Search

Museot ovat historiallisesti toimineet identiteettien, normien ja valta-asetelmien rakentajina, tulkitsijoina ja muokkaajina. Nykypäivänä museoissa suhtaudutaan kuitenkin usein kriittisesti niiden historialliseen rooliin. Yhä useammin museoissa pyritään toimimaan yhteiskunnallisen muutoksen tuottajina ja hyödynnetään toisinaan jopa aktivistisia toimintatapoja. Vaikea kulttuuriperintö, sen herättämät epämukavat tunteet ja niiden käsittelytavat näyttäytyvätkin nykyajan museotyön keskeisimpinä kysymyksinä. Niiden käsittelyyn sisältyy kuitenkin ristiriitoja, jotka voivat herättää epämukavuutta sekä museokävijöissä että museoalan toimijoissa. Heinäkuussa 2023 käynnistynyt nelivuotinen Epämukava museo – Kohti turvallisia, rohkeita tiloja -tutkimushanke syntyi tarpeesta ymmärtää syvemmin museon asemaa vaikeiden aiheiden käsittelijänä analysoimalla erityisesti museovieraiden kokemia epämukavuuden tunteita ja tunteiden aiheutumisen syitä. Vaikka kävijöiden museokokemuksia on tutkittu myös aiemmin, ei museoiden mahdollisuuksista vaikuttaa kävijöiden ajatteluun tiedetä vielä paljoa. Hankkeen tavoitteena on pohtia erityisesti epämukavuuden kokemuksen sisältämää transformatiivista sekä korjaavaa potentiaalia ja museoiden mahdollisuuksia hyödyntää näitä kävijäkokemuksia osana muuttuvaa museotyötä.

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Transformatiivinen opettajaksi oppiminen – fenomenologis-hermeneuttinen analyysi luokanopettajakoulutuksesta, Jyväskylän yliopistossa 18.6.2022.

Transformative learning in teacher education qualitatively changes future teachers' meaning systems of learning, teaching, and education. In this study, I explored transformative learning in Finnish class teacher education. Data were collected by observing student teachers over two academic years. Data also contains writings that student teachers produced during that period. A phenomenological analysis focused on the general characteristics of the transformative way of becoming a teacher and identified a process consisting of four phases: starting point, crack, ambivalence, and transformation. A hermeneutic analysis was used to interpret how the process occurred in practice. The results suggest a long and ambivalent process, which challenges educational policy discourses that emphasize efficiency and speed.