Search

Yhteiskunnalliseen keskusteluun on liittynyt jo usean vuosikymmenen ajan puhe yrittäjyyskasvatuksesta. Se on aihealue, joka on otettu osaksi virallisia asiakirjoja, kuten opetussuunnitelmia ja hallitusohjelmia. Puheenvuoroja yrittäjyyskasvatuksesta käyttävät monet tahot, esimerkiksi kansanedustajat, opettajat ja erilaiset etujärjestöt. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten kansanedustajat puhuvat yrittäjyyskasvatuksesta. Tausta-ajatuksena on diskurssianalyyttinen lähestymistapa puheen totuutta rakentavaan luonteeseen. Tutkimuksen metodina on retorinen analyysi, joka tarjoaa mahdollisuuden puhkoa argumentteja ja päästä käsiksi piilossa oleviin premisseihin. Tutkimus on syntynyt tarpeesta selvittää yrittäjyyskasvatukseen liitettyjä ja sen luomia merkityksiä. Tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä yrittäjyyskasvatukseen liitetään, ja analyysin kohteena on kysymyksen todellisuutta erityisesti rakentava puhepositio: kansanedustajien puheet. Aineistona on 26 kansanedustajien pitämää puheenvuoroa, joissa puhutaan yrittäjyyskasvatuksesta. Tutkimuksen tulos osoittaa, että kansanedustajien yrittäjyyskasvatuspuheet ovat ylistyspuhetta, jossa ylistyksen kohteena on yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyys. Puheenvuoroissa yrittäjyyskasvatus käsitetään ulkoisen yrittäjyyden edistämiseksi, joka antaa viitteitä uusliberalistisesta tavasta puhua koulusta. Tämä puhe kuitenkin verhoillaan yleisesti hyväksyttyjen ajatusten taakse. Tutkimus antaa viitteitä myös kansanedustajien suhtautumisesta yleisesti koulujärjestelmään, joka avaa monia uusia tutkimusaiheita.