Search

BACKGROUND: Deep brain stimulation (DBS) is a minimally invasive and reversible method to treat an increasing number of neurological and psychiatric disorders, including epilepsy. Targeting poorly defined deep structures is based in large degree on stereotactic atlas information, which may be a major source of inconsistent treatment effects. AIM OF THE STUDY: In the present study, we aimed to study whether a recently approved target for epilepsy (anterior nucleus of thalamus, ANT) is visualized in clinically established 3 T MRI and whether ANT is delineated using intraoperative microelectrode recording (MER). We have especially focused on individual variation in the location of ANT in stereotactic space. We also aimed to demonstrate the role of individual variation in interpretation of MER data by projecting samples onto AC-PC (anterior and posterior commissure) and ANT-normalized coordinate systems. METHODS: Detailed analysis of ANT delineations in 3 T MRI short tau inversion recovery (STIR) images from eight patients undergoing DBS for refractory epilepsy was performed. Coronal and sagittal cross-sectional models of ANT were plotted in the AC-PC coordinate system to study individual variation. A total of 186 MER samples collected from 10 DBS trajectories and 5 patients were analyzed, and the location of each sample was calculated and corrected accordingly to the location of the final DBS electrode and projected to the AC-PC or coordinate system normalized to ANT. RESULTS: Most of the key structures in the anatomic atlas around ANT (mammillothalamic tract and external medullary lamina) were identified in STIR images allowing visual delineation of ANT. We observed a high degree of anatomical variation in the location of ANT, and the cross-sectional areas overlapped by study patients decreased in a linear fashion with an increasing number of patients. MER information from 10 individual trajectories correlated with STIR signal characteristics by demonstrating a spike-negative zone, presumably white matter layer, at the lateral aspect of ANT in ANT-normalized coordinate system as predicted by STIR images. However, MER information projected to the AC-PC coordinate system was not able to delineate ANT. CONCLUSIONS: ANT is delineated in 3 T MRI by visualization of a thin white matter lamina between ANT and other nuclear groups that lack spiking activity. Direct targeting in the anterior thalamic area is superior to indirect targeting due to extensive individual variation in the location of ANT. Without detailed imaging information, however, a single trajectory MER has little localizing value.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa minkälaisia toimintakulttuureja päiväkodeissa oli ja selvittää, oliko niillä yhteyttä päiväkodin työntekijöiden äänihäiriöihin. Tutkimustietoa aiheesta oli erittäin vähän, sillä tällaista päiväkotien toimintakulttuurit ja ääniongelmat yhdistävää tutkimusta ei oltu tehty aikaisemmin. Aihe oli ajankohtainen ja tärkeä, sillä jo muutamien päiväkoteihin kohdistuneiden tutkimusten pohjalta näytti vahvasti siltä, että päiväkodin työntekijöillä oli varsin suuri riski saada äänihäiriö. Tutkimukseen osallistui seitsemästä satunnaisotannalla valitusta Oulun kaupungin päiväkodista yhteensä 32 työntekijää. Tutkimus suoritettiin sähköisenä ja paperisena kyselytutkimuksena, jossa päiväkotien työntekijät vastasivat sekä päiväkodin toimintakulttuuria että äänihäiriöitä kartoittavaan kyselyyn. Toimintakulttuureja koskevat tulokset osoittivat, että päiväkotien työntekijät olivat varsin tyytyväisiä työpaikallaan vallitseviin toimintakulttuureihin. Kyselyn tulosten perusteella työntekijät saatiin jaettua toimintakulttuuriinsa melko tyytyväisiin ja tyytyväisiin. Faktorianalyysin avulla löydettiin yhdeksän päiväkotien toimintakulttuureja kuvaavaa ulottuvuutta: toisten arvostaminen, ongelmanratkaisu ja työn laatu, selkeät tavoitteet ja kulttuuritaustat, työkalut tehdä työ hyvin, palaute, työn stressaavuus, tiimityö, uudistusprosessit sekä kommunikointi. Näistä ulottuvuuksista kolme oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työntekijöiden tyytyväisyysasteeseen. Toimintakulttuuriinsa melko tyytyväisten työntekijöiden työpaikoilla arvostettiin vähemmän toisia, heillä oli epäselvemmät tavoitteet ja vähemmän palautteen antamista kuin tyytyväisillä työntekijöillä. Äänihäiriöiden ja toimintakulttuuriin yhteyttä käsittelevät tulokset osoittivat, että äänihäiriöiden esiintyvyys oli 31,3 % tai 40,6 % riippuen oliko äänihäiriön rajakriteerinä kahden ja useamman vai yhden ja useamman äänioireen kokeminen viikoittain tai useammin. Päiväkotinsa toimintakulttuuriin melko tyytyväiset työntekijät kokivat äänihäiriöitä siis enemmän kuin siihen tyytyväiset työntekijät, mutta nämä erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Faktorianalyysillä löydettiin kolme ääniongelmien ulottuvuutta, joista eniten oireileviksi arvioitiin äänen ominaisuudet, toiseksi eniten kurkunpää ja vähiten äänen kuuluvuus. Äänihäiriöpiirteiden ja toimintakulttuurin osa-alueiden väliltä löytyi tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä muun muassa ongelmanratkaisutilanteiden ja työhön liittyvän tiedon määrän osa-alueilta. Koska tällaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty, tuloksia ei voitu verrata mihinkään. Ainoastaan äänihäiriöiden esiintyvyyttä päiväkodin työntekijöillä oli aiemmin tutkittu ja niihin tutkimuksiin verrattuna tässä tutkimuksessa saatu äänihäiriöiden esiintyvyys oli hieman alhaisempi. Näyttää siltä, että työpaikan toimintakulttuurin toimivuudella on merkitystä koettuihin ääniongelmiin.