Search

Osallistumiseen kasvattaminen on keskeinen, läpi elämän jatkuva sosialisaation haaste. Konkreettinen osallistumiseen kasvattamisen keino on tekstin yhteinen tuottaminen kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa, mitä tässä tapaustutkimuksessa tarkastelemme kahdessa ryhmässä: 1) uusiin työkäytänteisiin keskittyvässä henkilöstökoulutuksessa ja 2) työelämään valmentavassa mielenterveyskuntoutuksessa. Tutkimusmenetelmänä on keskustelunanalyysi, jonka avulla yhtäältä selvitämme, miten osallistumista pyritään edistämään tekstin yhteisen tuottamisen avulla. Toisaalta tarkastelemme tämän tavoitteen toteutumista käytännössä kysyen, millaisia osallistumisen mahdollisuuksia ja rajoitteita tekstin avulla osallistaminen faktuaalisesti tuo vuorovaikutukseen. Analyysimme viittaa osallistamispyrkimysten ja todellisen osallistumisen väliseen jännitteeseen. Henkilöstökoulutuksessa tekstin yhteinen tuottaminen näyttää edistävän osallistumista, mikä ilmenee osallistujien tavassa jatkaa toistensa aloittamia lauseita sisällöllisesti ja syntaktisesti sekä pyrkiä yhteistoiminnassa saattamaan ajatukset dokumentointikelpoiseen muotoon. Kirjoittamistoiminnan kannalta tuotettavan tekstin yhteisen omistajuuden säilyttäminen on silti haasteellista, mikä asettaa osallistumiselle myös rajoitteita. Mielenterveyskuntoutuksessa tavoitteiden ja käytännön välinen jännite on erityisen selkeä, mikä haastaakin kehittämään tässä kontekstissa paremmin toimivia yhteiskirjoittamisen käytäntöjä. Yhteisöllisten tekstikäytänteiden hallinta ei synny vain kirjoitusmahdollisuuden tarjoamisesta, vaan sitä on tuettava pedagogisin ratkaisuin.

In this paper, we investigate the professional practices of hybrid artist-developers in contemporary working life. More specifically, we focus on a case where an artist instructs a theatre-based exercise in workplace training and study what kinds of skills it requires from the artist to act in this role outside the conventional art institutions. By utilizing the concept of sales work and investigating both the verbal and embodied resources in the design of the artists’ turn, we show how the position of the artist is both multifaceted and challenging. While inviting the audience members to participate in the exercise and directing its proceeding, the artist needs to constantly present the exercise in a favorable light – to “sell” it – as well as to reshape her actions according to the demands and turn-by-turn unfolding of the situation. We also show how the trainees can, for their part, regulate their participation in the exercise.

peerReviewed

This article examines the way in which interaction is commodified on websites advertising professional training. It demonstrates how interaction is conceptualized in the training course advertisements and constructed as a sellable entity that will profit the potential client organization. The results show that the course advertisements associate interaction with the challenges caused by the multitude of perspectives and behavioral patterns present in any organization. In this way, interaction is conceptualized as a problem to be solved in order for the organization to reach its full potential. As a solution, the course advertisements further promise to enhance the participants' ability to join in a 'genuine dialogue' with their interlocutors, as well as the organizations' ability to utilize the shareability made possible by such encounters. The article discusses the interdiscursive nature of these commodification practices and reflects how they are intertwined with the problematics of joint knowledge construction in knowledge and specialist work.

peerReviewed

Jo 1990-luvun alussa yhdysvaltalainen taloustieteilijä Robert Reich (1992) esitti, että tulevaisuudessa globaalit työmarkkinat tulevat jakautumaan kolmeen osaan: rutiinityöhön, palvelutyöhön sekä symbolis-analyyttiseen työhön, joka perustuu ympäröivästä ilmiömaailmasta hahmottuvien ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Suomessa tämänkaltainen luovaan ideointiin nojaava tietotyö on saavuttanut huomattavan taloudellisen ja yhteiskunnallisen painoarvon. Työn murros on myös rakentanut uudenlaisia kytköksiä työn ja kielen välille. Millainen tutkimuskohde tietoyhteiskunta on kielentutkijoille? Entä millaista osaamista kielen asiantuntijat voisivat viedä työelämään, jossa asiantuntijatyö kielellistyy ripeää vauhtia myös niin sanottujen perinteisten viestintätehtävien ulkopuolella? nonPeerReviewed

Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 11.12. 2010 nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

In classrooms, many of the activities are based on curriculum materials, such as written or oral texts. Consequently, text-related tasks and activities play a central role in the everyday work of teaching. In my dissertation, I focus on one frequently occurring text-related activity, teacher-led whole-class conversations around texts, in two different educational settings: first language and literature lessons in elementary classrooms and preservice teacher education. In my research, I draw upon Anglo-American curriculum studies as a theoretical framework for the study of teaching and, in particular, the study of curriculum use as an integral part of this work of teaching. Consequently, I consider the teacher as an active agent who makes use of different resources in order to create learning opportunities for the students. In my study, I focus on the use of two different curriculum materials: texts provided by textbooks and workbooks, and oral narratives of experience. The dissertation consists of four original research articles and a summary. The first article reports the results of systematic review of research on Finnish curriculum materials. It shows that the vast majority of research on Finnish curriculum materials focuses on the features of materials, while only a few studies concentrate on the use of materials in and for teaching and studying. The results of the second, third and fourth articles indicate that all texts, whether provided by textbooks and workbooks or produced during the instructional event, possess a rich pedagogical potential. Thus, the features of the text cannot determine how participants use text in the literacy event. Instead, learning opportunities that emerge are outcomes of participants’ action. In addition, the results of the studies highlight the crucial role of a teacher’s professional knowledge base, and, in particular, her content knowledge and pedagogical content knowledge. In order to be able to identify the pedagogical potential of the texts, the teacher needs profound knowledge about the content and its teaching and learning in school. Altogether, my dissertation challenges the assumption about the powerful role of the curriculum materials and other pedagogical artefacts in determining teaching and learning in schools. My choice to focus on naturally occurring classroom interaction instead of analysing the content of the materials makes it possible to highlight the active role of the teacher as the curriculum designer, instead of treating her as a passive follower or transmitter of a curriculum mediated by official documents or textbooks. Moreover, the findings indicate that conversation analysis and membership categorization analysis provide well-suited tools for analysing the curriculum enactment and the work of teaching. Opetustilanteissa opettaja ja oppilaat työskentelevät usein erilaisten oppimateriaalina toimivien tekstien kanssa. Teksteihin liittyvät keskustelut ovat niin taajaan toistuvia ja keskeisiä, että niiden ohjaamisen voidaan nähdä muodostavan tärkeän osan opettajan ammattitaitoa. Väitöstutkimuksessani tarkastelen kahden eri tyyppisen oppimateriaalin, oppi- ja työkirjatekstien sekä suullisten kokemuskertomusten käyttämistä opetustilanteissa: alakoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla sekä opettajankoulutuksen luento- ja ryhmäopetuksessa. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii anglo-amerikkalainen opetussuunnitelmatutkimus, ja sen keskiössä on opettajan toiminta oppimateriaalin pedagogisen potentiaalin todentajana. Väitöskirjani koostuu neljästä osatutkimuksesta ja yhteenvedosta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa kartoitan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla suomalaisessa peruskoulussa käytettyihin oppikirjoihin ja niiden oheismateriaaleihin liittyvää aiempaa tutkimusta. Toisen, kolmannen ja neljännen osatutkimuksen aineisto muodostuu videonauhoitetuista opetustilanteista, joita analysoin keskustelunanalyysin ja jäsenyyskategoria-analyysin tarjoamin välinein. Kuvaan yksityiskohtaisesti vuorovaikutuskäytänteitä, joiden avulla opettaja nostaa oppimateriaalina toimivasta tekstistä erilaisia seikkoja jaetun huomion kohteeksi ja ohjaa oppilaita tekemään niitä koskevia tulkintoja ja päätelmiä. Tarkastelen myös opettajan ammatillisen tietovarannon merkitystä oppimateriaalin pedagogisen potentiaalin tunnistamisen ja todentamisen näkökulmasta. Kokonaisuudessaan väitöstutkimukseni haastaa suomalaista koulua koskevassa keskustelussa toistuvan väitteen opetuksessa käytettyjen materiaalien ja välineiden keskeisestä roolista siinä, mitä ja miten koulussa opetetaan, opiskellaan ja opitaan. Kohdistamalla tarkasteluni oppimateriaalien sijaan luonnollisiin opetustilanteisiin, joissa oppimateriaaleja käytetään, valotan työssäni opettajan aktiivista toimintaa opetussuunnitelman toteuttajana ja opetuksessa käytettyjen resurssien hyödyntäjänä. Analyysini tuo esille opettajan keskeisen roolin siinä, millaisia oppimista mahdollistavia tilanteita opiskelijoille rakentuu erilaisten tekstien parissa työskenneltäessä. Lisäksi se osoittaa, että opettaja tarvitsee monipuolista ja syvällistä tietoa opiskeltavista asioista ja niiden opettamisesta ja oppimisesta pystyäkseen käyttämään oppimateriaaleja pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.