Search

Terveyspalveluiden suurkäyttäjiä on tutkittu Suomessa 1980-luvulta lähtien. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen on perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjä. Aineisto (n = 8461) on osa laajempaa Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelmaa. Suurkäyttäjä käytti lääkäripalveluita vähintään kahdeksan kertaa vuoden aikana. Aineistoa tilastollisin menetelmin analysoimalla perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttöä ennustavat tekijät voidaan ryhmitellä suoranaisesti terveyteen liittyviin (sairaudet), välillisesti terveyteen liittyviin (sosiaaliset tekijät), terveyskäyttäytymiseen (elintavat) sekä koettuun terveyteen liittyviin ennustetekijöihin. Tilastollisesti merkitsevin suurkäytön ennustetekijä oli huono terveydentilan kokemus eli yksilön subjektiivinen kokemus terveydestään. Pitkäaikaissairaudet ja matala koulutustausta selittävät myös merkitsevästi suurkäyttäjyyttä. Suurkäyttäjät kuormittavat huomattavasti myös muita terveyskeskuksen ammattiryhmiä.

Suomalainen sairaanhoitajien koulutus kehittyi ripeästi 1940- ja 1950-luvuilla. Tämä artikkeli tarkastelee lääkintöhallituksen, lääkäreiden ja sairaanhoitajien pyrkimyksiä ohjata koulutusta komiteanmietinnöillä. Sairaanhoitajien kohdalla lääkintöhallituksen sairaanhoitajataustaisten virkamiesten kiinnostus ja aktiivisuus koulutuksen suunnittelussa ohjasi tuolloin koulujen kehitystä ja sairaanhoitajien koulutuspolitiikkaa lääkärivaltaisten komiteoiden ohi., This article is based on a dissertation on the development of Health Administration, which examines Nursing Education and its formation and implementation in 1945?1957 in Finland. At macro level the research concentrates on the planning of Nursing Education. Research material was collected from archive documents, publications and knowledge based on the memories of contemporaries. The research tradition of intellectual and administrative history was used. The interdependency between administrative operation and the organizations and operators was discovered. At the time most part of education was being governed by committee reports. However, the research results show that curricula of Nursing Education were influenced by different factors, i.e. education politics, committee reports and the National Board of Health. An international perspective to Nursing Education was introduced by leading nurses who had obtained experience in the North American education system as Rockefeller scholarship students. The administrative nurses at the National Board of Health had great influence both on Nursing Education and its curricula.

Katsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa inhimillisten voimavarojen ulottuvuuksista terveysalan projekteissa aikaisempaan tutkimukseen perustuen. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä ovat pääasialliset tutkimusmenetelmät? 2. Mitä tutkimukset kertovat inhimillisistä voimavaroista projekteissa? Tutkimuksessa tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus (n = 16) ja sisällön analyysi. Esiteltyjen tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää terveysalan projektien johtamisessa. Tutkimusaiheet ja sisällöt vaihtelivat huomattavasti. Tutkimuksissa käytettiin pääasiallisesti laadullista lähestymistapaa. Aineistot oli yleensä kerätty haastattelulla ja analysoitu sisällön analyysillä, Delfi-menetelmällä tai focus group-menetelmällä. Määrällisistä analyysimenetelmistä käytetyimpiä olivat frekvenssijakaumat. Tutkimuksissa tulee esille projektien moninaisuus, jota kuvataan tämän tutkimuksen tuloksissa jännitteisten paradoksien kautta: johtaminen – työyhteisö, hallinnointi – vuorovaikutus sekä pysyvyys – muuttuvuus. Ihmisten johtamisen ja projektikulttuurin merkitys on korostunutta. Johtopäätöksenä esitetään, että terveysalan projektien arviointi inhimillisten voimavarojen näkökulmasta on niukkaa, ja sille olisi tarvetta.