Search

The rise of the entrepreneurial society is reflected in the aim of promoting entrepreneurship in society through entrepreneurship education. Entrepreneurial education encourages an entrepreneurial attitude. Entrepreneurial education is not just about teaching students to be entrepreneurs; the goal is also to develop a comprehensive attitude and skills. Entrepreneurship education is directed at children and young people, with the aim of promoting a positive attitude towards entrepreneurship, increasing entrepreneurial capacity and developing an entrepreneurial culture. Entrepreneurship education also aims at creating new entrepreneurship in society. This chapter discusses how entrepreneurship education is carried out in Finland and gives examples of regional and educational programs. nonPeerReviewed

Tässä luvussa käsitellään yrittäjiä Suomen talouden murrosvaiheissa. Eri aikoina on ollut erilaisia yrittäjiä. Yrittäjyyden muutos on sidoksissa yhteiskunnan kehitykseen. Yrittäjyyden historiallisen muutoksen ymmärtäminen monipuolistaa kuvaa yrittäjyydestä ja yrittäjistä. Luvussa kuvataan yrittäjyyden muuttumista. nonPeerReviewed

Tässä luvussa käsitellään yrittäjyyteen ja talouskehitykseen liittyviä erillisiä ilmiöitä ja käsityksiä, kuten yritysorganisaatioiden muutoksia, johtamisen ammatillistumista, yrittäjäverkostoja ja yrittäjien epäonnistumisia. Yrittäjät saava aikaan taloudellista kasvua. Sen edellytyksenä on, että yritykset muuttuvat samalla kun yhteiskunta muuttuu. nonPeerReviewed

Tässä luvussa annetaan yleiskäsitys yrittäjistä ja yrittäjyydestä. On tarpeellista tietää, mitä yrittäjyys on ja miten sitä on tutkittu ja selitetty, jotta voi ymmärtää yrittäjyyttä ilmiönä ja sen yhteiskunnallista merkitystä. Ensimmäisessä luvussa esitetään keskeiset käsitykset yrittäjyydestä. Luku toimii samalla johdantona teoksen muuhun sisältöön. nonPeerReviewed

Yrittäjyyden tärkeyttä kuvaa se, että sitä pyritään yhteiskunnassa edistämään yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen avulla. Yrittäjyyskasvatus ja -koulutus ei ole vain oppiaine, vaan se on enemmänkin läpäisyperiaatteella toimivaa kasvatusta ja myönteisen ilmapiirin luomista. Tässä luvussa käsitellään yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä ja yrittäjäkoulutuksen kehittymistä. nonPeerReviewed

Yrittäjyys ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen ilmiö. Yrittäjien toimintaedellytykset ovat sidoksissa kulloiseenkin toimintaympäristöön. Eri aikoina yrittäjätoimintaan on suhtauduttu eri tavalla. Yrittäjyyden edistämisestä on tullut osa talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Tässä luvussa käsitellään myös sitä, miten yrittäjät osallistuvat ja vaikuttavat yhteiskunnassa. Yrittäjien toimintaedellytyksten parantaminen on noussut keskeiseksi keinoksi yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämisessä. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Tarkastelen tässä artikkelissa sitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että voidaan nykyään puhua yrittäjyysyhteiskunnasta. Tuon esille, että yrittäjyyskoulutuksella ja -kasvatuksella on tärkeä sija yrittäjyysyhteiskunnan muodostumisessa. Yrittäjyyskoulutuksen alku voidaan sijoittaa 1970-luvulle ja yrittäjyyskasvatuksen 1990-luvulle. Tässä artikkelissa tarkastelen eri näkökulmista sitä, miten yrittäjyyskasvatus on noussut merkittäväksi tekijäksi koulutuspolitiikassa. Yrittäjyyden nousu kytkeytyy yhteiskunnan uudistumiseen. nonPeerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

Company founders are important agents in business economics. I investigated entrepreneurs who founded successful, long-standing and high-growth companies. The data include 402 Finnish founder entrepreneurs who had founded a company and had been awarded the Finnish title of neuvos during the period 1917-2015 (i.e., since the beginning of Finnish independence). So far only few longitudinal studies have been presented on company founders in Finland. This study focuses on the era of industrialism in Finland and addresses the following research questions. First, what kind of entrepreneur groups are identified in different phases of industrialism when studying the backgrounds, education and work careers of founders of successful and long-standing business enterprises in Finland? Second, how has Finnish founder entrepreneurship changed as an historical phenomenon? I identified four main entrepreneur types: self-made man, practical entrepreneur, educated entrepreneur and business entrepreneur. These types serve to illustrate what kind of people founded enterprises in different periods of industrialism. The main result is that after the liberalization of economic life (1860-70s), highly successful company founders came from all kinds of social backgrounds. In this data set self-made men were the most common in the first period (enterprises founded 1875-1913), practical entrepreneurs in the second period (enterprises founded 1914-1939), educated entrepreneurs in the third period (enterprises founded 1940-1959), and business entrepreneurs in the fourth period (enterprises founded 1960-1990). Studying company founders afforded many insights into entrepreneurship and the development of Finnish economy and society. This study showed that business founding as a phenomenon changed during the era of industrialism, but unchanging characteristics can be discerned throughout the research period. Entrepreneurship is a very personal phenomenon, but at the same time it is inextricably linked to different phases in the development of an economy. Understanding entrepreneurship requires simultaneously considering these phenomena.

nonPeerReviewed

Tutkimuksessa tarkastellaan eduskunnan vuonna 2004 päättämän yritys- ja pääomaverouudistuksen poliittisia ja taloudellisia tietoperustoja. Tutkimuksessa kuvataan, minkälaiseen informaatioon yritys- ja pääomaverouudistus perustui ja miten poliittinen ja taloudellinen tietoperusta vaikuttivat päätöksen syntymiseen. Tutkimuksessa tuodaan esille kolmen eri verotyöryhmän loppuraporttien esittämät ehdotukset. Niitä ovat: Kilpailukykyiseen verotukseen -raportti (ns. Arvelan työryhmä), Verotus kansainvälisessä toimintaympäristössä -raportti (ns. Leppäsen työryhmä) ja Työllisyystyöryhmän loppuraportti (ns. Sailaksen työryhmä). Raporttien esityksiä pidetään taloudellisena tietoperustana. Poliittisena tietoperustana pidetään ennen vuoden 2003 eduskuntavaaleja käytyä veropoliittista keskustelua ja puolueiden vaaliohjelmia. Tutkimuksen mukaan yritys- ja pääomaverouudistuksesta on löydettävissä vaikutteita molemmista tietoperustoista. Uudistuksen valmisteluvaiheessa korostui taloudellinen tietoperusta, koska poliitikot eivät olleet mukana valmistelutyöryhmissä. Vaalikeskustelussa korostui poliittinen informaatio. Vaalien jälkeen tapahtuneessa päätöksentekoprosessissa näkyi taas taloudellinen informaatio ja lopullinen päätös oli pääosin työryhmien ehdotusten mukainen.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksessa tarkastellaan yritys- ja pääomaverouudistuksen poliittisia ja taloudellisia tietoperustoja. Tutkimuksessa pyritään kuvaamaan millaiseen informaatioon yritys- ja pääomaverouudistus pohjautui, ja miten poliittinen ja taloudellinen tietoperusta vaikuttivat päätöksen syntymiseen. Tutkimuksessa tuodaan esille kolmen eri verotyöryhmän loppuraporttien esittämät päätösesitykset. Niitä ovat: ”Kilpailukykyiseen verotukseen” -raportti (ns. Arvelan työryhmä), ”Verotus kansainvälisessätoimintaympäristössä” –raportti (ns. Leppäsen työryhmä) ja ”Työllisyystyöryhmän loppuraportti” (ns. Sailaksen työryhmä). Raporttien esityksiä pidetään tässä tutkimuksessa taloudellisena tietoperustana. Tutkimuksessa tuodaan esille ennen vuoden 2003 eduskuntavaaleja käyty veropoliittinen keskustelu. Tavoitteena on selvittää, miten poliittisten puolueiden veropoliittiset linjaukset vaikuttivat lopulliseen päätökseen. Poliittista keskustelua ja päätösprosessia pidetään poliittisena tietoperustana. Tutkimuksen viitekehyksenä käytetään julkisen valinnan teorian näkemyksiä poliittisesta käyttäytymisestä. Päätöksenteko analyysiin sovelletaan keskeisiä päätöksenteko teorioita. Tutkimuksessa tuli esille, että taloudellinen ja poliittinen tietoperusta kietoutuivat sillä tavoin yhteen, että niiden erottaminen kokonaan toisistaan ei ollut mahdollista. Taloudellinen tietoperusta näkyi selkeästi yritys- ja pääomaveroa koskeneessa päätöksessä. Poliittinen tietoperusta oli selkeämmin esillä päätöksentekoprosessissa, jossa oli inkrementaalisen päätöksentekoteorian mukaisia piirteitä. Poliittinen tietoperusta sääteli sitä, miten hyvin lopullinen päätös vastasi taloudelliselta perustalta tehtyjä ehdotuksia.

Raportissa tarkastellaan sotilaallisen t&k-panostuksen ja kilpailukyvyn välisiä yhteyksiä. Aineistona käytetään brittiläisen International Institute for Strategic Studies -laitoksen (IISS) ”The Military Balance” -raportin tietoja länsimaiden sotilaallisen t&kpanostuksen kehityksestä. Julkisen vallan sotilaallisia t&k-panostuksia verrataan maiden julkisiin siviilipuolen t&k-menoihin, sotilaallisiin hankintamenoihin, sekä suhteessa maiden BKT:hen ja puolustusbudjetteihin. Raportissa on mukana myös tiivis katsaus sotilaallisen t&k-panostuksen ja tuottavuuden välistä yhteyttä kuvaavista kansainvälisistä tutkimuksista. Raportin tulosten mukaan sotilaallisella t&k-panostuksella ja kilpailukyvyllä ei ole suoraa yhteyttä. This study discusses the relationship between military R&D and competitiveness. The study is based mainly on a British International Institute for Strategic Studies -institutes publication “The Military Balance”, and furthermore its information about the development of Western countrye´s military R&D-stakes for the years 1994 -2001. Government military R&D is compared for government R&D, defence expenditure and also to the countries gross domestic product and defence budgets. The study also includes tight review about the previous international studies, which are focused to study the relationship between military R&D and productiveness. The study concludes, that there are no direct connection between military R&D and competitiveness.

Raportissa tarkastellaan, miten suomalaiset ennustelaitokset arvioivat Neuvostoliiton kehityksen ja Suomen Neuvostoliiton-kaupan kehityksen vuosina 1987-1991, sekä sitä, miten talousennusteet vastasivat toteutunutta kehitystä. Käsiteltävät ennustejulkaisut ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Suhdanne, Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT Katsaus, Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen Katsaus sekä Valtiovarainministeriön Kansantalouden kehitysarvio ja Taloudellinen katsaus. Tutkimuksessa käsitellään laajemminkin talouden ennustamisen ongelmia, merkitystä ja luotettavuutta. Erityisesti keskitytään siihen, miten poliittinen kehitys näkyy talouden kehityksessä ja ennusteissa. Suhdannevaihteluiden ohella talouden kehitykseen vaikuttavat institutionaaliset muutokset, joiden taustalla ovat usein poliittiset muutokset. Suomen Neuvostoliiton kaupassa merkittävä institutionaalinen muutos oli clearingkauppajärjestelmän loppuminen vuoden 1991 alussa. Yritysten liiketoiminnan kannalta institutionaaliset muutokset aiheuttavat liiketoimintaan strategisia riskejä, joihin olisi tärkeää osata varautua riittävän ajoissa. Tutkimuksessa pohditaan myös, voidaanko institutionaalisia muutoksia ennustaa. – ennuste ; skenaario ; varautuminen ; riski ; Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa ; idänkaupan romahdus ; clearing-kauppajärjestelmä ; Suomen talouskriisi This report discusses how Finnish economic forecasting institutions projected Soviet economic trends and trade developments between Finland and the Soviet Union during 1987-1991, and how these macroeconomic forecasts corresponded to the actual outcomes. The study is based on the following publications: Suhdanne by the Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), PTT Katsaus by Pellervo Economic Research Institute (PTT), Katsaus by the Labour Institute for Economic Research (TTT) and Economic Survey and Kansantalouden kehitysarvio by the Ministry of Finance (VM). This report analyses these institutes’ economic forecasts and their problems, importance and reliability. Particular focus is given to political movements and their effects on economic developments and forecasts. Institutional changes, which are brought about by changing conditions, also have a bearing on economic developments. An important institutional change in trade between Finland and the Soviet Union was the ending of the clearing trade system in the beginning of 1991. Institutional changes cause strategic risks for business activity, highlighting the importance of business preparing for these possibilities early enough. This study discusses how we can forecast institutional changes.

Tässä luvussa havainnollistamme kotimaista yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta esittelemällä Jyväskylän seudulla tehtyä oppilaitosyhteistyötä. Tämän yhteistyön osapuolina ovat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia. Käymme läpi oppilaitosyhteistyön eri kehittämisvaiheet vuosien varrella. Samalla esittelemme joitain keskeisiä oppilaitosyhteistyönä toteutettavia yrittäjyyskursseja ja -tapahtumia, jotka kuvaavat nykyistä oppilaitosyhteistyötä yrittäjyyden edistämisen osalta. nonPeerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

peerReviewed