Search

Tampereen teknillisessä yliopistossa pyritään jatkuvaan matematiikan opetuksen kehittämiseen. Matemaattisten ohjelmistojen kehittymisen myötä opiskelijoille voidaan tarjota erilaisia sähköisiä ja verkkopohjaisia työkaluja itsenäisen matematiikan opiskelun tueksi. Tässä työssä tutustutaan kahteen verkko-opetustyökaluun; automaattisesti tarkistettaviin matematiikan tehtäviin suunniteltuun STACK-ohjelmistoon sekä verkossa tapahtuvaan vertaisarviointiin tarkoitettuun Moodlen Työpajaan. Työssä tutkitaan, kokevatko ensimmäisen vuoden matematiikan opiskelijat STACK-tehtävien ja vertaisarvioinnin edesauttavan matematiikan oppimista. Tarkastelun kohteena on myös, kuinka aktiivisesti STACK- ja vertaisarvioitavia Työpaja-tehtäviä tehdään ja miten aktiivisuus vaikuttaa menestymiseen tentissä. Aluksi tarkastellaan verkko-opetusta ja vertaisarviointia yleisesti. Seuraavaksi perehdytään STACKin taustoihin ja STACK-tehtäviin opiskelijan näkökulmasta. Myöhemmissä luvuissa esitellään matematiikan opintojaksoilla tehtyjä STACK- ja vertaisarviointikokeiluja ja niiden tuloksia. Lopuksi tarkastellaan tutkimuksen luotettavuutta ja tiivistetään työn keskeisimmät tulokset. Opintojaksoilla järjestettyjen mielipidekyselyjen perusteella opiskelijat suhtautuvat STACK-tehtäviin positiivisesti. Opiskelijat pitivät erityisesti välittömästä palautteesta. Mielipiteet Työpajassa tehdystä vertaisarvioinnista olivat neutraalimpia. Menettelyssä nähtiin kehittämisen varaa, mutta vertaisarvioinnin koettiin edesauttavan syvällisempää oppimista. Sekä STACK-tehtävien että vertaisarvioinnin nähtiin tuovan lisäarvoa matematiikan opiskeluun.

Opas antaa vesinäytteitä ottaville yleistietoa Suomen vesistöjen erityispiirteistä, vesistöjen tilan tutkimuksesta sekä näytteenoton tavanomaisimmista kysymyksistä. Näytteenoton tarpeellisina taustatietoina on selostettu järven lämpötalous, kaasutalous, ravinnetalous, rehevöityminen ja plankton. Näitä tarkastellaan näytteenottoon ja näytteistä tehtävien määritysten kannalta. Näytteiden oton tavoitteena on, että näytteet edustavat mahdollisimman hyvin sitä paikkaa, aluetta ja tilannetta, joka vastaa kyseisen tutkimus- tai seurantaohjelman tarkoitusta. Tämä edellyttää näytteenottajalta riittäviä tietoja työskentelyalueensa vesiluonnosta ja vesivaroista sekä niiden ominaisuuksista, joita oppaan vesistötieto-osassa on kuvattu.Oppaan kenttätutkimusosassa annetaan käytännön tietoa näytteenottoon valmistautumisesta sekä keskeisimmistä fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista näytteenotto- ja havaintomenetelmistä sekä niiden soveltamisesta joki-, järvi- ja rannikkoalueilla. Lisäksi tarkastellaan kasviplanktonin, pohjaeläinten, päällyskasvuston ja pohjasedimenttinäytteenoton erityispiirteitä sekä vesikasvi-, kala- ja uimavesitutkimusten tekemistä. Näytteenottajan huomiota pyritään kiinnittämään myös näytteenoton virhemahdollisuuksiin ja virheiden välttämiseen. Oppaan liiteosassa on kattava luettelo vesitutkimusten näytteenoton jo valmistuneista ja valmisteilla olevista standardeista v. 2007 lopun tilanteessa.