Search

KLIKK projektissa tutkittiin lähiöiden rakennusten perusparannusten vaikutusta energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin sekä liiketoimintapotentiaalia ja työllistävyyttä. Vaikutuksia tutkittiin viidessä lähiössä: Turun Runosmäessä ja Ilpoisissa, Porvoon Gammelbackassa ja Kevätkummussa sekä Kouvolan Kaunisnurmessa (pohjoinen ja etelä erikseen). Ulkovaipan korjauksilla ja panostamalla ilmanvaihdon lämmöntalteenottoon on mahdollistaa säästää merkittävästi rakennusten (40 %) lämmityksen ostoenergiaa ja vähentää CO2 päästöjä. Toimenpiteet tulee kuitenkin yhdistää normaalin korjaustoiminnan yhteyteen, koska itsenäisinä toimenpiteinä takaisinmaksuaika on kohtuuttoman pitkä. Kerrostalot ovat lähes poikkeuksetta liitetty kaukolämpöön. CO2 päästöjen vähentämisessä avainasemassa on kaukolämmön tuotantotapa. Vertailussa mukana olleiden kaupunkien kaukolämmöntuotannon päästöissä on erittäin suuret erot, Suurin päästökerroin on yli 3,7 kertaa enemmän kuin pienin. Näin suurta eroa kasvihuonekaasupäästöissä ei voida kuroa umpeen rakennusten lämmöneristyksiä taikka ilmanvaihdon lämmön talteenottoa parantamalla.

Innovation in urban environments has become increasingly important as many of the great challenges of our societies are underpinned by dynamics in urban surroundings. The challenge with innovations in urban environments is that many of them do not diffuse easily. This is typically due to the nature of urban innovations: they comprise complex entities consisting services, technologies, physical assets, and social practices - all these linking together a heterogeneous set of actors. Many types of partnerships between firms, authorities, and other actors are often needed. This report introduces and concentrates on one particular case project Renewable Energy Solutions in City Areas (RESCA). The project was located in the city of Oulu in Northern Finland. RESCA attempts to generate reasoned and reliable concepts to guide and help builders, developers and planners in choosing and combining renewable energy sources for single-family homes. Adopted solutions and concepts had to be simple to use, effective and they needed to be applicable to be used in the Building Supervision Office's quality guidance process. Additionally, concepts needed to be applicable in other cities as well. The objectives of this report are to identify the challenges related to urban innovation processes and their scaling-up, using RESCA project as an empirical case. In addition, the aim is to find the key points where innovations actually took or could have taken place. Findings implicate that one of the most important hotspot was the role and attitude of the local building administration when they acknowledged that the national building code standard did not offer the quality level or the functionalities that were aspired by the local building administration and supplied already by the market as ready-to-used applications or technologies. The other hot-spot was that the administration quite genuinely allowed market actors (suppliers) to take steps and present their ideas, and furthermore, to actually realise these ideas without any risk that administrational or regulatory standards could be made to work against these ideas.

ENEFIR-project was realized in the years 2010 – 2011. One topic was how to develop new metering and instrumentation concepts as well as analyzing tools to improve comprehensive energy performance of buildings. There were three pilot areas in Eastern Finland in the project: One bigger city (in Finnish circumstances), population 100 000, the energy performance of public buildings in relatively well managed, one medium-size small city (population 20 000) and one small community. The energy saving potential of public buildings medium and small size communities were analyzed based on the reference material compared with MOTIVA-material (results of energy audits of Motiva Ltd) and energy efficiency calculation tools. Motiva operates as an affiliated government agency and it is an expert company promoting efficient and sustainable use of energy and materials. In all pilot areas some demonstration buildings were chosen, in which the air tightness was measured using the building´s own ventilation system. The performance of building envelope was determined by thermal scanning. In some buildings the distribution of electricity consumption was measured. In the biggest city walk-through energy audit procedure was tested in two buildings. In the same city, three pairs of similar type of buildings were selected, the other with low heating energy consumption and the other of high heating energy consumption. The goal was to analyses which factors caused the differences in energy consumption. The conclusions,methods and measures vary depending on the type, size and resources of a community; the most important thing is to create a short- and long-term holistic program to improve the energy efficiency. One crucial topic is the use and development of existing building automation systems. In this paper the most important results and conclusions of the project will be presented.

Raportti on Suomen ilmoitus komissiolle energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskennasta, joka edellytetään tehtäväksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2010/31/EU) 5 artiklan mukaan. Selvitys on tehty vertailumenetelmäkehyksestä annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 244/2012 ja siitä Euroopan komission antamien ohjeiden (2012/C 115/01) mukaisesti. Selvityksessä esitetään rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen (2/11) ja rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä annetun ympäristöministeriön asetuksen (4/13) vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisuus.

Tässä julkaisussa on esitetty katsaus sisäliikuntapaikkojen kysynnän ja tarjonnan nykytilaan. Selvitys on laadittu tutkimukseen osallistuneiden kaupunkien (11 kpl) liikuntapaikkatietojen, lajiliittojen antamien lisätietojen, Liikuntapaikat.fi-tietokannan ja VTT:n aiempien aiheeseen liittyvien tutkimusten perusteella. Tarkastelu sisältää seuraavat sisäliikuntapaikkatyypit: kunto- ja voimailusalit, liikuntasalit, liikuntahallit, jalkapallohallit, salibandyhallit, jäähallit, squash-hallit, tennishallit, sulkapallohallit, keilahallit, kamppailulajien hallit ja uimahallit. Tarkastelun ulkopuolelle jätettyjä sisäliikuntapaikkatyyppejä ovat muun muassa seuraavat: yksittäiset lajikohtaiset sisäliikuntapaikat, petanque-hallit, uima-altaat, kylpylät, sisäampumaradat, sisähiihtotilat sekä moottori- että eläinurheilun sisätilat. Tässä tutkimuksessa on päädytty arvioon, että maamme merkittävimmissä sisäliikuntapaikoissa kertyy vuodessa noin 200 miljoonaa tunnin mittaista liikuntasuoritetta. Useimmissa näissä tiloissa harrastettavissa liikuntamuodoissa liikunnallisen käyntikerran keskimääräinen pituus on hieman enemmän kuin yksi tunti. Siksi liikunnallisten kävijöiden määrä vuodessa jää hieman alhaisemmaksi. Arvion perusteella näissä sisäliikuntapaikoissa käy vuodessa lähes 170 miljoonaa liikuntaa harrastavaa kävijää. Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

European climate and energy policy has burdened building owners with the responsibilityto reduce greenhouse gas emissions. The recommendation in Finland is to improve energy efficiency in connection with other renovations when it is most effective as to costs and use of materials. Several decision-making models and tools have been developed to facilitate the path from devised strategy to completed renovation project. Improvement of the energy efficiency of the building stock and the consequent reduction in greenhouse gas emission has brought in more decision variables to consider and thereby new tools. The age composition of the Finnish building stock offers possibilities for energy renovations but due to changes in the operating environment and operations, and new demands on buildings, renovation projects must sometimes question the need for a building. This complicated decision making is the research question of this paper. Based on inquires and previous studies the decision tree is developed. It includes four main questions: Is there need for the building? Is the building technically worth renovating? What are the goals in renovation project? What is the best procurement model in this project? The research material consists of expert work shop and interviews. The project concretises the basis of the multiform body of decision-makers and decision-making. That is why the new-construction process model does not suit renovation very well. Facilities management and construction converge in renovation in a special way, which also builders should take into consideration.

A public company, Senate Properties, is contracting multi-purpose dormitory building in the shore of Lake Inari in Lapland, Finland. The area is one of the coldest areas in the country. The building project will be realized in accordance with strict energy- and ecological requirements. In this paper the set requirements and planned actions to meet the requirements are presented.

Tässä julkaisussa on esitetty katsaus ulkoliikuntapaikkojen kysynnän ja tarjonnan nykytilaan. Selvitys on laadittu tutkimukseen osallistuneiden kaupunkien (11 kpl) liikuntapaikkatietojen, lajiliittojen antamien lisätietojen, Liikuntapaikat.fi-tietokannan ja VTT:n aiempien aiheeseen liittyvien tutkimusten perusteella. Tarkastelu sisältää seuraavat ulkoliikuntapaikkatyypit: urheilukentät, pallokentät, pesäpallokentät, tenniskentät, luonnonjääkentät ja -alueet, tekojäät ja tekojään sisältävät yhdistelmäkentät, muut yhdistelmäkentät, maauimalat, kuntopolut ja kuntoradat sekä golfkentät. Tarkastelun ulkopuolelle jätettyjä ulkoliikuntapaikkatyyppejä ovat muun muassa seuraavat: uimarannat, laskettelurinteet ja hiihtokeskukset, hyppyrimäet, ulkoilualueet ja ulkoilureitit, suunnistusalueet, maastohiihtokeskukset, kiipeilypaikat, erityisurheilualueet ja eläinurheilualueet. Tutkimuksessa on päädytty arvioon, että tarkastelun kohteena olleissa maamme ulkoliikuntapaikoissa kertyy vuodessa lähes 220 miljoonaa tunnin mittaista liikuntasuoritetta. Useimmissa näissä liikuntapaikoissa harrastettavissa liikuntamuodoissa liikunnallisen käyntikerran keskimääräinen pituus on hieman enemmän kuin yksi tunti. Siksi liikunnallisten kävijöiden määrä vuodessa jää hieman alhaisemmaksi. Arvion perusteella näissä ulkoliikuntapaikoissa käy vuodessa hieman runsaat 160 miljoonaa liikuntaa harrastavaa kävijää. Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tutkimuksessa laadittiin kauppakeskusten kestävän käytettävyyden arviointimenetelmä. Menetelmä huomioi rajallisen määrän kauppakeskuksen kestävään käytettävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Menetelmä koostuu seitsemästä arvioitavasta päätekijästä: sijainti ja saavutettavuus, kiinteistön tekniset ominaisuudet, kiinteistön energiatehokkuus, jätehuollon ja kierrätyksen tehokkuus, kestävän kehityksen mukainen liike- ja palveluvalikoima, asiakasyritysten taloudelliset toimintaedellytykset ja vastuullinen kauppakeskusjohtaminen. Jokaisella päätekijällä on kokonaisuudessa eli kokonaisarvosanaa laskettaessa oma painoarvonsa. Jokainen päätekijä sisältää useita arvioitavia alatekijöitä eli mittareita. Mittareita on yhteensä 80. Näille mittareille on menettelyssä muodostettu arviointikriteerit, jotka on pisteytetty. Pisteytys on rinnastettu kouluarvosanaan välillä 4-10. Osa arviointikriteereistä on kvantitatiivisia, osa kvalitatiivisia. Kullakin alatekijällä on oma painoarvonsa. Myös arvion tulos eli kokonaisarvosana ilmoitetaan kouluarvosanana välillä 4-10. Arviointimenetelmä testattiin viidessä suuressa kauppakeskuksessa. Kestävän käytettävyyden kokonaisarvosanat vaihtelivat näissä kohteissa välillä 7,3-7,9 ja keskiarvo oli 7,6.

Projektin tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä siitä, millainen on kestävä yhdyskunta ja miten sellainen rakennetaan. Julkaisussa on kuvattu lyhyesti kaikkien näiden kolmen eli sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävän kehityksen ulottuvuuden teoriataustat ja esitelty arviointimenetelmiä sekä testattu niistä kahta Oulun Hiukkavaaraan. Kestävän yhdyskunnan rakentamisen ratkaisevat päätökset tehdään jo ennen suunnittelun aloittamista tavoiteasetannassa. Kaavoitus, suunnittelu ja rakentaminen täyttävät omalta osaltaan asetetut tavoitteet. Elinkaaren aikana käyttövaiheella on ratkaiseva vaikutus varsinkin sosiaaliseen ja ekologiseen kestävän kehityksen ulottuvuuteen. Rakennetussa ympäristössä voidaan elinkaaren aikana joko tuhlata tai tuottaa energiaa. Sosiaalisesti kestävää kehitystä pidetään jo lähtökohtaisesti ennemmin prosessina kuin saavutettuna tilana. Onnistuessaan se näkyy myös alueen arvostuksen ja arvon nousuna, joka puolestaan on yksi osa taloudellisesti kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen näkökulmat eivät ole irrallisia vaan sulautuvat toisiinsa. Kestävän kehityksen näkökulman huomioiminen rakentamisessa laajentaa ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia rakennusprosessin kaikissa vaiheissa. Riskinkantokykyisille isoille yrityksille sopivien elinkaarihankkeiden tai uudenlaisten verkostojen rakentamisen lisäksi kestävä rakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia myös pienille, paikallisille yrityksille. Pientalovaltaisen asuntoalueen suunnittelussa arvoketju yleissuunnittelusta valmiiksi asuntoalueeksi on ajallisesti pitkä. Alkuvaiheessa onkin täsmällisten asiakastarpeiden sijaan tärkeää säilyttää mahdollisuus muutoksiin. Rakentamisen arvoketjujen on pystyttävä kehittämään ratkaisuja muuttuvaan toimintaympäristöön. Rakennuksille on löydyttävä käyttöä koko suunnitellun elinkaaren ajan. Energiatehokas rakennus ei ole ympäristöystävällinen ja taloudellisesti kannattava, mikäli se on vajaakäytössä tai puretaan ennen aikojaan. Tämän alueet ja rakennukset ovat energiatehokkaita vain edeltäjiinsä verrattuna.

Suomalaiset graafisen teollisuuden yritykset ovat tehneet pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä energian kulutuksen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi jo kauan. Hankkeessa selvitettiin vuosien 1993-2010 kulutustietojen avulla, millaisia muutoksia lämmön, sähkön ja veden kulutuksessa on tapahtunut sekä millaisia kustannus- ja ympäristövaikutuksia muutoksilla on ollut. Haastattelujen avulla selvitettiin lisäksi, millaisia energiatehokkuutta parantavia korjaustoimenpiteitä painotaloissa on tehty saman ajanjakson aikana. Näiden tietojen avulla kartoitettiin korjaustoimenpiteitä, joilla on suuri vaikutus energiankulutukseen sekä jotka olisi mahdollista toteuttaa myös alan muissa yrityksissä. Lisäksi hankkeessa selvitettiin ympäristövastuullisuuden ja energiatehokkuuden edistämistä kansainvälisten ympäristöluokitusjärjestelmien periaatteita noudattavan ja graafisen teollisuuden tarpeisiin soveltuvan luokitusmenettelyn avulla.

Kiinteistöjen ylläpitoon käytettiin vuonna 2008 noin 15 miljardia euroa, joka on 5 prosenttia kiinteistövarallisuuden arvosta. Ylläpidon osuus on 8 prosenttia bruttokansantuotteesta ja 7 prosenttia työllisyydestä. Kiinteistöjen ylläpito on merkittävä kuluerä kotitalouksille ja paikallishallinnolle. Näillä sektorilla osaavalla kiinteistönhoidolla pystytään säästämään merkittäviä summia kiinteistöjen korjauksissa ja energiankulutuksessa. Yrityssektorille kiinteistöjen ylläpito on pieni kuluerä, joka viisaasti käytettynä kasvattaa ydintoiminnan tuottavuutta ja liikevaihtoa. Kiinteistöpalvelualan yritykset raportoivat sekä tuottavuutensa että kannattavuutensa parantuneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Tuottavuus on tehostunut erityisesti töiden organisoinnin ansiosta. Myös tilastot todistavat näin tapahtuneen 2000-luvun alussa. Kustannustason nousu on kuitenkin kääntänyt kehityksen suuntaa aivan viime vuosina. Kiinteistöpalvelut ry:n oman tuottavuusmittarin kehittämisen haaste on siinä, etteivät yritykset tiedä kohteidensa laajuustietoja tai tiedot eivät ole riittävän helposti saatavissa kyselyyn vastattaessa. Nämä reaalisuureet olisivat välttämättömiä tuottavuuden laskemiseen. Mittarin testaus antoi viitteitä siitä, että töiden mitoitukseen tarvitaan ajanmukaisempia työkaluja.

VTT:n Mobile Facility Management Services -tutkimushankkeessa, joka toteutettiin vuosina 2005-2008, tarkasteltiin kiinteistöpalvelualan ja rakennusalan mobiiliteknologiaan perustuvia palveluja ja sovelluksia. Lähtökohtana oli nykyinen palvelutarjonta, jonka käyttöintensiteettiä, käytettävyyttä ja tulevia haasteita selvitettiin asiantuntija-arvioiden perusteella sekä haastattelemalla alan yritysten edustajia. Uusia palveluja simuloitiin tietokoneella simulointiohjelmilla ja potentiaalisimmista tehtiin pilotteja yhdessä kiinteistöpalveluliiketoiminta-alan yritysten kanssa. Tutkitut mobiiliratkaisut perustuivat mobiiliteknologiasovellusten hyödyntämiseen, kuten J2ME, GPRS, NFC/RFID-teknologia, matkapuhelimen kamera ja GPS-teknologia. Puhelimen lisäksi mobiililaitteena voi luonnollisesti toimia normaali kannettava tietokone tai sopiva PDA-laite, jos laitteessa ja käyttökohteessa on toimiva langaton yhteys. Kiinteistö- ja rakennusalalla käytetään matkapuhelimia rutiininomaisesti soittamiseen, mutta myös tekstiviestien lähettämiseen ja sähköpostitukseen etenkin päällikkötasolla. Sen sijaan muiden sovellusten käyttäminen, kuten matkapuhelimen kameran käyttö, RFID-sovellukset ja GPS-sovellukset, ovat varsin vähän käytettyjä. Suomessa Nokia on integroinut em. sovellukset matkapuhelimeen, joten niiden saatavuus on helppoa, koska ei tarvita mitään erillistä laitetta. Varsinaiset PDA-laitteet ovat melko harvinaisia Suomessa, mikä poikkeaa varsin merkittävästi muiden maiden kulttuureista, joissa näiden laitteiden käyttö on selkeästi yleisempää (esim. BlackBerry Yhdysvalloissa). Mobiiliratkaisujen käyttöönoton oleellisimpia edellytyksiä ovat laitteiden ja sovellusten helppokäyttöisyys, luotettavat yhteydet ja edullinen hinta niin normaalikäytössä kuin myös datakäytössä. Viime aikoina hinnoittelu on selkeytynyt, joten sitä ei enää pidetä käyttäjien keskuudessa kovinkaan ongelmallisena. Matkapuhelimella osoittautui olevan monia käytännön etuja verrattuna muihin päätelaitteisiin: jokainen omistaa matkapuhelimen, työpuhelimet ovat hyvin yleisiä, laitteet ovat tuttuja, ja sitä kautta niiden käyttö koetaan helpoksi. Toteutetuissa piloteissa havaittiin myös jossain määrin yllättävä piirre: puhelimien käytettävyys päätelaitteena koettiin varsin hyväksi ja toimivaksi. Hankkeen alkuvaiheessa (vuonna 2006) oli havaittavissa, että kiinteistö- ja rakennusalalle mobiilipäätelaitteilla käytettävät palvelut olivat varsin uusi asia eikä niitä koettu sillä tavoin omaksi, että niiden kehittämiseen olisi oltu valmiita satsaamaan tai merkittävästi osallistumaan. Hankkeen aikana ja osin toivottavasti sen ansiostakin alan näkemykset mobiiliratkaisuista ovat muuttuneet oleellisesti. Nykyään nähdään ja ymmärretään niiden suuri merkitys toimialalle mm. tuottavuuden parantajana alan arvoverkoissa. Toisaalta on nähty laajemminkin, että kiinteistö- ja rakennusala todellisuudessa toimii kaikentyyppisten mobiilipalvelujen alustana: ihmiset toimivat rakennetussa ympäristössä ja käyttävät sen kautta välittyvää tietoa ja rakennetun ympäristön itsensä tarjoamaa informaatiota.

The aim is to describe the currently experienced benefits and obstacles for enhancing FM services with the currently available technological enablers. Mobile technology has a vide yet largely untapped potential for full mobility or micro-mobility workplaces, typical for FM services. This paper presents an integration of several studies conducted at VTT to identify the current benefits and obstacles of mobile technology as perceived by Finnish FM professionals. The main means of the study were (1) to describe the current technological enablers for the utilisation of mobile technology at FM settings and (2) to interview the FM professionals on their perceived benefits and obstacles of the utilisation of the currently available technology. Though the empirical part is limited to Finnish settings, the observations are likely valid in several other developed countries as well. The findings of the empirical part include currently feasible mobile solutions and their perceived limitations. The experienced benefits are discussed and critical success factors are nominated. The perceived benefits are mostly related to improved resource efficiency and quality control. The essential success factors and remaining obstacles are discussed. The change of practice to support the exploitation of mobile technology is emergent. The paper gives experience-based suggestions for both demand and supply sides of the service procurement to gain the feasible benefits and avoid the currently hindering obstacles, as the paper provides insight on current and future tools for the mobile aspects of FM. The findings are relevant for the service providers and operators as well.

World Wide Web (WWW) Internet-verkossa on suosittu lähde tiedon hankintaan. WWW:n perinteinen käyttötapa, informaation siirto käyttäjälle staattisten HTML-sivujen muodossa, on muuttumassa koko ajan monipuolisemmaksi, dynaamisen informaation ja dokumenttien käsittelyksi ja siirroksi. Yhteys asiakkaan ja palvelimen välillä ei ole enää välttämättä hetkellistä vaan myös pitempiaikaista kommunikointia, jossa yhteys palvelimelle ja sen taustaohjelmaan säilyy niin kauan kuin asiakas haluaa. Tämä antaa mahdollisuuksia vuorovaikutteiseen kommunikointiin ja sisällöltään monipuolisen informaation esittämiseen. WWW-sivuilla vaikeatajuiset asiat voidaan esittää havainnollisesti, multimedian keinoin, hyödyntämällä mm. tekstiä, kuvia, ääntä, liikkuvaa kuvaa ja animaatiotekniikkaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli havainnollistaa sitä, miten Internet-verkkoa ja WWW-ympäristöä voidaan hyödyntää edellä kuvatulla tavalla, kun sovellutuskohteena ovat rakennusten talotekniset järjestelmät ja erityisesti kaukolämpö- ja öljylämmityskeskusten käyttö, huolto ja vikadiagnostiikka. Projektin aikana toteutettiin WWW-ympäristöön prototyyppi, nimeltään WebDia, jolla demonstroitiin hankkeen aikana kehitettyjä menetelmiä ja esitystapoja. WebDiaan on koottu aineistoa VTT:n aiemmista tutkimuksista, erilaisista alan julkaisuista sekä hankkeeseen osallistuvien yritysten materiaalista. Tavoitteena oli myös, että WebDian käyttö olisi mahdollista sekä tavanomaisesta Internet-liitännällä varustetusta PC:stä, standardiselaimella varustetuista kannettavista tietokoneista ja PDA-laitteista että WAP-matkaviestimistä.

Diagnosing a heating system may turn out to be necessary even for an ordinary customer, like a residential building owner or a facility manager. The need is usually triggered by a technical problem in the system. The customer wants to know how to solve or handle the problem. This paper presents a Web-based information system, called WebDia, which is designed to assist customers with such heating problems. WebDia is a prototype system, constructed for district heating substations and oil heating systems. WebDia incorporates a Web server integrated with a back-end database, accessible from a browser of a PC, a Personal Digital Assistant (PDA) or a Wireless Application Protocol (WAP) mobile phone. The general idea behind the development is that the server computer shares its resources and knowledge with the user. Besides fault diagnosis, instructions for servicing and operating the heating system are also essential topics. The information content is gathered from various publications, material provided by manufacturers and interviews with experts. A great deal of the professional information also comes from the fourteen co-operating companies assisting in the system development. WebDia is a collection of dynamic HyperText Markup Language (HTML) pages, but it also includes pictures, photographs, video and audio recordings, and animations. Most of the pages are created using server-side scripting based on Active Server Pages (ASP) technology, but Java applets are also used. Building a system like WebDia turns out to be a tedious process, which requires knowledge and expertise from several disciplines in addition to modern Web authoring and multimedia tools.

Asukkaan, huoltomiehen tai muun käyttäjän kommunikointi rakennuksen teknisten laitteen tai järjestelmän kanssa tapahtuu yleensä erilaisten alfanumeeristen tai graafisten näyttölaitteiden ja näppäimistöjen avulla. Laitteen valmistuskustannusten minimointi on eräs syy siihen, että nämä käyttöliittymät on toteutettu muutamalla näppäimellä ja yhden tai kahden rivin alfanumeerisella näytöllä. Tämä yhdistelmä ei useinkaan tarjoa riittäviä vuoropuhelumahdollisuuksia käyttäjän ja tietokoneen välillä. Puheteknologia tarjoaa menetelmiä ja tuotteita näiden laitteiden ja järjestelmien käyttöliittymien toiminnan parantamiseen. Puheteknologia, joka soveltaa esimerkiksi puheen tallennusta ja toistoa, puhekomentoja, puhujantunnistamista, puheentunnistamista tai puhesynteesiä erilaisten koneiden ja laitteiden rakenteessa ja toiminnassa, onkin nopeasti yleistymässä. Laaja-alaisesta hyödyntämisestä huolimatta puheenkäsittelyn menetelmissä on vielä ratkaisemattomia ongelmia. Esimerkiksi täydellinen vuoropuhelu ihmisen ja koneen välillä ei ole vielä toteutunut. Elektronisia komponentteja, ohjelmistotuotteita sekä kehitystyökaluja puheteknologian soveltamiseen on tarjolla kaikille puheteknologian osa-alueille. Puheviestintää soveltavien tuotteiden kustannukset sopivat myös hintakriittisille tuotteille, jos puheen käsittelyn vaatimustaso on kohtuullinen. Vaatimustason kasvaessa joudutaan elektronisten komponenttien valinnassa siirtymään analogisista tai signaalin käsittelyn kannalta hitaista digitaalipiireistä signaaliprosessorisovelluksiin. Kehitystyökalua valittaessa sopiva vaihtoehto voi olla yksinkertainen demo-työkalu, puheen- ja signaalinkäsittelyyn suunniteltu studiolaitteisto tai koko käyttöliittymän suunnitteluun tarkoitettu järjestelmä. Puheteknologian nykyinen kehitystaso sekä eri valmistajien tuottamat elektroniset komponentit, ohjelmistot ja kehitystyökalut luovat hyvät edellytykset sisällyttää puheviestintää myös rakennusten teknisiin laitteisiin ja järjestelmiin. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi kodinkoneet, erilaiset automaatiojärjestelmät sekä turvajärjestelmät. Omat erityisen käyttäjäryhmänsä puheteknologiatuotteille muodostavat vanhukset ja vammaiset. On myös odotettavissa, että tämän teknologian myötä syntyy kokonaan uusia tuotteita palvelemaan rakennusten käyttäjiä.

Vikadiagnoosimenetelmien kehitysympäristö on järjestelmä, joka muodostuu tietokoneista, tietoverkoista, prosessiliitännöistä, vikatietokirjastoista ja erilaisista työkaluohjelmistoista. Kehitysympäristön tavoitteena on koota samaan kokonaisuuteen kaikki tarpeelliset resurssit, joita LVI-prosessien diagnoosimenetelmien kehitystyössä tarvitaan. Järjestelmän avulla on mahdollista rationalisoida diagnoosimenetelmien tuotekehitystyötä, sillä kehitysympäristö mahdollistaa mm. menetelmien ja erilaisten käyttöliittymäratkaisujen vertailun ja demonstroinnin sekä menetelmien testauksen simuloiduilla, emuloiduilla tai todellisista LVI-prosesseista mitatuilla testitiedoilla. Keskeinen osa kehitysympäristön toimintaa koostuu erilaisista työkaluohjelmista, kuten ohjelmointikielistä, ohjelmointiympäristöistä sekä valmisohjelmista, joiden ominaisuuksia tarkastellaan diagnostiikan näkökulmasta. Kaupallisesti tarjolla olevat ohjelmistot kehittyvät ja valikoima täydentyy koko ajan. Siksi tarkastelu koskeekin vain keskeisimpiä alan ohjelmistoja. Julkaisun lopussa esitetään muutamia vikadiagnoosimenetelmiä sekä työkaluohjelmia, joilla ne on aikaansaatu. Ne ovat esimerkkejä nykyisistä toteutusmahdollisuuksista ja niiden tarkoituksena on demonstroida diagnostiikan sovellutuksia LVI-prosesseissa.

Energiakatselmuksilla on mahdollisuus saavuttaa lyhyillä takaisinmaksuajoilla 0,9 - 3,0 mrd. mk:n energiakustannusten vuotuiset säästöt kansantalouteen. Energiansäästön palvelukeskuksen tukemalla katselmustoiminnalla on mahdollisuus kehittää 15 - 150 milj. mk uutta katselmustoimintaa tekevien yritysten liikevaihtoa sijoittamalla energia-avustuksia katselmustoiminnan tukemiseen 8 - 77 milj. mk vuodessa. Energiakatselmustoiminnan todettiin kannattavan nykyisellä tekniikalla parhaiten teollisuusrakennuksissa, myymälä-, majoitus- ja ravitsemusrakennuksissa, asuinkerrostaloissa ja hoitoalan rakennuksissa. Muissa rakennustyypeissä katselmusten kannattava toteutus vaatii nykyisin käytössä olevia menetelmiä tehokkaampia katselmusmenetelmiä ja katselmustoimintaa tukevia informaatio- ja taitotukijärjestelmiä. Teollisuuden prosessien energiansäästömahdollisuuksien etsiminen on kerättyjen kokemusten mukaan pääosin kannattavaa toimintaa. Toiminnan laadun ja uskottavuuden takaamiseksi tulisi kuitenkin kehittää katselmustoimintaan liittyvää yhteistoimintaa ja koulutusta ja jatkaa toiminnan vaatimien teknisten apuvälineiden sekä tietojärjestelmien kehittämistä. Palvelustrategia-analyysissä todettiin, että energiakatselmus- ja energian säästötoiminnan laajeneminen edellyttää olemassa olevien organisaatioiden ja tietokantojen hyväksikäyttöä aiempaa tehokkaammalla tavalla transaktiokustannusten minimoimiseksi. Pienimuotoisten energiansäästöhankkeiden julkisen tuen hallinnon siirtäminen alue- ja paikallistasolle todettiin katselmustoiminnan laajetessa hyödylliseksi. Energiakatselmustoiminta vaatii tuekseen informaatiojärjestelmiä energiakorjausten vaikutusten seuraamiseksi ja tiedottamiseksi eri intressiryhmille. Lisäksi toiminnan organisointi vaatii energiakatselmustoiminnan tueksi muihin organisaatioihin sulautettuja toimintayksiköitä. Sulautetut yksiköt vaativat toimintaa tukevia oheistoimintoja tuotekehityksestä, tuotteistamisesta, tuotteiden ja palveluiden markkinoinnista sekä tiedottamisesta.

Kiinteistön valvonta- ja ohjausjärjestelmien (rakennusautomaatiolaitteiden) tehtävä on kerätä valvontatietoa rakennuksesta ja sen käyttäytymisestä, muokata tietoa ja antaa tietoa sopivassa muodossa sitä tarvitsevalle kiinteistönhoitajalle. Valvonta- ja ohjausjärjestelmät on siten nähtävä ensisijaisesti informaatiojärjestelminä, joskin säätöjärjestelmien ja valvontajärjestelmien yhdistyminen yhdeksi järjestelmäksi on näköpiirissä. Valvonta- ja ohjausjärjestelmät jakaantuvat tiedonkeruujärjestelmiin, tiedonkeruu- ja ohjausjärjestelmiin sekä tiedonkeruu-, ohjaus- ja tietojenkäsittelyjärjestelmiin. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä ja haastattelulla. Aineisto muodostuu 93 valvonta- ja ohjausjärjestelmästä, joihin on liitetty 2 % Suomen rakennuskannasta. Valvonta- ja ohjausjärjestelmien hankintahinta on 1 % siihen liitettyjen rakennusten rakennuskustannuksista. Valvonta- ja ohjausjärjestelmien suunnittelu on läheistä LVI- ja sähkösuunnittelulle, mutta suunnittelijalla tulee olla kiinteistönhoitoalan perusteellinen tuntemus, sillä kiinteistönhoidon rakennusautomaatiolle asettamat vaatimukset on otettava huomioon. Tutkimuksen mukaan valvonta- ja ohjausjärjestelmien käyttö on alkuhankaluuksien jälkeen yleensä ollut ongelmatonta. Kuitenkin käytön helppouteen ja havainnollisuuteen on kiinnitettävä huomiota.

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten tehtäväkohtaisen hajonnan on todettu olevan suuri jopa samantyyppisissä kiinteistöissä. Yhdeksi hajontaa aiheuttavaksi tekijäksi on oletettu hoidon ja kunnossapidon laatutason erilaisuudet. Julkaisussa esitetään laatuluokituksen laadinnan perusteita, kartoitetaan olemassa olevia kiinteistöjen hoidon ja kunnossapidon laatuluokituksia ja tehdään ehdotus jatkotutkimusohjelmaksi. Valmiita, kiinteistöjen ylläpidon eri osa-alueet kattavia laatuluokitusmalleja ei löydetty. Selvityksen aikana laatuluokituksen tarpeellisuus kuitenkin korostui. Ensimmäisessä vaiheessa tulisikin koota kiinteistöjen ylläpidon suoritteet ja laatia luokitus kustannusosuudeltaan merkittävimmistä ja lähtökohdiltaan selvimmistä kiinteistöjen ylläpidon osa-alueista, kuten siivouksesta, kunnossapidosta, ulkoalueiden hoidosta ja lämpöhuollosta. Vasta ensimmäisten laatuluokitusten laadinnan jälkeen ja niistä saatujen kokemusten perusteella pyritään tekemään laatuluokitus muille kiinteistöjen ylläpidon osa-alueille.