Search

The idea of this research was to articulate the meanings of costume and costume design through three contemporary operas Helsinkiin 2005, Le Saxophone 2011 ja Kohtaus kadulla 2013 process descriptions. The aim of this study was to research the meaning of costume and costume design in different opera contexts from the point of view of the costume design-er, but also from the viewpoint of the composer, stage director, performers and the audience. These meanings are considered in the entirety of the above-mentioned operas. Besides will be asked, how do production, performing context and the quality of the collaboration and interaction influence to the artistic pro-cesses from the viewpoint of costume design. As the basis of the multiple case study there was fenomenographic and semi-otic approach to the opera phenomena and producing and interpreting the mean-ings of the costume. The meanings of the costume were to be introduced by adapting methods of craft science, practice-led and artistic research. As main research material was used artists descriptions of their processes, diaries, notes and visual documents like sketches and photographs of the productions. Also material collected by interviewing and inquiry methods was used. As the research result I pronounce the context-based meaning of the costume. The role and meaning of the costume changes according to which phase of the process and from whose viewpoint it is considered. The meaning of the costume is different to different artists or producers and it changes during the processes. To the director costuming can give, besides visual stage picture, tools to create action with, and to the performer it for example will function as a help to create the character and as a protection during performances. To the audience costume tells of the backgrounds or the nature of the characters or something from the stories behind the artwork. When compared, the sketches produced during the artistic processes and the photographs tak, Tutkimuksen ideana oli tuoda esiin näyttämöpuvun ja pukusuunnittelun merkityksiä kolmen nykyoopperan Helsinkiin 2005, Le Saxophonen 2011 ja Kohtaus kadulla 2013 prosessikuvausten kautta. Tavoitteena oli tutkia näyttämöpukusuunnittelun ja -puvustuksen merkityksiä erilaisissa oopperakonteksteissa pukusuunnittelijan, mutta myös säveltäjän, ohjaajan, esiintyjien ja katsojien näkökulmista. Tutkimuksessa tarkastellaan näitä merkityksiä edellä mainittujen oopperateosten kokonaisuuksissa. Lisäksi kysytään, miten tuotantotapa, esityskonteksti ja taiteellisen työryhmän yhteistyön ja vuorovaikutuksen laatu vaikuttavat työskentelyprosesseihin pukusuunnittelun kannalta katsottuna. Monitapaustutkimuksen lähtökohtina olivat fenomenografinen tutkimusote oopperaprosesseihin ja semioottinen lähestymistapa pukujen merkitysten tuottamiseen ja tulkitsemiseen. Käsityksiä puvuista ja pukusuunnittelusta sekä näyttämöpuvun merkityksiä tuotiin esiin käsityötieteen, käytäntölähtöisen ja taiteellisen tutkimuksen menetelmien avulla. Aineistona käytettiin taiteilijoiden prosessikuvauksia, päiväkirjoja, muistiinpanoja ja visuaalisia dokumentteja, kuten luonnoksia ja valokuvia teoksista. Tutkimuksessa käytettiin myös haastattelu- ja kyselymenetelmillä hankittua materiaalia. Tutkimuksen mukaan näyttämöpuvun merkitys vaihteli esityskontekstin, prosessin vaiheen ja tarkastelunäkökulman mukaan. Puvun merkitys on erilainen oopperan eri tekijöille. Ohjaajalle puku toimii visuaalisen näyttämökuvan luomisen lisäksi työvälineenä näyttämötoiminnan suunnittelussa, esiintyjälle se toimii muun muassa roolinrakennuksen tukena ja suojana esitystilanteissa. Katsojille näyttämöpuku antaa esimerkiksi mahdollisuuden luoda tulkintoja roolihahmojen luonteista, teosten tarinoista tai esitysten taustoista. Suunnitteluprosesseissa tuotettujen luonnosten vaikutus teosten näyttämökuviin näkyi selkeästi vertailtaessa luonnoksia ja valokuvia näyttämötilanteista. Sävellysluonnosten kautta oli huomattavissa, että eri alojen lu

Municipalities create, maintain and develop environments for habitants, business and public services. Municipalities can make different choices in land use, which have an Impact on our communities' structure and functions. In order to sustain our living environment in the long run, some choices are to be made because of the global warming. The build environment has a substantial role in this, since over 40 per cent of our energy consumption is caused by construction and property sectors. This work examines how we can best improve energy efficiency. Topics such as traffic, construction, energy production and the use and maintenance of property are covered. We can have an effect on energy efficiency by regulation and planning. However, these actions are not merely enough. In addition to regulation, collaboration between different actors from public and private sectors is needed in order to improve energy efficiency; truly innovative solutions require different actors to work co-operatively and combine their expertise. This research studies how we can improve energy efficiency by utilizing different collaboration and partnership models. The emphasis is in control and planning in land use. The process is examined from the city of Espoo's point of view. The research suggests that besides regulation alone, energy efficiency can be improved through collaboration (either through contracts between the actors or by establishing a specific development company for the purpose) or through informal negotiation process., Kunta pyrkii ylläpitämään ja kehittämään hyviä elin- ja toimintaympäristöjä asukkailleen, palveluilleen ja elinkeinoelämälle. Maankäytön ohjauksella ja suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi yhdyskuntiemme rakenteeseen ja toiminnallisuuteen. Ilmastonmuutosta tulee ehkäistä ja sen vaikutuksiin varautua, jotta elinympäristömme olisi laadukas jatkossakin. Rakennetun ympäristön energiatehokkuus on nostettu keskeiseksi kehittämisen kohteeksi ilmastonmuutoksen hillinnässä, koska yli 40 prosenttia yhdyskuntiemme energian loppukäytöstä aiheutuu rakentamisesta, rakennusten käytöstä ja ylläpidosta. Työ tarkastelee, mitkä toimet rakennetun ympäristön saralla ovat keskeisimpiä energiatehokkuuden parantamisessa. Toimissa käsitellään niin liikenteeseen, rakentamiseen, kiinteistöjen käyttöön kuin energiantuotantoonkin liittyviä näkökohtia. Maankäytön ohjauksella ja suunnittelulla voidaan vaikuttaa suureen osaan toimista. Rakentamista ja muuta alueidenkäyttöä ohjataan kaavoilla ja erilaisilla määräyksillä. Pelkät pakotteet eivät kuitenkaan enää riitä. Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää eri sektorien yhteistyötä; Innovatiivisten ratkaisujen kehittämisessä alueen eri toimijoiden osaamisen yhdistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Työssä tarkastellaan, miten energiatehokkuutta voidaan edistää eri yhteistyömalleilla kunnan ja yksityisen sektorin välillä. Työn pääpaino on maankäytön ohjauksessa ja suunnittelussa. Prosessia tarkastellaan Espoon kaupungin organisaation ja käytäntöjen kannalta. Energiatehokkuutta voidaan tutkimuksen mukaan edistää erilaisten määräysten lisäksi yhteistyömalleilla. jotka perustuvat joko erilaisiin sopimussuhteisiin tai erillisen kehitysyhtiön perustamiseen, tai osapuolten erilaisilla vapaamuotoisilla neuvotteluilla.