Search

Background: The development of health care (HC) organisations and its associations with simultaneous population health care use or mortality rate has hardly been examined in Finland. Discovering these associations is essential in order to discover potential benefits and prevent possible harm caused by such changes. Constant development is made to find inexpensive and effective means to provide HC to citizens whose demand for HC is constantly increasing, due to development of treatments and higher life-expectancy. In addition, the proportion of older adults using primary health care (PHC) in Finland is increasing as occupational health care (OHC) is no longer available following retirement and a large age group returns to public PHC. Nowadays the retired population aged 65 and above may be healthier than ever before, yet the current magnitude of older adults inevitably affects HC demand and costs. The last decade has been difficult for Finnish municipalities financially; the most recent global recessions have had an impact on funding of HC as services are funded by tax revenue. Austerity following the recession is even associated with decreased life expectancy at birth (LEB) in some European countries. HC has faced a question: how to fund the growing demand? Aims: This study aimed to investigate the organisational development in PHC associated with service utilisation and mortality. The study also aimed to explore service utilisation of primary care physicians (PCP) by older adults over time and the associations with mortality rate, as well as diminishing emergency department (ED) services in PHC in low acuity patients and its effects on the use of the whole HC system and mortality rate. In addition, the study examines the effect of alterations in the laboratory shortcut menu on the use of tests. Subjects and methods: A series of retrospective, observational, quantitative studies were applied to examine the study questions. In Study I, II and III data were collected from the electronic health records in PHC in Vantaa. In addition, in Study II and III data were gathered from secondary health care (SHC) and private HC. Mortality rates were gathered from the official statistics provided by Statistics Finland. In Study IV data were collected from the electronic laboratory records in PHC of Helsinki. Study I consists of PCP outpatients aged 65 years and older, during the years 2003-2014. Studies II and III consist of patients of all ages visiting primary care ED and study IV consists of data from PCPs using the laboratory tests. Results: According to Study I, the amount of PCP visits turned from an increasing development to a drop, which was seen in all age groups after year 2009, but especially in the younger ones (less than 75 years old). Simultaneously, the favourable decreasing trend of mortality plateaued for 2009-2012. In Study II, the so-called “reverse triage”, directing low acuity patients to office-hours, the amount of patients using a PHC ED physician declined. The closure of a peripheral ED in Study III did not affect office-hour HC even though visits to EDs declined by 25% in the PHC of the city. In both studies visits to the private HC increased and in Study II also the referrals to secondary care increased. Neither of the changes affected mortality. Study IV examined the removal of the Aspartate aminotransferase test (AST) and Erythrocyte sedimentation rate (ESR) from the laboratory shortcut menu, while retaining them in the full list. After the intervention the use of these two declined by 90%. The use of Alanine transaminase test (ALT) and C-reactive protein (CRP) - both control tests - in the shortcut menu increased during the investigation period. Conclusions: Results demonstrate that development of costs and quality in PHC is not easily achieved with the studied processes. Out of four studies, two focusing on ED showed local impact of decreasing use, but the patients shifted to other – and even more specialised and therefore expensive HC providers. In the use of PCPs by older adults, a decreasing trend in utilisation was observed. However, this was associated with the end of the earlier favourable decreasing mortality rate. In exploring the use of the laboratory tests after removing them from the shortcut menu, the decrease in use was significant. The goal to achieve beneficial development in HC is not something considered to be self-evident. Therefore follow-up and iterative development of processes is essential. Mortality as an outcome is an infrequent event to witness, yet an important one. Municipalities and the state should invest research funds to examine the best ways to provide health care to an increasing number of old age population, so that the Finnish HC would achieve the excellence it is aiming for. Taustaa: Terveydenhuollon organisaatioiden kehityshankkeita ja niiden seurauksia väestön terveyspalveluiden käyttöön sekä kuolleisuuteen ei ole Suomessa laajalti tieteellisissä hankkeissa tutkittu. Tällaisten muutosten seurausten tarkastelu on välttämätöntä mahdollisten hyötyjen havaitsemiseksi sekä mahdollisten haittojen estämiseksi. Jatkuvaa kehitystyötä tehdään edullisten keinojen löytämiseksi terveydenhuollon tarjoamiseksi kansalaisille, koska palveluiden kysyntä kasvaa hoitojen kehittymisen ja parantuneen elinajanodotuksen vuoksi. Lisäksi ikääntyvän väestön määrä kasvaa perusterveydenhuollossa, koska työterveyshuolto päättyy eläkkeelle siirtymisen jälkeen ja suuri ikäryhmä palaa julkiseen terveydenhuoltoon. Nykyään yli 65-vuotiaat eläkeläiset voivat olla terveempiä kuin koskaan ennen, mutta ikäryhmän koko vaikuttaa väistämättä terveydenhuollon kustannuksiin. Viimeinen vuosikymmen on ollut suomalaisille kunnille vaikeaa taloudellisesti. Globaalit taantumat ovat vaikuttaneet terveydenhuollon rahoitukseen, koska palvelut rahoitetaan verotuloilla. Taantumaa seuranneet säästöt ovat liittyneet joissakin Euroopan maissa jopa alentuneeseen elinajanodotteeseen. Perusterveydenhuollon haasteena on, kuinka rahoittaa syntynyt kysyntä. Tavoitteet: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perusterveydenhuollon organisaatiomuutosten yhteyttä palveluiden käyttöön ja kuolleisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tutkia yleislääkärien vastaanottojen määrän muutoksia ikääntyneillä potilailla ja sen yhteyttä kuolleisuuteen, sekä selvittää kiireettömien potilaiden palveluiden laskun vaikutusta koko terveyspalvelujärjestelmän käyttöön ja kuolleisuuteen. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin laboratorion pikavalikon muutosten yhteyttä testien käyttöön. Tutkimuskohteet ja menetelmät: Päämenetelminä tässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa oli käytetty havainnoivaa ja retrospektiivistä asetelmaa tutkimuskysymysten ratkaisemiseksi. Tutkimuksessa I, II ja III data kerättiin sähköisistä potilastietojärjestelmistä Vantaan perusterveydenhuollosta. Lisäksi tutkimuksissa II ja III aineisto kerättiin paikallisista päivystyskäynneistä sekä yksityisestä terveydenhuollosta. Kuolleisuusluvut saatiin Suomen tilastokeskuksen virallisista tilastoista. Tutkimuksessa IV aineisto kerättiin laboratoriotietojärjestelmästä Helsingin perusterveydenhuollosta. Tutkimus I sisälsi yleislääkärin avovastaanoton 65 vuotta täyttäneet potilaat vuosien 2003–2014 ajalta. Tutkimukset II ja III sisälsivät potilaat kaikista ikäryhmistä, jotka kävivät perusterveydenhuollon ensiavussa ja tutkimus IV yleislääkäreiden käyttämät laboratoriotutkimukset. Tulokset: Tutkimuksen I mukaan yleislääkärikäyntien määrä kääntyi kasvavasta kehityksestä yllättäen vähenevään kaikissa tutkimuksen ikäryhmissä vuoden 2009 jälkeen, erityisesti alle 75-vuotiailla. Samanaikaisesti kuolleisuuden vähenemisen positiivinen kehitys loppui vuosina 2009–2012. Tutkimuksessa II, käänteinen triage, kiireettömäksi arvioitujen potilaiden siirto kiireettömälle vastaanotolle, vähensi perusterveydenhuollon ensiavun lääkärillä käyviä potilaita. Paikallisen ensiavun sulkeminen tutkimuksessa III ei vaikuttanut terveyskeskuksen päivävastaanottoihin, vaikka ensiavun käynnit vähenivät 25 % Vantaalla. Kuitenkin, molemmissa tutkimuksissa havaittiin yksityisen sairaanhoidon käytön lisääntyminen sekä tutkimuksessa II myös erikoissairaanhoidon ensiavun käytön lisääntyminen. Kummassakaan tutkimuksessa ei havaittu muutoksia kuolleisuuteen. Tutkimuksessa IV tutkittiin aspartaattianimotransferaasikokeen (AST) ja punasolujen sedimentoitumisnopeuden (ESR) poistamista laboratorion pikavalikosta samalla, kun ne jäivät kuitenkin saataville kaikki tutkimukset kattavaan valikkoon. Intervention jälkeen näiden kahden testin käyttö väheni 90 %. Alaniinitransaminaasikokeen (ALT) ja C-reaktiivisen proteiinikokeen (CRP) – molemmat kontrollitestejä – käyttö pikavalikossa lisääntyi tutkimusjakson aikana. Johtopäätökset: Tulokset osoittavat, että tutkimuksessa kuvatuilla interventioilla ei ole helppo saada aikaan nykyistä tehokkaampaa ja vaikuttavampaa terveydenhuoltoa. Neljästä tutkimuksesta kahdessa ensiavun tutkimuksessa havaittiin palvelutarjonnan vähentämisellä paikallisia vaikutuksia, mutta potilaat siirtyivät toiseen - erikoistuneempaan ja siten kalliimpaan – palvelun tarjoajaan. Ikääntyvien potilaiden käyntimäärät yleislääkärillä ja samanaikaisesti kuolleisuuden väheneminen hidastui. Tutkittaessa laboratoriotestien käyttöä niiden poistamisen jälkeen pikavalikosta; testien käytön lasku oli huomattavaa, mutta kustannushyödyt jäivät tuntemattomaksi. Myönteisen, terveyttä tuottavan kehityksen saavuttaminen perusterveydenhuollossa ei ole itsestään selvää. Siitä johtuen prosessien seuranta ja jatkuva kehittäminen ovat välttämättömiä. Kuolleisuus on tärkeä, mutta epäherkkä muuttuja todennettavaksi. Kuntien ja valtion tulisi rahoittaa tutkimusta, joka selvittää miten terveydenhuolto kannattaisi tuottaa vanhusten määrän lisääntyessä. Vain näin suomalainen terveydenhuolto saavuttaisi sen erinomaisuuden, mitä se tavoittelee.

YouTube kasvattaa jatkuvasti suosiotaan viihdepalveluna ja on tuonut suosituimmille sisällöntuottajille eli ’tubettajille’ myös laajaa julkisuutta. YouTube-julkisuutta ei ole kuitenkaan ilmiönä tutkittu vielä kovinkaan paljon, ja erityisesti YouTube-videoiden multimodaaliset piirteet ovat jääneet toistaiseksi tutkimushuomion ulkopuolelle. Videopalvelussa on myös huomattava queer-edustus, ja seksuaalivähemmistöjen videotuotantoja onkin tutkittu jo jonkin verran lähinnä sosiologisesta näkökulmasta käsin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kielitieteellisen stance-käsitteen avulla, miten suositut tubettajat asennoituvat videoissaan yleisöään ja fanejaan kohtaan. Tutkimusaineistona on käytetty viiden suositun englanninkielisen tubettajan ’coming out’ eli ’kaapista ulostulo’ -videoita. Tavoitteena on selvittää multimodaalisen diskurssintutkimuksen keinoja käyttäen, millaisia asenteita faneja kohtaan näillä videoilla esiintyy ja minkälaisia merkityksiä näillä asenteilla on näiden digitaalisen median kuuluisuuksien ja heidän faniensa väliselle suhteelle. Tutkimuksen tuloksena ilmeni viisi erilaista asennetyyppiä, joita rakennettiin multimodaalisin keinoin ja jotka ilmensivät tubettajien erityislaatuista fanisuhdetta. Erityisen yleisiä olivat ystävälliset ja tunnepitoiset asenteet, joilla rakennettiin intiimiä ja henkilökohtaiselta tuntuvaa suhdetta yleisöön. Tyypillinen oli myös aitoutta korostava asenne, jossa tubettajat painottivat esiintyvänsä faneille täysin rehellisinä ja aitoina omina itsenään. Tubettajien fanisuhteen todettiin olevan poikkeuksellinen perinteisen median kuuluisuuksiin verrattuna, mutta sen havaittiin myös ilmentävän yleisempiä sosiaalisen median julkisuuden haasteita, kuten painetta säilyttää somen välityksellä välitön ja intiimi yhteys faneihin.

OBJECTIVESThe aim is to explain how Finland has systematically built the mental health services for refugees. BACKGROUNDTwo migrant population studies conducted in Finland over this decade (Migrant Health and Wellbeing Study and Survey on work and well-being among people of foreign origin) has shown that immigrants, especially those who come to Finland as refugees or from similar conditions, experience a higher level of psychological load than general population. MATERIALS AND METHODS The PALOMA project (Developing National Mental Health Policies for Refugees) was launched in 2016 to tackle this wellbeing cap in the population. One outcome of the project was PALOMA handbook. The handbook includes recommendations targeted at different fields as well as methods and tools for decision-makers, supervisors and professionals for promoting refugeesu2019 mental health and preventing, identifying and treating the problems. Implementation of the recommendations on PALOMA handbook to the different fields of mental health work started in 2018. During the PALOMA project the need for national coordination and the establishment of regional centers of excellent and support on refugees mental health work was recognized. To fulfill this need the PALOMA2 project (National support system for refugee mental health work and the knowhow dissemination) started in February 2019. RESULTS As a result of the PALOMA work the mental health and mental health work with the refugees will be improved and systematically organized as a part of the Finnish regional government, health and social services reform. CONCLUSION The PALOMA work has systematically improved the mental health and mental health services of the refugees in Finland.

YouTube on tärkeä uusi ilmiö ja suosittu viihdekanava etenkin nuorten keskuudessa. YouTube-yhteisöjen suosiosta huolimatta ei niistä ole vielä tehty juurikaan tutkimusta, ja nettiyhteisöjen tutkimus onkin kohdistunut lähinnä tekstipohjaisiin yhteisöihin, kuten foorumeihin. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, kuinka YouTuben videobloggaajat rakentavat yhteisöllisyyden tunnetta faniensa keskuudessa. Tutkimuskohteenani on YouTube-kanava Vlogbrothers, jolla on yli kaksi miljoonaa vakituista katsojaa ja jonka ympärille on rakentunut poikkeuksellisen tiivis kansainvälinen katsojayhteisö. Videodataa analysoimalla pyrin erottamaan erilaisia keinoja, joilla vloggaajat vahvistavat yhteisöllisyyden kokemusta omalla kanavallaan. Tarkastelussani selvisi, että Vlogbrothers-kanavan pitäjät rakentavat yhteisöllisyyttä muun muassa pyrkimällä luomaan yhteyden katsojiin, vahvistamalla jatkuvasti katsojien kuulumisen yhteisöön, viljelemällä sisäpiiritermistöä, ylläpitämällä yhteisön perinteitä, sekä kannustamalla katsojia osallistumaan yhteisön projekteihin. Visuaalisista keinoista yhteisöllisyyttä rakensi yhteyden luominen katsekontaktilla, innostuksen ilmaiseminen kasvonilmeillä ja eleillä, sekä katsojien pääsy kameran kautta vloggaajien henkilökohtaisille elämänalueille. Tutkielma osoittaa vlog-formaatin tehokkuuden nettiyhteisöjen rakentajana. Lisätutkimusta kaivattaisiin kuitenkin erityisesti fanien omista kokemuksista YouTube-yhteisöistä.