Search

This research studies sensor based dairy cow estrus detection. For the study, we recorded motion and temperature data with a collar sensor. The data was used in algorithm development end evaluation. In result, we developed three different algorithms, all suitable for micro-controller based devices. All the developed algorithms succeeded in the estrus detection against a reference system. However, inactivity detection based algorithm was the mostreliable andtolerantto differentconfigurations. In conclusion, the estrus is detectable with accelerometer based sensors. However, in order to make secure conclusions, the results of this study should be verified by a successful insemination., Tässä opinnäytetyössä tutkitaan sensoreihin perustuvia lypsylehmän kiimantunnistus menetelmiä. Tutkimusta varten kerättiin kiihtyvyys- ja lämpöanturidataa lehmiltä kaulalle kiinnitetyillä datan keruulaitteilla. Työn lopputuloksena on kolme erilaista kiihtyvyysanturin dataan perustuvaa algoritmia. Kaikki algoritmit suoriutuivat kiimantunnistuksesta. Kuitenkin passiivisuuden tunnistukseen perustuva algoritmi osoittautui kaikista luotettavimmaksi ja varmimmaksi erilaisilla parametreilla. Työn johtopäätöksenä on, että lypsylehmän kiima on tunnistettavissa kiihtyvyysanturiin perustuvalla sensorilaitteella. Kuitenkin varmojen johtopäätösten tekemiseksi, tämän työn tulokset tulisi vielä vahvistaa onnistuneilla siemennyksillä.

Airbus has predicted that by 2034, there will be a demand for 32,600 new airplanes. Asian markets will cover most of this demand - over one third of the total demand over the course of the next 20 years. This forecasted high demand naturally interests many actors in the industry, especially airplane manufacturers. The number of Asian passengers is increasing all the time and their culture significantly deviates from Western culture. The cabin crew, more specifically, cabin crew who fly to Asia, was identified as an important reference group for this study. The cultural differences of Japanese and Chinese passengers and their habits were studied through interviews conducted with cabin crew. The interviewees were Finnish, Chinese and Japanese. The study consisted of eight one-on-one semi-structured interviews and one observation of a flight to Seoul, South-Korea. In addition, during the flight four shorter questionnaires were completed by the cabin crew. The interviews were based on various aspects of the FUCAM –project (Future Cabin for Asian Markets), such as groups of passengers, cultural differences, food and in-flight entertainment. The aim of this study was to identify the special features among Asian passengers and how these features should be taken into consideration for the construction of future airplane cabins. The interviewees contributed their own observations of the Asian passengers and gave their insights into how the passengers’ needs could be accommodated in a future cabin. The themes that stood out strongest and occurred most often were, for example, the increasing amount of Asian female passengers and their special needs, the etiquette of reclining the seat and the absence of a common language which caused communication problems. It was also surveyed whether the cabin crew had encountered any so-called lead users, i.e. those who have a special need for something and solve it by themselves before there is any commercial solution for it. These kinds o, Airbus on ennustanut, että vuoteen 2034 mennessä kysyntä uusille lentokoneille maailmanlaajuisesti on 32,600. Aasian markkinat kattavat tästä suurimman osan, yli kolmanneksen kokonaiskysynnästä seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä suuri kysyntä kiinnostaa luonnollisesti monia toimijoita, erityisesti lentokonevalmistajia. Aasialaisten matkustajien osuus kasvaa jatkuvasti ja heidän kulttuuri poikkeaa merkittävästi länsimaisesta. Työssä identifioitiin tärkeäksi referenssiryhmäksi matkustamohenkilökunta; purserit, lentoemännät ja stuertit, joiden tyypillinen reitti suuntautui Aasiaan. Haastateltavat olivat suomalaisia, kiinalaisia ja japanilaisia. Japanilaisten ja kiinalaisten matkustajien tapoja ja kulttuurieroja kartoitettiin matkustamohenkilökunnalle tehtyjen haastatteluiden perusteella. Aineisto koostui kahdeksasta kahdenkeskisistä teemahaastattelusta sekä yhdestä havainnointimatkasta Etelä-Korean Souliin. Matkan aikana tehtiin lisäksi neljä pienempää lomakehaastattelua matkustamohenkilökunnalle. Haastattelujen aiheet pohjautuivat FUCAM-projektin aiheisiin, kuten matkustajaryhmiin, kulttuurieroihin, ruokaan ja matkan aikana tarjolla oleviin viihdepalveluihin. Työn tavoitteena oli tunnistaa erityispiirteitä aasialaisissa matkustajissa sekä miten nämä piirteet tulisi huomioida matkustamoissa tulevaisuudessa. Haastateltavat kertoivat omista havainnoistaan aasialaisista matkustajista sekä antoivat näkemyksiä tulevaisuuden tarpeista lentokoneessa. Useimmin ja vahvimmin toistuvina teemoina nousivat esille mm. aasialaisten naismatkustajien kasvava määrä sekä heidän erityistarpeiden huomioiminen, penkin selkänojan laskua koskevat etiketit sekä kielitaidon puuttumisesta johtuvat kommunikaatio-ongelmat. Samalla kartoitettiin, mikäli matkustamohenkilökunta on tavannut matkustajien joukossa niin kutsuttuja edelläkäyttäjiä, eli matkustajia, jotka ovat ratkaisseet omat erityistarpeensa itse, ilman että siihen olisi vie

Terveysteknologia on Suomessa ja maailmalla nopeasti kasvava teollisuudenala. Terveysteknologian vienti oli vuonna 2015 1,92 miljardia euroa, mikä on 6,6 prosentin kasvu vuodesta 2014. Kahdenkymmenen vuoden aikana alan vienti on viisinkertaistunut ja kauppataseen ylijäämä kymmenkertaistunut. Terveysteknologian alaa ja terveydenhuollon laitteiden valmistamista koskee laaja kirjo säädöksiä. Näiden säädösten monimutkaisuus ja hajanaisuus on selkeä haaste alan yrityksille. Näiden säädösten tunteminen ei ole vain yrityksen kilpailuetu, vaan ehto markkinoille pääsemiseksi. Diplomityö on tehty pienyrityksen näkökulmasta, ja sen pääpaino on ensimmäisen luokan eli matalimman riskin terveydenhuollon laitteiden tuotekehitysprosessissa. Työstä hyötyvät etenkin aloittavat yritykset, jotka suunnittelevat ensimmäistä terveydenhuollon laitettaan. Terveydenhuollon laitteiden tuotekehityksen ensimmäinen vaihe on huolellinen esisuunnittelu. Esisuunnitteluun kuuluu lakien ja asetusten tunnistaminen, käyttötarkoituksen määrittely, tuoteluokan määrittely sekä vaatimusten tunnistaminen, jotka toimivat lähtötietoina tuotteen kehitykselle ja testaukselle. Käyttötarkoituksen määritteleminen on yksi tärkeimmistä vaiheista, sillä se määrittää onko laite ylipäänsä terveydenhuollon laite ja jos on, mihin laiteluokkaan se kuuluu. Suuri osa laitteeseen kohdistuvista vaatimuksista riippuu laitteen käyttötarkoituksesta. Ulkoistettaessa tuotekehitystä tai osia siitä on tärkeää, että suunnittelun tavoitteet ovat selvillä ja vaatimusmäärittely huolella tehty, jotta ylimääräisiltä kustannuksilta vältytään. Esisuunnitteluvaiheessa on myös aloitettava riskinhallinta, joka on läpi tuotekehitysprosessin mukana kulkeva prosessi. Tuotekehityksen tuloksiin kuuluvat varsinaisen tuotteen lisäksi kaikkien regulatiivisten dokumenttien tuottaminen. Varsinkin pienissä yrityksissä näiden dokumenttien tuottaminen kuuluu tuotekehitysosaston vastuulle. Vaikka laitetta ei rekisteröitäisi terveydenhuollon laitteeksi, sitä, Health technology is a fast-growing field of the industry both in Finland and globally. The value of Finnish health technology exports was at a level of 1,92 billion euros in 2015, having grown 6,6 percents compared to the year 2014. During the past 20 years, the field’s export has grown up to fivefold and the balance of trade surplus up to tenfold. There is a wide range of regulations concerning health technology and the complexity and heterogeneity of the regulations is a major challenge for companies operating in the field. Knowing these regulations is not only an asset but a necessity to enter the market. This master's thesis has been written from a small-sized enterprise's perspective and is focused especially on the product development process of a class I medical devices, that is medical devices in the lowest risk scale. The thesis is of help especially for companies beginning to develop their first medical device. The first step of product development of a medical device is to carry out a thorough planning. Planning includes recognising the concerning laws and regulations, defining the intended use, defining the device class and identifying the requirements, which work as input for product development and testing. Defining the intended use is one of the most important phases as it defines whether the device is a medical device, and if it is, which device class it belongs to. A large proportion of the requirements for the device depends on the intended use. When outsourcing product development or parts of it, it is important that the targets of the development are clear and requirement specification carefully set, in order to avoid extra expenses. Also, risk management begins in the planning phase and continues throughout the product development process. In addition to the actual device, the product development output consists of all the necessary regulative documents. Especially in smaller companies product development department is responsible for these doc

Due to an accelerated technology change and market globalization, various forms of strategic collaborations have become an increasingly important venue through which organizations strive to gain a competitive advantage. Despite their popularity, not all collaborations are successful and there is a lack of agreement on the factors regarding performance. Thus, the research focus has turned towards management factors and the knowledge gained over the course of a collaboration. As knowledge gain has become one of the most important motivations to enter strategic collaboration, this study examines the creation of knowledge and learning in a research and development project in Finnish health and wellbeing sector. In more detail, the purpose of the study is to understand the collaboration between individual project members coming from participating companies and research organizations and to form practical implications for the ongoing project and future collaborations alike. Approach to the research topic was explorative, and the study was executed as a single case study. To gain an in-depth understanding of the case, qualitative research methods were chosen to best suit the data gathering. A total of ten semistructured interviews were conducted and all premises of participating organizations were visited. In addition, participative observation was carried out in the project related activities. The data was analysed using a constant comparative method. Based on the results, participating organizations of the project worked mainly independently. The coordination of the project was slack partly due to leadership having changed from being the responsibility of research organizations to that of the companies. Moreover, intellectual property rules were considered to have decreased the openness of their communication. However, participants were motivated to conduct research, hoped it had relevance in the future and weighed the consortium as significant. To enhance the current st, Kiihtyneen teknologiakehityksen ja globalisoituneiden markkinoiden takia eri strategiset yhteistyön muodot ovat lisääntyneet kilpailuedun saamiseksi. Vaikka yhteistyö on lisääntynyt, projektien onnistumisesta on kuitenkin ristiriitaisia tuloksia. Onnistuneen projektin läpiviemiseksi on siirrytty tutkimaan tarkemmin projektin johtamis- ja oppimistekijöitä projektin aikana. Tiedon on koettu olevan yhä tärkeämpi resurssi organisaatioiden kilpailukyvyn säilyttämisessä. Tämä työ käsittelee tiedon tuottamista ja oppimista organisaatioiden välisessä yhteistyössä tapaustutkimuksena. Valittuna kohteena oli usean tutkimusorganisaation ja yrityksen välinen tutkimus- ja kehitysprojekti terveydenhuollon alalla. Tavoitteena oli tutkia yhteistyöprosessia yksittäisten osallistujien välillä ja luoda tulosten perusteella käytännön ehdotuksia nykyisen ja tulevan projektitoiminnan tueksi. Tutkimusaihetta lähestyttiin eksploratiivisesti tapaustutkimuksena. Laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen projektin toiminnasta pyrittiin saamaan laaja-alainen ymmärrys. Empiirinen osa koostui kymmenestä puoli-strukturoidusta haastattelusta sekä havainnoinnista osallistuvien organisaatioiden tiloissa. Lisäksi osallistuvaa havainnointia tehtiin projektiin liittyvissä tapahtumissa. Löydökset analysoitiin jatkuvalla vertailevalla metodilla. Tulosten perusteella projektin tutkimusta tehtiin itsenäisesti ja eristyksissä. Projektin löyhä koordinointi johtui mahdollisesti projektien vetovastuun siirtymisestä tutkimusorganisaatioilta yritysten vastuulle. Projektin osallistujat olivat kuitenkin motivoituneita ja kokivat projektin tärkeäksi mahdollistajaksi tutkimuksen tekemisessä. Osallistujien välistä vuorovaikutusta lisäämällä ja tiedon luontitapoja monipuolistamalla projektin toimintaa voitaisiin edelleen kehittää. Tutkimus edistää yhteistoimintakirjallisuutta antamalla paremman ymmärryksen yhteistoiminnallisten projektien toimintamekanismeista ja yhteistyötä parantavista tekijöistä. Löydösten perusteella

Maker spaces and maker activities offering access to low-cost digital fabrication equipment are rapidly proliferating, evolving phenomena at the interface of lay and professional design. They also come in many varieties and change fast, presenting a difficult target for, for instance, public authorities, who would like to cater for them but operate in much slower planning cycles. As part of participatory planning of Helsinki Central Library, we experimented with a form of collaborative futuring with and by makers. By drawing elements from both lead-user workshops and participatory design, we conducted a futuring workshop, which allowed us to engage the local maker communities in identifying the issues relevant for a public maker space in 2020. It further engaged the participants in envisioning a smaller prototype maker space and invited them into realising its activities collaboratively. Our results indicate that particularly the information about future solutions was of high relevance, as was the opportunity to trial and elaborate activities on a rolling basis in the prototype space. Insights about more general trends in making were useful too, but to a lesser extent, and it is likely that these could have been gained just as easily with more traditional means for futuring.

The objective of this study was to create a new framework for the business model renewal process. The framework can be used by external experts and managers of a small to medium sized enterprise. The framework includes key steps, critical success factors, and resources needed in the business model renewal process. The framework is most suited for companies having external pressure to change and looking for a new service. To reach the objectives, the business model renewal processes of two case companies were studied. The case companies took part in projects called ArvoBusiness and InnoBusiness. In these projects their business models were renewed by external experts from different research units in Finland together with company managers. Several semi structured interviews were conducted with the managers of the case companies and the external experts. The analysis of the interviews together with a data set covering presentations and memos of the case companies resulted in knowledge about factors enhancing and hindering the business model renewal process. The lessons learned from the studied two cases of business model renewal and the comparison to the business model renewal literature formed the basis for the new framework. The new framework of the business model renewal process includes four main phases: 'Participation', 'Preparation', 'Business model development', and 'Follow-up'. The 'Participation' phase consists of the following steps: external pressure, need for a new business model, and initial interviews. In the 'Preparation' phase of this framework the history, current state and the future of the company are analyzed in a number of workshops. Simultaneously, there should be active targeting and contacting of pilot customers. In the 'Business model development' phase several workshops should be conducted, depending on the resources of the process and the nature of the case. The themes of the workshops are defined individually for each case company. Between t, Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää uusi viitekehys liiketoimintamallin uudistamisprosessille. Uusi viitekehys tulee ulkopuolisten asiantuntijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten johtajien käyttöön. Tavoitteena oli, että viitekehys sisältää prosessin tärkeimmät vaiheet, kriittiset kohdat ja resurssit. Viitekehys sopii parhaiten sellaisille yrityksille, jotka kokevat ulkoista painetta muuttua ja ovat etsimässä uutta palveluliiketoimintaa. Päästäkseen tavoitteisiin työssä tutkittiin kahden yrityksen liiketoimintamallin uudistamisprosessia. Yritykset olivat mukana "ArvoBusiness"- ja "InnoBusiness"- projekteissa, joissa ne yhdessä ulkopuolisten, suomalaisten tutkimusyksiköiden asiantuntijoiden kanssa uudistivat yritysten liiketoimintamallin. Tutkittujen yritysten johtajille ja ulkopuolisille asiantuntijoille järjestettiin useita puolistrukturoituja haastatteluja. Haastatteluanalyysi ja tutkimusaineisto, joka piti sisällään projektien esitykset ja muistiot, tuottivat tietoa uudistusprosessia parantavista ja huonontavista tekijöistä. Molempien projektien tarjoamat kokemukset sekä vertailu kirjallisuuteen tarjosivat pohjan uudelle liiketoimintamallin uudistamisviitekehykselle. Uudessa liiketoimintamallin uudistamisprosessin viitekehyksessä on neljä päävaihetta: osallistuminen, valmistelu, liiketoimintamallin kehittäminen ja seuranta. Osallistumisvaiheen osat ovat seuraavat: ulkoinen paine, tarve uudelle liiketoimintamallille sekä alkuhaastattelut. Valmisteluvaiheessa yrityksen historia, nykytila ja tulevaisuus analysoidaan muutaman työpajan avulla. Näiden työpajojen rinnalla tulisi tapahtua aktiivista pilottiasiakkaiden etsimistä ja yhteydenottamista. Liiketoimintamallin kehittämisvaiheessa järjestetään useita työpajoja riippuen projektin resursseista ja tapauksen luonteesta. Työpajojen teemat päätetään jokaisen projektin kohdalla erikseen. Yritysten avainhenkilöiden tulisi tehdä pilottiasiakkaan kanssa jatkuvaa kokeilua työpajojen välillä, ja keskustella tu