Search

Suomi on viime vuosikymmenten aikana monikielistynyt nopeasti, mutta suuri osa väestöstä puhuu kuitenkin äidinkielenään suomea. Kieliä on käytössä siis suuri määrä, mutta yhteiskunnassa virallinen asema on vain harvalla kielellä. Tutkimukseni käsitteli monikielisten kielivalintoja, kielidiskursseja, kielellistä tietoisuutta ja kielten välisiä hierarkioita. Tutkin gradussani sitä, miten nuoret rakentavat diskursseissa monikielistä identiteettiään varsin yksikielisessä Suomessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kieli on osa identiteettiä, eikä niitä voida erottaa toisistaan. Tutkimuksessani tarkastelen myös sitä, miten nuoret puhuvat kielistä, ja näkevätkö he kielten välillä eroavaisuuksia tai hierarkioita. Aiempien tutkimusten perusteella voidaan todeta, kielet eivät ole keskenään tasa-arvoisessa asemassa yhteiskunnassa. Aineisto koostuu kahdesta kolmen 13–20-vuotiaan nuoren ryhmähaastattelusta. Aineiston analyysi jakautuu kahteen osaan. Kriittisen diskurssianalyysin avulla aineistosta on etsitty monikielisyysdiskursseja ja sitä, millä diskursseilla nuoret representoivat ja identifioivat itseään kielten käyttäjinä. Kieli nähdään tässä tutkimuksessa sosiaalisesti rakentuneena ja rajaamattomana järjestelmänä, minkä vuoksi myös monikielisyys nähdään valtioiden rajoihin sitomattomana kielen luonnollisena ominaisuutena, heteroglossiana. Diskurssi puolestaan nähdään tässä tutkimuksessa rajattuna muodostelmana sosiaalisesti tuotettuja erilaisia todellisuuksia. Laadullisen teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla aineistosta on nostettu esiin nuorten kokemuksia kielten tasa-arvosta ja kielten välisistä hierarkioista. Lisäksi analyysissa on tarkasteltu syitä nuorten kielellisten valintojen taustalla. Tutkimukseni osoitti, että nuoret identifioivat itsensä kielten käyttäjinä voimakkaimmin sosiaalisen kontekstinsa kautta. He peilasivat omaa identiteettiään suhteessa ympäröivään yhteisöönsä ja yhteiskuntaan. Yhteiskunnan arvotukset vaikuttivat kokemuksiin omasta äidink, Finland has changed towards plurilingualism in recent years. However most people still speak Finnish as their mother tongue. Even though there are multiple languages spoken in the country, only a few language has an official status. In this study I research linguistic choices among plurilingual youth, language discources and hierarchies between languages. The purpose of this study is to understand how plurilingual people create their plurilinguistic identity in a rather monolingual country. Previous researches have proposed that language is an important part of identity and and they cannot be separated. In this sudy I also research how plurilingual youth speak about languages and do they find hierarchies between languages and how different languages are treated in society. In previous studies it is shown that languages are not equal and there are hierarhies between languages. My data consists of two focus group interviews. The analysis is divided in two parts. With critical discource analysis I research plurilinguistic discourses of how informants represent and identify themselves as language users. Language, in this study, is seen as a socially constructed and is seen heteroglossic. Plurilingualism is seen as a natural part of language. Discource is seen as a limited source of socially constructed entities. With a content analysis I have researced interviewees knowledge of linguistic equality and hierarchies between languages. Reasons behind linguistic choices among youth are also viewed. According to this study linguistic identity is created among social context and linguistic group. Data showed different discources through which plurilingual youth created their plurilinguistic identity. Language is seen as a vital part of linguistic group. Interviewees constructed their identities reflecting themselves in their social circumstances and linguistic groups. Their sense of appreciation and status of their language depended on the status of their language in society.