Search

Tässä selvityksessä esitetään RoboÄly-hankkeen (Ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn kehitysvaateet julkiselle sektorille – Robottien ja tekoälyn kehitysvaateet tietoinfrastruktuurille) tuloksia. Selvityksessä tarkastellaan ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn soveltamista julkisella sektorilla sekä niiden tyyppitehtäviä. Lisäksi kuvataan teknisiä edellytyksiä tekoälyn (erityisesti koneoppimisen) soveltamiselle julkisella sektorilla ja mitä tietoturvaan sekä tietosuojaan liittyviä seikkoja tulee huomioida ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn soveltamisessa. Selvitys määrittelee edelleen valintakriteeristöt, miten tunnistetaan ohjelmistorobotiikalle tai tekoälylle soveltuvat tehtävät tai prosessit (viranomaisprosessit) sekä kuinka robotiikka- ja tekoälyhankkeiden hyötyjä voidaan arvioida. Selvityksessä kuvataan kaksi Oulun kaupungin casea: ohjelmistorobotiikka case ja tekoäly case. Selvityksessä esitetään myöskehittämistoimenpide-ehdotuksia, jotka tukevat ohjelmistorobottien ja tekoälyn hyödyntämistä ja käytön leviämistä julkisella sektorilla.

Similarities in public sector organizations allow the reuse of SW products using open-source (OS) like characteristics. This enables cost savings as organizations can reuse and tailor SW products developed by other organizations free of charge. However, without coordination SW products will evolve in an uncontrolled manner. This article argues the importance of application lifecycle management during the evolution of SW products in the public sector's open-source communities. The state-of-the-art and state-of-the-practice are well established in open-source development and SW product lifecycle management but they need to be applied for public sector. This article defines models for the lifecycle management of open-source like SW products in the public sector. The models have been developed in cooperation with OS specialists, lifecycle-management specialists and a number of public sector organizations. The results and experiences of this research are interesting to the public sector in other countries that are considering open source as a way to increase the cost efficiency of the information systems development. This article is also targeted at IT research organizations and software companies that operate with public sector organizations.

VTT:n Mobile Facility Management Services -tutkimushankkeessa, joka toteutettiin vuosina 2005-2008, tarkasteltiin kiinteistöpalvelualan ja rakennusalan mobiiliteknologiaan perustuvia palveluja ja sovelluksia. Lähtökohtana oli nykyinen palvelutarjonta, jonka käyttöintensiteettiä, käytettävyyttä ja tulevia haasteita selvitettiin asiantuntija-arvioiden perusteella sekä haastattelemalla alan yritysten edustajia. Uusia palveluja simuloitiin tietokoneella simulointiohjelmilla ja potentiaalisimmista tehtiin pilotteja yhdessä kiinteistöpalveluliiketoiminta-alan yritysten kanssa. Tutkitut mobiiliratkaisut perustuivat mobiiliteknologiasovellusten hyödyntämiseen, kuten J2ME, GPRS, NFC/RFID-teknologia, matkapuhelimen kamera ja GPS-teknologia. Puhelimen lisäksi mobiililaitteena voi luonnollisesti toimia normaali kannettava tietokone tai sopiva PDA-laite, jos laitteessa ja käyttökohteessa on toimiva langaton yhteys. Kiinteistö- ja rakennusalalla käytetään matkapuhelimia rutiininomaisesti soittamiseen, mutta myös tekstiviestien lähettämiseen ja sähköpostitukseen etenkin päällikkötasolla. Sen sijaan muiden sovellusten käyttäminen, kuten matkapuhelimen kameran käyttö, RFID-sovellukset ja GPS-sovellukset, ovat varsin vähän käytettyjä. Suomessa Nokia on integroinut em. sovellukset matkapuhelimeen, joten niiden saatavuus on helppoa, koska ei tarvita mitään erillistä laitetta. Varsinaiset PDA-laitteet ovat melko harvinaisia Suomessa, mikä poikkeaa varsin merkittävästi muiden maiden kulttuureista, joissa näiden laitteiden käyttö on selkeästi yleisempää (esim. BlackBerry Yhdysvalloissa). Mobiiliratkaisujen käyttöönoton oleellisimpia edellytyksiä ovat laitteiden ja sovellusten helppokäyttöisyys, luotettavat yhteydet ja edullinen hinta niin normaalikäytössä kuin myös datakäytössä. Viime aikoina hinnoittelu on selkeytynyt, joten sitä ei enää pidetä käyttäjien keskuudessa kovinkaan ongelmallisena. Matkapuhelimella osoittautui olevan monia käytännön etuja verrattuna muihin päätelaitteisiin: jokainen omistaa matkapuhelimen, työpuhelimet ovat hyvin yleisiä, laitteet ovat tuttuja, ja sitä kautta niiden käyttö koetaan helpoksi. Toteutetuissa piloteissa havaittiin myös jossain määrin yllättävä piirre: puhelimien käytettävyys päätelaitteena koettiin varsin hyväksi ja toimivaksi. Hankkeen alkuvaiheessa (vuonna 2006) oli havaittavissa, että kiinteistö- ja rakennusalalle mobiilipäätelaitteilla käytettävät palvelut olivat varsin uusi asia eikä niitä koettu sillä tavoin omaksi, että niiden kehittämiseen olisi oltu valmiita satsaamaan tai merkittävästi osallistumaan. Hankkeen aikana ja osin toivottavasti sen ansiostakin alan näkemykset mobiiliratkaisuista ovat muuttuneet oleellisesti. Nykyään nähdään ja ymmärretään niiden suuri merkitys toimialalle mm. tuottavuuden parantajana alan arvoverkoissa. Toisaalta on nähty laajemminkin, että kiinteistö- ja rakennusala todellisuudessa toimii kaikentyyppisten mobiilipalvelujen alustana: ihmiset toimivat rakennetussa ympäristössä ja käyttävät sen kautta välittyvää tietoa ja rakennetun ympäristön itsensä tarjoamaa informaatiota.

The aim is to describe the currently experienced benefits and obstacles for enhancing FM services with the currently available technological enablers. Mobile technology has a vide yet largely untapped potential for full mobility or micro-mobility workplaces, typical for FM services. This paper presents an integration of several studies conducted at VTT to identify the current benefits and obstacles of mobile technology as perceived by Finnish FM professionals. The main means of the study were (1) to describe the current technological enablers for the utilisation of mobile technology at FM settings and (2) to interview the FM professionals on their perceived benefits and obstacles of the utilisation of the currently available technology. Though the empirical part is limited to Finnish settings, the observations are likely valid in several other developed countries as well. The findings of the empirical part include currently feasible mobile solutions and their perceived limitations. The experienced benefits are discussed and critical success factors are nominated. The perceived benefits are mostly related to improved resource efficiency and quality control. The essential success factors and remaining obstacles are discussed. The change of practice to support the exploitation of mobile technology is emergent. The paper gives experience-based suggestions for both demand and supply sides of the service procurement to gain the feasible benefits and avoid the currently hindering obstacles, as the paper provides insight on current and future tools for the mobile aspects of FM. The findings are relevant for the service providers and operators as well.