Search

Non

This Handbook has been developed in the framework of the ThinkNature project. Its main objective is to gather and promote state-of-the-art knowledge regarding Nature-Based Solutions (NBS), comprising a comprehensive guide to all relevant actors. To this end, each aspect of NBS is investigated, from project development to financing and policy making, and is presented in a concise and comprehensive way, in order to be easily understandable. Regarding the EU agenda around NBS, this Handbook contributes to: • Expanding the knowledge base about the effectiveness of NBS, • Supporting the implementation of NBS through enhancing their replicability and upscaling, • Utilising the knowledge and experience of stakeholders, and • Proposing a comprehensive methodological approach for innovation.

ThinkNature project funded by the EU Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No. 730338 Nature-based solutions (NBS) are actions inspired by, supported by, or copied from nature, that deploy various natural features and processes, are resource efficient and adapted to systems in diverse spatial areas, facing social, environmental, and economic challenges. The main goals of NBS are the enhancement of sustainable urbanisation (Figure ES.1), the restoration of degraded ecosystems, the development of climate change adaptation and mitigation, and the improvement of risk management and resilience. Moreover, NBS address global challenges, directly connected to the Sustainable Development Goals (SDG). NBS provide multiple benefits and have been identified as critical for the regeneration and improvement of wellbeing in urban areas, coastal resilience, multifunctional watershed management, and ecosystem restoration. They also increase the sustainability of matter and energy use, enhance the insurance value of ecosystems, and increase carbon sequestration. The vision of the European Commission is to position the EU as a leader in naturebased innovation for sustainable and resilient societies. Establishing an NBS evidence and knowledge base, developing a repository of best practices, creating an NBS Community of Innovators, and improving communication ' and NBS awareness are the main actions to achieve this vision. The added value of the NBS knowledge repository would be better dissemination and visibility, and better uptake and mainstreaming of NBS, as well as contributing to and establishing lively Community of Practice. The evidence for NBS includes NBS case studies, business cases, facts and figures supporting NBS effectiveness and NBS added value, and successes and failures

Esiselvityksen rahoittaja: Kiinteistöalan koulutussäätiö Kiinko 2012

Ympäristöministeriön Lähiöiden kehittämisohjelman 2008–2011 tutkimus‐ ja selvityshanke Leppoisa lähiömme 2009–2011 Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos- - Hankkeen taustapaperi

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu -työni on kuvaileva ja etsinnällinen tutkimus kaupunkilaisen ympäristövastuullisesta elämäntavasta. Laadullisen tutkimusotteen avulla olen yrittänyt piirtää ”urbaanin ekon” profiilin: mitä ympäristövastuullisuutta omassa arjessaan toteuttava kaupunkilainen tekee ja ajattelee. Tässä työssä en määrittele tai mittaa ekologista elämäntapaa: kriteerinä on yksilön itse kokema arjen ekologisuus. Yhdeksän teemahaastattelun ja kahden ryhmäkeskustelun avulla muodostunutta empiiristä aineistoa olen täydentänyt laajahkolla taustakirjallisuudella. Tutkimus on toimijalähtöinen, mutta olen pyrkinyt kiinnittämään ympäristövastuullisen kaupunkilaisen profiilin myös laajempiin yhteiskunnallisiin kehyksiin (rakennenäkökulma). Taustalla on lähinnä Ulrich Beckin aikalaisanalyysiin perustuva ajatus refleksiivisestä modernisaatiosta ja yksilön osuudesta siinä. Olen pohtinut empiirisen aineiston avulla, onko refleksiivisen modernisaation etenemiselle olemassa yksilöllisiä edellytyksiä (niin sanotun alapolitiikan toteuttajia). Aineiston pohjalta olen nostanut esiin teemoja, joita käsittelen niin haastateltavien kertomusten kuin taustakirjallisuuden avulla. Tällaisia teemoja ovat ympäristötietoisuus eri ulottuvuuksineen, arjen ympäristöteot (mm. kierrätys, lajittelu, asumis-, liikkumis- ja kulutusvalinnat), kaupunkilaisen luontosuhde ja työn merkitys. Olen etsinyt vastausta kysymykseen, miten jotkut ihmiset kykenevät motivoitumaan ympäristövastuulliseen elämäntapaan yksilöllisyyttä ja hetkellisyyttä korostavassa nykyajassa, ulkopuolisen silmissä ikäänkuin uhrautumaan ympäristön puolesta. Tutkimukseni osoittaa, että ympäristövastuullisuutta arjessaan vaalivan kaupunkilaisen elämäntavassa ei ole kysymys uhrautumisesta vaan vapaudesta. ”Urbaanien ekojen” valinnat ovat henkilökohtaisia, kokonaisvaltaisia ja järjenmukaisia. Valinnat pohjautuvat lähinnä tietoon, tiedostamiseen ja tiedon kognitiiviseen prosessointiin sekä sitä kautta syntyvään vastuun tunteeseen ja omakohtaiseen sitoutumiseen ja motivoitumiseen. Ympäristövastuullisuus merkitsee haastattelemilleni ihmisille lisäarvoa, ”tavalliseen elämään” verrattuna parempaa elämää. Arjen ekologisuus ei ole luopumista, menettämistä tai tinkimistä hyvän elämän edellytyksistä. Tutkimus haastaakin stereotyyppisiä käsityksiä niin ekologisen elämäntavan vaivalloisuudesta kuin esimerkiksi myyttisiin maalaisjuuriin tai myyttiseen maalaismaisemaan perustuvan ”syvän” tai ”aidon” luontosuhteen tarpeellisuudesta ekologisen elämäntavan omaksumisessa.