeitä uusien työpaikkojen synnyttäjiä, ja teollistuneissa maissa niiden tukeminen on teollisuuspolitiikan keskiössä. Huolimatta laajasta yritysten kasvun tutkimustiedosta, merkittävistä julkisista investoinneista ja oletetuista hyvistä lähtökohdista kasvuyrittäjyydelle ei monella maantieteellisellä alueella kuitenkaan synny panostukseen verrattuna tarpeeksi kasvuyrityksiä. Tämä väitöskirja tutkii nopeasti kasvavien startup-yritysten syntymistä systeemisestä näkökulmasta. Yksittäisten yritysten sijaan tutkimuksessa määritellään tutkimuskohteeksi startup-teollisuus, kasvuhakuisiin startup-yrityksiin keskittyvä systeeminen talouden toimija, jolle annetaan tietty tehtävä talouden kehityksessä ja resurssiallokaatiossa. Startup-teollisuuden toimintaa eri konteksteissa tarkastellaan kokeellisen voittajayritysten rakentamisen prosessin avulla. Yritysten kasvua lähestytään lisäksi kriittisen realismin mukaisen kausaliteetin pohjalta. Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu tapaustutkimuksena, jossa analysoidaan Suomen, Israelin ja Piilaakson startup-teollisuutta. Tutkimuskohteiden startup-yrityksiin liittyvien toimijarakenteiden ja instituutioiden kehitystä ja toimintaa analysoidaan kulttuuri-historiallisesta ja prosessuaalisesta näkökulmasta. Lisäksi kokeellisen voittajayritysten rakentamisen prosessin organisointia ja lopputuloksia analysoidaan usean vuosikymmenen ajalta sekä tapauskohtaisesti että niiden välillä. Tutkimustulokset esittävät kunkin startup-teollisuuden kehittävän ajan myötä tietyn kohteen omalle toiminnalleen. Tämä kohde, näkemys voittavasta startup-yrityksestä, linjaa koko startup-teollisuuden toimintaa. Tutkimalla tätä näkemystä voimme ymmärtää yritysten kasvun logiikoita systeemisellä tasolla, mikä mahdollistaa startup-teollisuuksien välisten rakenteellisten- ja suorituskykyerojen ymmärtämisen pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen lopussa esitetään johtopäätöksiä poliittisen päätöksenteon kannalta.

This research aims to provide additional knowledge and understanding to augment existing ideas and theories of responsible leadership, and to bring forward the voices and practical experiences of business leaders. It approaches responsible leadership from a constructionist perspective and highlights the importance of leadership processes. This approach considers responsible leadership in today’s fragmented business environment as increasingly formed through interaction between people. Thus, the practice of good responsible leadership is conceptualized foremost as the ability to work within and through relationships in which language plays a central role. This research is based on ten narrative interviews with senior leaders of different business backgrounds. The narrative approach is used because individuals interpret and make sense of their experiences using narratives, and narratives structure our ethical positions in the world. The focus is partly on the content of individual accounts but more on how the stories reflect the social world from which the stories arise. This information, in turn, allows us to interpret interaction in certain social leadership contexts based on leaders’ individual accounts. The results of this research suggest a fluid definition of responsibility. It is a continuously changing construction in which many participants in addition to the leaders themselves are involved. Therefore, the discussion on responsibility is polyphonic. Every leader negotiates the meaning of responsibility within the limits and possibilities of local settings. The results of this research highlight the importance of relationships among participants in responsible leadership instead of seeing responsibility as part of an individual leader’s personality or character., Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda lisää tietoa ja ymmärrystä vastuullisen johtamisen käsityksiin ja teorioihin yritysjohtajien kertomuksien ja kokemuksien kautta. Tämä tutkimus lähestyy vastuullista johtamista konstruktionistisella otteella korostaen vuorovaikutussuhteiden merkitystä. Vastuullinen johtaminen nähdään muodostuvan tämän päivän pirstaleisessa liiketoimintaympäristössä enenevässä määrin ihmisten välisissä suhteissa ja vuorovaikutuksessa. Siten hyvä vastuullinen johtaminen tarkoittaa käytännössä johtajan kykyä työskennellä ihmissuhteissa ja niiden kautta. Tässä työssä kielellä on keskeinen merkitys. Tämä tutkimus perustuu kymmenen yritysjohtajan kertomuksiin. Kertojat ovat senioritason johtajia ja heillä kaikilla on erilainen liiketoimintatausta. Kerronnallista lähestymistapaa käytetään, koska yksilöt tulkitsevat ja luovat ymmärrystä kertomusten kautta. Kertomukset jäsentävät myös meidän eettistä asemaamme maailmassa. Tässä tutkimuksessa analysoidaan osittain kertomusten sisältöä, mutta enemmän sitä, mitä kertomukset kuvastavat henkilöiden sosiaalisesta maailmasta. Tämä lähestymistapa auttaa meitä tulkitsemaan vuorovaikutusta johtamisen sosiaalisessa kontekstissa yksittäisten johtajien kertomuksista. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vastuullinen johtaminen voidaan määritellä vaihtelevasti. Se on jatkuvasti muuttuva määritelmä, jossa johtajien lisäksi moni muu osapuoli osallistuu keskusteluun. Näin ollen keskustelu vastuullisuudesta on moniääninen. Jokainen johtaja neuvottelee vastuullisuuden merkityksen paikallisten olosuhteiden antamien mahdollisuuksien ja rajoitteiden sisällä. Vastuulliseen johtamistyöhön osallistuvien jäsenten välinen vuorovaikutus korostuu vastakohtana sellaiselle vastuullisuuskertomukselle, jossa vastuullisuus nähdään yksittäisen johtajan ominaisuutena tai luonteenpiirteenä.

The purpose of this study is to increase understanding of participating in strategy practice when examined as membership in organizational hierarchy and as subjectivities in strategy discourse. The study approaches subjectivity in strategy practice from the viewpoint of organizational research within the strategy-as-practice (SasP) field, but has chosen a critical perspective to the assumption that strategy work belongs only to senior management. The study is based on interviews relating experiences of strategy participation in a public sector organization. It was found that when strategic planning and decision-making take place fairly far from practical everyday work, two separate strategy worlds would emerge within the organization: the conceptual and the practical world. The well-intended decisions made in the conceptual strategy world set demands for the subjects in the practical strategy world, who had to resort to coping mechanisms and survival strategies to deal with the practical consequences of the decisions. Furthermore, the traditional view of strategy as a senior management’s top-down plan seemed to result in a division between strategy subjects and strategy objects. The division of subjectivities was not this dichotomic, however, as individuals moved more dynamically between the subjectivities identified in the strategy discourse. These positionings and subjectivities were products of the strategy practice and strategy discourse and they were studied using discourse analysis and positioning analysis. This study also opens a discussion on how a strategist’s subjectivity could be defined within the strategy practices instead of being determined by hierarchical status. It proposes organizational citizenship as a basis for participating in strategy and views strategy as a combination of performing everyday work in a continuum, awakening and reacting to discontinuities and making necessary changes., Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millaiseksi strategiatyöhön osallistuminen määrittyy, kun sitä tarkastellaan toisaalta organisaation hierarkian jäsenyytenä ja toisaalta organisaation strategiadiskurssin subjektiviteetteina. Tutkimus kiinnittyy organisaatiotutkimuksen näkökulmasta strategy-as-practice (SasP) -kenttään tarkastellessaan strategiatoimijuutta osallistumisena strategiakäytäntöön, mutta valitsee kuitenkin kriittisen tarkastelukulman siihen, että strategiatyö kuuluisi vain johdolle. Tämä tutkimus perustuu haastatteluihin, joissa kartoitettiin strategiatyöhön osallistumisen kokemuksia kuntaorganisaatiossa. Yksi tutkimuksen havainnoista oli, että strategisen suunnittelun ja päätöksenteon tapahtuessa suhteellisen kaukana työn arjesta organisaatiossa näytti muodostuvan kaksi erilaista strategiamaailmaa: konseptuaalinen ja käytännöllinen. Konseptuaalisen strategiamaailman hyvässä tarkoituksessa tekemät strategiset linjaukset edellyttivät usein käytännöllisen strategiamaailman toimijoilta erilaisia selviytymismekanismeja ja selviytymisstrategioita. Lisäksi strategiatradition näkemys strategiasta johdon suunnitelmana näytti johtavan jakoon strategiasubjekteihin ja strategiaobjekteihin sekä osallistujiin ja osallistettaviin. Subjektiviteettien osalta jako ei kuitenkaan ollut näin dikotominen, vaan yksilöt liikkuivat dynaamisemmin strategiadiskurssissa tunnistettujen subjektiviteettien välillä. Näitä strategiakäytännössä ja strategiadiskurssissa muotoutuvia asemointeja ja subjektiviteetteja tutkittiin diskurssi- ja positiointianalyysia hyödyntämällä. Tutkimuksessa avataan keskustelua myös siitä, kuinka strategistin toimijuus voitaisiin nähdä strategiakäytännöissä määrittyvänä sen sijaan, että se määrittyy hierarkkisen aseman myötä tulevana oletuksena. Tällöin strategiaan osallistumista tarkastellaan organisaatiokansalaisuuteen liittyvänä toimijuutena ja strategia nähdään jatkumosta, epäjatkuvuuskohtiin havahtumisesta ja epäjatku

The purpose of this research is to explore the issue of organizing work for creative individuals, particularly to explore the influence of creativity on emergence of creative companies and to understand the way of managing creative individuals from those companies. The emergence of creative companies is investigated from the motivational perspective, especially the intrinsic motivation and inner drive. The management aspect is studied from the perspective of both managers and employees. Prior literature on creativity demonstrates that creativity has become an important element of human existence. Most of the creativity research has been done on individual creativity, organizational creativity, creative processes, motivation and social influences on creativity. Despite the recent tendency to study creativity from various perspectives, few scholars have approached this phenomenon from the perspective of emergence of creative companies. This study examines that and explores the motivational aspects of creativity seen from the angle of the paradox between art and business. Creativity and motivation in creative companies are contemplated with a case study method. The empirical context of the research is creative industries: games, films, visual and performing arts. The results of this study show that motivational features of creativity (love and passion to create, curiosity, desire to create, choice to be creative) have an influence on creative individuals from the perspective of emergence of new creative companies. The analysis further indicates the importance of acknowledgement of creativity and creative work of individuals in games industries. The new concept of ”the need to be creative” is introduced in this research in the context of a new product or idea being created. In addition, this research concludes that there is a paradox between creative freedom and control when managing creative individuals. This study shows that both of those elements are critica, Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella luovuuden vaikutusta luovien alojen yritysten syntymiseen sekä ymmärtää luovien yksilöiden johtamista. Luovien yritysten syntyä tutkitaan motivationaalisesta, erityisesti sisäisen motivaation ja -halun näkökulmasta. Johtamista tarkastellaan sekä johtajan että työntekijän näkökulmasta. Aikaisempi luovuuskirjallisuus osoittaa, että luovuudesta on tullut tärkeä ihmisyyden ja olemassaolon osa-alue. Suurin osa luovuustutkimuksesta on tehty yksilön luovuudesta, organisatorisesta luovuudesta, luovista prosesseista, motivaatiosta sekä sosiaalisten tekijöiden vaikutuksista luovuuteen. Vaikka luovuustutkimusta on tehty viime aikoina monista eri näkökulmista, harvat tutkijat ovat lähestyneet ilmiötä luovien yritysten syntymisen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin luovuuden motivationaalisia elementtejä taiteen ja liiketoiminnan ristiriidan näkökulmasta. Luovien yritysten luovuutta ja motivaatiota tarkasteltiin käyttäen tapaustutkimusmenetelmää. Tämän tutkimus on tehty luovien alojen, kuten peli-, filmi-, visuaalisen- ja esittävän taiteen kontekstissa. Tutkimustulokset osoittavat, että luovuuden motivationaalisilla piirteillä (kuten intohimo luomista kohtaan, uteliaisuus, halu luoda ja olla luova) on vaikutusta luoviin yksilöihin luovien yritysten syntymisen näkökulmasta. Analyysi osoittaa myös, että peliteollisuudessa on tärkeää tunnistaa yksiön luovuus ja luovan työn merkitys. Tämä tutkimus esittelee uuden ”tarve olla luova”- käsitteen kontekstissa, jossa luodaan uutta tuotetta tai ideaa. Tämän lisäksi tutkimus osoittaa, että johdettaessa luovia yksiöitä luovuuden vapaus ja kontrollin tarve ovat ristiriidassa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että molemmat elementit ovat kriittisiä johtamiskäytäntöjä luovissa yrityksissä. Johtamisen- ja luovuuden teoriat sekä tutkimuksen empiirinen analyysi osoittavat, että luovien yksilöiden johtaminen perustuu luovuuden vapauden mahdollistamiseen, riittävään kontrolliin sekä ty

The purpose of this research is to increase understanding of discursive practices in organizational change. By approaching organizational change as a social construction, this dissertation examines how discursive practices are involved in organizational change through a qualitative case study. Current organizational literature demonstrates a discursive turn in which negotiation, interactive meaning creation and tension exploitation through discursive struggles characterize the execution of organizational change. Compared to earlier decades, when change was treated rather mechanistically as a process to be executed in controllable phases, the discursive approach is more capable of examining the social aspects of organizational change in practice. Despite the recent tendency to study change within organizations through the lenses of social constructionism and social constructivism, few scholars have approached discourse directly through practice in the context of organizational change. This study examines aspects that are often taken for granted, such as talk. Discursive practices in organizational change are analysed with a case study method through the practice lens, which views practice as a combination of change practices, change praxis and change practitioners. The narrative analysis of this research in the context of a public university hospital indicates that discursive practices play a role in organizational change through discourse phronesis, the context-dependent practical wisdom of talk, and more specifically through the discursive practices that apply discourse phronesis. Four examples of discursive practices were identified in the case study: field practices, mandate practices, priority practices and word practices. In addition, the agency of the strategy text in translating change was analysed, with the conclusion that while a strategy text is material in nature, it is also a discursive practice which reflects collective identities and their pow, Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä diskursiivisista käytännöistä organisaation muutoksessa. Väitöskirjassa lähestytään organisaation muutosta sosiaalisena konstruktiona ja tutkitaan laadullisen case-tutkimuksen avulla, kuinka diskursiiviset käytännöt liittyvät organisaation muutokseen. Organisaatiomuutoskirjallisuudessa on tällä hetkellä nähtävissä diskursiivinen vaihe, jossa neuvottelu, vuorovaikutteinen ymmärryksen rakentuminen ja jännitteiden hyödyntäminen keskustelullisten mittelöiden kautta luonnehtivat organisaation muutoksen toimeenpanoa. Verrattuna aiempiin vuosikymmeniin, jolloin muutoksen toteutusta lähestyttiin melko mekaanisesti kontrolloitavien vaiheiden kautta, diskursiivinen lähestymistapa kykenee tutkimaan paremmin organisaatiomuutoskäytäntöjen sosiaalista luonnetta. Huolimatta viimeaikaisesta kehityksestä tutkia muutosta organisaatiossa sosiaalisen konstruktionismin ja sosiaalisen konstruktivismin kautta, harvat tutkijat ovat suoraan lähestyneet diskursiota käytänteiden kautta oganisaatiomuutoksen kontekstissa. Tämä tutkimus tarkastelee sellaista, mikä joskus otetaan itsestäänselvyytenä, kuten puhetta. Diskursiivisia käytäntöjä organisaatiomuutoksessa analysoidaan case-tutkimusmetodilla käyttämällä käytäntönäkökulmaa, jossa käytäntö nähdään yhdistelmänä muutoskäytäntöjä, muutoksen toteutumista ja muutoksessa toimijoita. Tämän tutkimuksen narratiivinen analyysi julkisen yliopistosairaalan kontekstissa ehdottaa, että diskursiiviset käytännöt liittyvät organisaation muutokseen diskurssin phronesiksen, kontekstiriippuvaisen käytännöllisen puheen tietämyksen, kautta ja erityisesti diskurssin phronesista käyttävien diskursiivisten käytäntöjen kautta. Case-tutkimuksesta tunnistettiin neljä esimerkkiä diskursiivisista käytännöistä: alan käytännöt, mandaattikäytännöt, priorisointikäytännöt ja sanakäytännöt. Lisäksi tutkittiin strategiatekstin roolia muutoksen tulkitsijana todeten, että vaikka strategiateksti on luonteeltaan materi

The transformation of many universities to corporate-style governance impacts working conditions, work practices, academic work contracts and the autonomy of faculty. Faculty commitment to university business schools is closely associated with faculty members’ perceptions of organizational life and relationships with institutional managers. Commitment oriented behavioral traits of faculty are related to the design of administration structure, workplace setting, job definition and role expectations. It is important to better understand how these factors relate to faculty commitment in business schools, particularly in multicultural and transitional employment economies. This study utilizes the classic 1991 Meyer and Allen three-component model of organizational commitment to understand how expatriate and national faculty perceive their levels of organizational commitment in the United Arab Emirates (UAE). The research interprets qualitative data collected through interviews with business school faculty at six institutions across private and public education sectors in UAE. Five factors emerged as central to faculty commitment in the sample group: economic compensation, organizational values, autonomy, organizational support and justice, and leadership. This study makes three important contributions to organizational commitment literature, both augmenting and challenging received notions of faculty commitment: (1) the study introduces a new student-related dimension to account for how organizational failures to support student quality significantly impact faculty commitment; (2) the study determines that academics in a transitional economy tend to commit to profession, area of discipline, or country, rather than to the business school in which they work; and (3) the study finds that economic compensation is a secondary issue for expatriate faculty working in academic institutions characterized by lack of tenure, threats to faculty career futures linked to con, Tiivistelmä Monissa yliopistoissa hallintotavan muuttuminen yritysmäisemmäksi vaikuttaa työoloihin, työkäytäntöihin, työsopimuksiin ja henkilöstön autonomiaan. Henkilöstön sitoutuminen yliopistojen kauppakorkeakouluihin liittyy läheisesti tiedekuntien henkilöstön näkemyksiin organisaatioelämästä ja suhteista institutionaalisiin johtajiin. Henkilöstön sitoutumiseen suuntautuneet käytöspiirteet liittyvät hallintorakenteen malliin, työympäristöön, työmääritelmään ja rooliodotuksiin. On tärkeää ymmärtää paremmin, miten nämä tekijät liittyvät kauppakorkeakoulujen henkilöstön sitoutumiseen, erityisesti monikulttuurisissa siirtymätalouksissa. Tämä tutkimus hyödyntää Meyerin ja Allenin (1991) klassista kolmen komponentin mallia organisaatioon sitoutumisesta ymmärtääkseen, kuinka ekspatriaatit ja paikalliset tiedekunnan henkilöstön jäsenet kokevat sitoutumisensa tason suhteessa omaan organisaatioonsa Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Tutkimus tulkitsee laadullista aineistoa, joka on kerätty haastattelemalla kuuden sekä yksityistä että julkista koulutussektoria edustavan kauppakorkeakoulun henkilöstöä Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Aineistosta nousi viisi henkilöstön sitoutumisen kannalta keskeistä tekijää: taloudellinen kompensaatio, organisaation arvot, autonomia, organisaation tuki ja oikeudenmukaisuus sekä johtajuus. Laajentamalla ja haastamalla yleisiä näkemyksiä yliopiston henkilöstön sitoutumisesta tämä tutkimus kontribuoi organisaatioon sitoutumista käsittelevään kirjallisuuteen kolmella tavalla. Ensinnäkin tutkimus tuo uuden opiskelijoihin liittyvän näkökulman selittämään, kuinka organisaation epäonnistumiset opiskelijoiden laadun tukemisessa vaikuttavat huomattavasti henkilöstön sitoutumiseen. Toisekseen tutkimus määrittää, että siirtymätaloudessa akateemikoilla on taipumus sitoutua ammattiin, tieteenalaan tai maahan ennemmin kuin kauppakorkeakouluun, jossa he työskentelevät. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan, että taloudellinen kompensaatio on toisarvoinen asia

Recent research in the field of international entrepreneurship (IE) has emphasized the concept of international opportunity. The entrepreneurial behaviors focused on international opportunities have been found to be critical in IE. International opportunities, however, are often depicted in rather abstract and unspecified ways, and the research suffers from narrow theoretical discussion in relation to the concept of opportunity. To address these issues, the authors draw from entrepreneurship research and present alternative conceptualizations of opportunities as a basis for more in-depth study of international opportunities in IE. To further articulate a future research agenda, the authors review the state of knowledge on opportunities in the IE field by content-analyzing articles published between 1989 and 2012. All the analyzed articles incorporate the concept of opportunity into their studies. It is found that, although the IE research has investigated many relevant elements, it is rather limited in the articulation of the conceptual features of international opportunities and opportunity-focused behaviors. Building on these observations, the authors propose a definition of international opportunity and research questions and strategies to advance IE research on international opportunities.

The main research aim was to examine work and quality in a medium-sized construction company. My ambition was to find out how the top brass, middle managers and workers consider quality within construction. In this study I search for answers to questions as why these groups treat quality as they do and why they act in the labour process as they act. The study is qualitative with strong connections to ontological and epistemological commitments of critical management studies. In the theoretical part of the study I examine quality management, work, the history and significance of work to the individual and the change of work from the juxtaposition of the modern times to the flexible temporary work of postmodernity. I examine the effects of the changes in working life on the subjectivity of the individuals now when identities are changing constantly and autonomy as a value has replaced solidarity. I examine the product quality originating from the labour process as a manifestation of individuals’ conception of reality and structural changes in the society. I have carried out the empirical part as a single case study. The most significant data consists of the interviews of the top brass, middle management and workers. The study proves that every group in the examined organization creates its own discourse regarding the work in the labour process and the resulting quality. The top brass appreciates quality as operational quality — in other words as an undisturbed and economical progression of the labour process. The discourse of the top brass underlines substantial economical result achieved with technocratic and, above all, normative control. The top brass tries to make its view hegemonic and its patriarchal view motivates the other groups to generate their own discourses. The subjectivity of the middle management is based on an entrepreneurial attitude with a concern to product’s suitability to the customer. Its discourse shows an effort to create freedom for, Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa analysoin erään keskisuuren rakennusyrityksen toimintaa. Tavoitteenani on selvittää, miten kohdeorganisaation ylin johto, keskijohto ja työntekijät suhtautuvat rakentamisen laatuun. Tutkimuksellani etsin vastausta siihen, miksi nämä henkilöstöryhmät suhtautuvat laatuun niin kuin suhtautuvat ja miksi he toimivat yrityksensä rakennustoiminnan työprosessissa niin kuin toimivat. Tutkimus on laadullinen ja kytkeytyy vahvasti kriittisen organisaatiotutkimuksen ontologisiin ja epistemologisiin sitoumuksiin. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa tarkastelen laadun johtamista, työtä ja työn historiaa sekä sen merkitystä yksilölle. Perehdytän lukijan myös työn muuttumiseen modernin aikakauden vastakkainasettelusta postmodernin ajan joustavaksi pätkätyöksi. Tuon näkyviin työelämän muutosten vaikutuksia tekijöiden subjektiviteettiin, nyt kun identiteetit ovat jatkuvassa muutoksessa ja autonomia arvona on korvannut yhteisöllisyyden. Tarkastelen työprosessin tuloksena syntyvää tuotteen laatua yksilöiden todellisuuskäsityksen ja yhteiskunnan rakennemuutosten ilmentymänä. Olen toteuttanut empiirisen osan yhden tapauksen tapaustutkimuksena. Merkittävin aineisto koostuu kohdeorganisaation ylimmän johdon, keskijohdon ja suorittavan tason työntekijöiden haastatteluista. Tutkimus osoittaa, että jokainen yllä mainittu tutkittavan organisaation henkilöstöryhmä muodostaa oman diskurssinsa työprosessissa tehtävän työn ja tuloksena syntyvän laadun suhteen. Ylin johto kokee laadun toiminnan laatuna — siis työprosessin häiriöttömänä ja taloudellisena etenemisenä. Ylimmän johdon diskurssi korostaa hyvää taloudellista tulosta, joka saavutetaan työprosessin teknokraattisella ja ennen kaikkea normatiivisella kontrollilla. Ylin johto pyrkii saamaan oman näkemyksensä hegemoniseksi, ja sen patriarkaalinen näkemys saa muut henkilöstöryhmät kehittämään omat diskurssinsa. Keskijohdon subjektiviteetti lähtee yrittäjämäisestä asenteesta, jossa kannetaan huolta tuotteen kelpa

Entrepreneurship research is a dynamic field in development. It has long ago moved past analyzing the differences between entrepreneurs and non-entrepreneurs to trying to understand the activity that an entrepreneur does. Current entrepreneurship research has identified business opportunities and their development as the main focus of entrepreneurship research field. However the creation of new business opportunities is largely not understood and theory which builds on entrepreneurship is still in its initial phases. This study aims to understand the creation of new ventures through a holistic approach, not focusing only on the entrepreneur but also on the industry and society where the venture creation happens. Therefore this study focuses on new venture creation in a software business context. This context was chosen because the economy is moving from a production based economy to a knowledge based economy and software plays a vital role in this change. The research question set forth in this study is: How are new ventures created in the software industry? This study identifies culture, society and entrepreneur as components and actualisation, socialisation and emergence as the processes that affect new venture creation. These components and processes are derived from existing literature of entrepreneurship. Based on these components and processes a research framework is created which is used as the study approaches venture creation through process and case study logics. As a result of this study a model of venture creation in software business was created. The model shows how the dynamic formation of new ventures happens. The model of venture creation identifies components, processes and generative mechanisms of which the latter create the real dynamism in the model. The study showed how entrepreneurs and the creation of new business were tightly integrated into the environment in which the entrepreneurs resided and the people with whom they interacted., Tiivistelmä Yrittäjyystutkimus on muuttuva ja kehittyvä tutkimusala. Siinä kiinnostuksen kohde on ajan saatossa muuttunut kohti yrittäjän toiminnan ja muutoksen ymmärtämistä sen sijaan, että analysoitaisiin yrittäjien ja ei-yrittäjien eroja. Yrittäjyystutkimus on tunnistanut tämän hetken tutkimuskohteeksi liiketoimintamahdollisuudet ja niiden kehittymisen. Näiden liiketoimintamahdollisuuksien luomista ei vielä täysin ymmärretä ja yrittäjyyden teorian rakentaminen on alkuvaiheissa. Tässä tutkimuksessa uusien liiketoimintojen luomista pyritään ymmärtämään kokonaisvaltaisen näkemyksen kautta, huomioiden yrittäjän lisäksi teollisuudenalan ja yhteiskunnan jossa liiketoiminnan luominen tapahtuu. Sen vuoksi tutkimuksessa keskitytään uuden liiketoiminnan luomiseen ohjelmistoteollisuudessa. Tämä konteksti valittiin, koska talous on muuttumassa tuotantoperustaisesta taloudesta kohti tietotaloutta ja ohjelmistoilla on merkittävä rooli tässä muutoksessa. Tutkimuskysymyksenä tutkimuksessa on: Miten uusia liiketoimintoja luodaan ohjelmistoteollisuudessa? Tutkimuksessa kulttuuri, yhteiskunta ja yrittäjä tunnistetaan liiketoiminnan luomiseen vaikuttaviksi komponenteiksi ja toteutuminen, sosialisaatio ja syntyminen liiketoiminnan luomiseen vaikuttaviksi prosesseiksi. Nämä komponentit ja prosessit johdettiin aikaisemmasta tutkimuksesta. Näiden komponenttien ja prosessien pohjalta luotiin tutkimuskehikko, jonka avulla tutkimusaineistoa lähestytään prosessi- ja tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksen tuloksena luodaan ohjelmistoteollisuuteen uuden liiketoiminnan luomisen malli. Malli näyttää miten dynaaminen uuden liiketoiminnan luominen tapahtuu. Mallissa tunnistetaan komponentit, prosessit ja generoivat mekanismit joista viimeksimainitut luovat malliin todellisen dynamiikan. Tutkimuksessa havaittiin miten yrittäjät ja uuden liiketoiminnan luominen ovat tiukasti sidoksissa yrittäjän asuinympäristöön sekä sosiaalisiin suhteisiin. Tutkimuksessa havaittiin että uuden liiketoiminnan luomin

Entrepreneurship education in non-business studies has not been extensively studied. The requirements and special features of engineering education of applied sciences is a fairly unaddressed research topic. Yet, there is a growing need to develop the entrepreneurial behaviour of graduates, as voiced in feedback from stakeholders and other actors in society. The competence requirements of graduates are constantly evolving; they are specified globally as well. The aim and motivation for this study is to develop a new framework for fostering entrepreneurship in engineering education. The developed framework could be used for developing, firstly, entrepreneurial behaviour, and secondly, the entrepreneurial mind-set of the engineering graduates. The main focus of entrepreneurship education research has been on content issues and primarily from the perspective of business studies. Therefore, this study has focused on pondering the methodological challenges of entrepreneurship education in the chosen target field, engineering education. The context for outlining the framework is constructed by first introducing the operational environment of the target organisation. Thereafter, the central concepts of entrepreneurship, entrepreneurship education and technology-based entrepreneurship are processed in a literature review in order to build the theoretical basis. In addition, research methods with ontological and epistemological choices are displayed. Due to the multilevel structure of the research phenomenon, the study approaches the phenomenon through four essays. The first essay opens up the aspects and background in order to understand the role and expectations of stakeholders as regards entrepreneurship education. The second essay concentrates on the pedagogical issues and possibilities of action-based learning methods with respect to entrepreneurship education especially. The third essay combines effectuation and causation perspectives on opportunity recognitio, Tiivistelmä Yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta ei juurikaan ole tutkittu muutoin kuin liiketaloustieteen koulutuksen kannalta. Erityisesti aiheen tutkiminen ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksen näkökulmasta on ollut vähäistä. Kuitenkin niin sidosryhmät kuin yhteiskuntakin odottavat yhä enemmän valmistuvien omaksuvan koulutuksen aikana yrittäjämäistä käyttäytymistä ja yrittäjyysajattelua. Valmistuvien osaamisvaatimukset kehittyvät jatkuvasti ja ne on määritelty myös maailmanlaajuisesti. Tämän tutkimuksen tarkoitus ja motivaatio on kehittää uusi insinöörikoulutukseen soveltuva yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen viitekehys. Sitä voitaisiin käyttää ensinnäkin kehittämään valmistuvien insinöörien yrittäjämäistä käyttäytymistä ja toiseksi heidän yrittäjyysajatteluaan. Näyttää siltä, että yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksen painopiste on ollut sisältöön liittyvissä kysymyksissä liiketalouden näkökulmasta tarkasteluna. Siksi tässä tutkimuksessa on keskitytty sen sijaan pohtimaan yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen pedagogisia haasteita valitun kohderyhmän, insinöörikoulutuksen yhteydessä. Viitekehyksen kontekstia on hahmoteltu esittelemällä ensinnäkin kohdeorganisaation toimintaympäristöä. Sen jälkeen on käsitelty kirjallisuuskatsauksessa teoreettisen taustan muodostamiseksi tutkimuksen kannalta sellaisia keskeisiä käsitteitä kuten yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus ja -koulutus sekä teknologiayrittäjyys. Lisäksi on esitelty valittujen tutkimusmetodien ontologisia ja epistemologisia perusteita. Tutkittavan ilmiön monitahoisuudesta johtuen aihetta on lähestytty neljän esseen kautta. Ensimmäinen essee selvittää sidosryhmien roolia ja odotuksia yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen kentässä. Toinen essee tarkastelee pedagogisia näkökulmia ja etenkin aktivoivien opetusmenetelmien antia yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen näkökulmasta. Kolmas essee selvittää effektuaation ja kausaation näkökulmien yhteyttä liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja esittelee effektu

Organisational entrepreneurship is an entrepreneurial event. By-products of such events may include the emergence of business organisations. In this study, I discuss the event of organisational entrepreneurship fostered by organisational creativity. An event of organisational entrepreneurship can happen in the context of social spaces for play and innovation. In these social spaces, novelty, movement, and change are outcomes of the role of organisational entrepreneurship in society. The dissertation consists of four essays. Prior research defines organisational entrepreneurship as a relationship between the managerial order and organisational creativity. This particular relationship, rather than being a precise state, is one that problematises the tradition of studying entrepreneurship as a sub-discipline of management. Researchers tend to be drawn to studying the entrepreneurial order, but less so the play and innovation that contribute to the creativity aspect. Whilst permitting space for play and innovation have been acknowledged to be crucial, the role of play and innovation between the discourses of business opportunities and entrepreneurial becoming has not been discussed. The literature review in this study shows that understanding the concepts of entrepreneurial actions and processes is key to explicating organisational entrepreneurship. Hence, the principal research question of this study is: how do entrepreneurial actions and processes frame the very nature of the event of organisational entrepreneurship? There are four sub-questions (one for each essay) that illustrate how an entrepreneurial event is about creation of new spaces for play and innovation. The purpose of this study is to show what role playfulness and innovativeness play in organisational entrepreneurship. I have empirically investigated how international business opportunities may be created through entrepreneurial actions in a multinational collaboration project, and found that so, Tiivistelmä Organisatorinen yrittäjyys on yksi yrittäjämäinen tila. Tällaisessa tilassa monenlaisten sivutuotteiden, kuten liikeyrityksen, syntyminen on mahdollista. Organisatorinen luovuus tukee näiden tilojen luomiseen liittyvää tekemistä ja prosesseja. Yrittäjämäiset tilat ovat mahdollisia konteksteissa, joita tässä väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin tiloina leikille ja innovaatioille. Näiden tilojen ansiosta uutuus, liike ja muutos ovat mahdollisia ja ne kuvaavat organisatorisen yrittäjyyden roolia yhteiskunnassa. Tämä väitöskirja on neljän esseen kokoelma. Aikaisempi tutkimus määrittelee organisatorisen yrittäjyyden johtajuuden hallinnan ja organisatorisen luovuuden väliseksi suhteeksi. Ennemmin kuin jokin tila tällä jatkumolla suhde sinänsä kyseenalaistaa tradition, joka tutkii yrittäjyyttä johtajuustutkimuksen koulukuntana. Siinä tutkimusintressi on ollut hallinta, mutta ei kovin usein leikki ja innovaatiot. Vaikka leikki ja innovaatiot on nähty tärkeinä asioina, siitä huolimatta niiden roolia linkkinä liiketoimintamahdollisuuksien luomisen ja yrittäjämäiseksi tulemisen välillä ei ole vielä kovin hyvin tutkittu. Tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsaus osoittaa, että yrittäjämäiset toiminnot ja prosessit ovat keskeisimmät käsitteet organisatorisessa yrittäjyydessä. Tutkimuksen päätutkimuskysymys kuuluu: kuinka yrittäjämäiset toiminnot ja prosessit rajaavat organisatorisen yrittäjyyden syvimmän luonteen yrittäjämäisenä tapahtumana? Tutkimuksen tarkoitus on näyttää, mikä rooli leikinomaisuudella ja innovatiivisuudella on organisatorisessa yrittäjyydessä silloin, kun se nähdään yrittäjämäisenä tilana. Tutkin empiirisesti kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien luomista ja sitä, miten se tapahtuu monikansallisessa yhteistyöprojektissa. Tuloksena löysin, että se on sosiaalista oppimista. Lisäksi tutkin yrittäjämäiseksi tulemisen prosessia standup-koomikoksi tulevan henkilön kautta. Se näyttää, että syy yrittäjämäisen prosessin ilmentymiselle on intohimo tulla

The purpose of this research was to gain a more profound understanding of the emergence of the business opportunities, and to enhance the development of entrepreneurship theory in relation to this context. This research is to understand two issues: How does a business opportunity emerge? What makes it possible? This dissertation builds a conceptual framework of the process of creating the Business Opportunity and concentrates on three interrelated sub-processes emerging in it: Business Ideation Process, Business Modeling Process and Business Planning Process. The Business Ideation is defined as creating an idea of the business opportunity with a clear focus on the customer, consideration, connection, and/or commitment. The Business Modeling Process is the conceptual model of the future business opportunity consisting elements such as: value creation; firm’s internal source of advantage; position in the marketplace; profit making; and entrepreneur’s perspective. Finally, the Business Planning Process is the implementation plan of the conceptual business opportunity. The scientific choices are based on the critical realism that highlights reality simultaneously as existing independently of its observers and acknowledges the role of an actor (the entrepreneur) as being constrained by it as well as being able to change it. Furthermore, this dissertation treats the process of creating the business opportunities as creative process based on the idea of a personal (or everyday) creativity and the method of creative problem solving. The results indicate that the nature of the process of creating the Business Opportunities, the BOC process, allows all people to be treated as entrepreneurs if they play the role of the entrepreneur by interacting (more or less creatively) with business ideating, business modeling and business planning processes. Hence, the creative problem solving method utilized in every sub-process will free the entrepreneur from the restraint of th