Search

Tutkielmassa tarkastellaan, millä retorisilla ja kerronnallisilla keinoilla Thomas Eriksonin tietokirjassa Omgiven av idioter rakennetaan vaikutelmaa tiedosta ja asiantuntijuudesta. Käsittelen lisäksi, miten teos soveltuu osaksi tarinallisen tietokirjallisuuden lajia. Tutkielma etenee tietokirjallisuuden lajin käsittelystä kohdeteoksen tarkempaan analyysiin nostaen esiin kokemuskertomusten tärkeyden teoksen retoriikassa. Kohdeteos käsittelee ihmisten välistä kommunikaatiota erityisesti työelämässä. Kirjailija esittelee teoksessa neljä käyttäytymismallia, jolla jokaisella on omat erityispiirteensä. Käyttäytymismallia havainnollistetaan jakamalla ihmiset punaiseen, keltaiseen, vihreään ja siniseen kategoriaan. Teos on kohdannut kritiikkiä muun muassa siitä, ettei väriteorian taustalla ole ainoatakaan tieteellistä tutkimusta. Tutkielmassa keskitytään teoksen tekijän retoriikan tarkasteluun hyödyntäen muun muassa faktuaalisuuden retoriikan, eksemplum-kertomusten sekä dialogin tehtävien tutkimusta. Teos liitetään osaksi tarinallisen tietokirjallisuuden kenttää lajitutkimusta hyödyntämällä. Tutkielmassa yhdistellään kieli- ja kirjallisuudentutkimusta. Avaan tutkielman alussa tarinallisen tietokirjallisuuden lajin määritelmän. Pohdin, miten kohdeteos sopii tähän määritelmään, ja nostan esiin myös teoksen ja totuuden välisen suhteen. Tutkielmassa hyödynnetään faktuaalisuuden retoriikan tutkimusta selvittämään, millä keinoilla teoksessa pyritään todistamaan sen väitteet oikeiksi. Kokemuskertomukset ovat tutkielmassa tärkeässä asemassa, ja niiden analysointia jatketaan faktuaalisuutta käsittelevän luvun lisäksi eksemplum-kertomuksia käsittelevässä luvussa. Viimeisessä luvussa keskitytään tarkastelemaan teoksen uudempaan painokseen lisättyä lukua realistisen dialogin ja dialogin tehtävien näkökulmasta liittäen kuitenkin myös tähän lukuun eksemplum-kertomusten ja yrityskerronnan tutkimusta. Tutkielman lopulla kerään yhteen saamani tulokset. Totean teokseni soveltuvan osaksi tarinallisen tietokirjallisuuden lajia pääasiassa lajin hyvin laajan määritelmän vuoksi. Osoitan, miten teos nojaa hyvin vähän fakta-aineistoon ja vähättelee tutkimuksen tärkeyttä korostamalla kokemuskertomuksia. Esitän kirjailijan vahvistavan omaa asiantuntija-asemaansa ja henkilöbrändiään hyödyntämällä eksemplum-kertomuksia. Totean lopuksi, miten kieli- ja kirjallisuudentutkimuksella on toimivia välineitä muiden alojen kuten markkinoinnin ja psykologian tekstien kriittiseen tarkasteluun.

Understanding the importance of the gut microbiota (GM) in non-alcoholic fatty liver disease (NAFLD) has raised the hope for therapeutic microbes. We have shown that high hepatic fat content associated with low abundance of Faecalibacterium prausnitzii in humans and, further, the administration of F. prausnitzii prevented NAFLD in mice. Here, we aimed at targeting F. prausnitzii by prebiotic xylo-oligosaccharides (XOS) to treat NAFLD. First, the effect of XOS on F. prausnitzii growth was assessed in vitro. Then, XOS was supplemented or not with high (HFD, 60% of energy from fat) or low (LFD) fat diet for 12 weeks in Wistar rats (n = 10/group). XOS increased F. prausnitzii growth, having only a minor impact on the GM composition. When supplemented with HFD, XOS ameliorated hepatic steatosis. The underlying mechanisms involved enhanced hepatic &beta, oxidation and mitochondrial respiration. Nuclear magnetic resonance (1H-NMR) analysis of cecal metabolites showed that, compared to the HFD, the LFD group had a healthier cecal short-chain fatty acid profile and on the HFD, XOS reduced cecal isovalerate and tyrosine, metabolites previously linked to NAFLD. Cecal branched-chain fatty acids associated positively and butyrate negatively with hepatic triglycerides. In conclusion, XOS supplementation can ameliorate NAFLD by improving hepatic oxidative metabolism and affecting GM.

Reorganizing Biomedical Research : Biobanks as Conditions of Possibility for Personalized Medicine / Heta Tarkkala. Helsinki : University of Helsinki, 2019.

Nuoret ideoimassa kirjallisuus-vlogia Zoomissa. Tiimi, joka riimittelee räpit someen koko koulun iloksi. Oppilaskunnan uutisvartti kerran viikossa tai luokan yhteinen lukuhetki aamun aluksi. Mikä saa oppilaasi liikkeelle, mikä innostaa, mikä motivoi ajassa, jossa tutkimukset kertovat lukemisen ja kirjoittamisen taitojen heikkenemisestä? Mistä syntyvät lukemisen ja kirjoittamisen tähtihetket? nonPeerReviewed

Pro gradu -tutkielma käsittelee yhteisöjen verotuksessa vuoden 2020 alusta lähtien sovellettua tulolähdejaottelun uudistusta ja sen vaikutuksia yhteisöjen verotukseen. Tulolähdejaottelu on Suomen tuloverojärjestelmän rakenteellinen ominaispiirre, jolla tarkoitetaan tulojen ja menojen jakamista elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun toiminnan tulolähteisiin. Toiminnan jaottelu eri tulolähteisiin on aiheuttanut erityisesti yhteisöjen verotuksessa tulkintaongelmia ja hallinnollisen työn lisääntymistä. Tulolähdejaottelun uudistuksen tavoitteena oli yhteisöverotus, jossa yhteisön kaikki toiminta ja tulot maataloutta lukuun ottamatta verotettaisiin elinkeinotulolähteessä. Tämän toteuttamiseksi uudistuksen piiriin kuuluvilta yhteisöiltä poistui muun toiminnan tulolähde (TVL) ja yhteisöjen tulot jaotellaan jatkossa elinkeinotoiminnan tulolähteeseen (EVL) ja maatalouden tulolähteeseen (MVL). Muun toiminnan tulolähteen poistuessa elinkeinotoiminnan omaisuuslajeihin lisättiin viides omaisuuslaji muu omaisuus. Uudesta omaisuuslajista säädetään EVL 12 a §:ssä ja omaisuuslajiin katsotaan kuuluvan pääsääntöisesti elinkeinotoimintaan liittymätön omaisuus. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia tulolähdejaottelun roolia ja sen historiallista merkitystä Suomen tuloverojärjestelmässä. Tästä näkökulmasta tutkitaan myös syitä tulolähdejaottelun uudistamiselle. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitä muutoksia uudistuksen yhteydessä uudistetut säännökset aiheuttivat yhteisöjen verotuksessa. Uusista säännöksistä tarkastellaan erityiskysymyksenä uuden omaisuuslajin sisältöä, sen soveltamista suhteessa vanhoihin omaisuuslajeihin sekä uudesta omaisuuslajista aiheutuvia tulkintaongelmia. Tutkimuksessa metodeina käytetään oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia sekä oikeushistoriaa, joiden avulla etsitään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Lainopin tehtävä on voimassaolevan oikeuden systematisointi ja tulkinta oikeuslähteitä hyödyntämällä. Lainopin avulla tulkitaan tulolähdejaottelun uudistuksen myötä säädettyjä uusia säännöksiä ja peilataan niitä jo olemassa oleviin. Lisäksi oikeushistorian avulla käsitellään tulolähdejaottelun historiallista kehitystä Suomen tuloverojärjestelmässä, erityisesti säädöshistoriallisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa havaittiin, että tulolähdejaottelulle ei ole enää samoja perusteita yhteisöjen verotuksessa kuin sillä on historiassa ollut. Uudistuksen myötä yhteisöjen verotus tapahtuu elinkeinotoiminnan tulolähteellä, jonka seurauksena tulolähdejaottelusta aiheutuneet ongelmat juoksevan tulon verotuksessa häviävät pääosin. Kokonaisuutena tulolähdejaottelun uudistus on onnistunut ja se tulee yksinkertaistamaan yhteisöjen verotusta, mutta ei ratkaise kaikkia siitä aiheutuneita ongelmia yhteisöjen verotuksessa. Uuden omaisuuslajin säätäminen vaikuttaa elinkeinoverolain vanhojen omaisuuslajien soveltamisalaan. Lisäksi aikaisemmin tuloverolain ja elinkeinoverolain väliset tulkintaongelmat yhteisöjen verotuksessa siirtyivät uudistuksen myötä elinkeinoverolain sisälle omaisuuslajien väliseksi ongelmaksi, kuten käyttöomaisuusosakkeiden ja arvopaperikaupan käsittely. Omaisuuslajijaottelusta aiheutuvat tulkintaongelmat kärjistyvät jatkossa erityisesti luovutustilanteissa omaisuuslajia määriteltäessä.

acceptedVersion