Search

Varhainen ravitsemus ja lapsuusiän astma Astma on lasten yleisin krooninen sairaus ja siihen liittyy voimakas perinnöllinen alttius. Perinnölliset tekijät muuttuvat kuitenkin hitaasti eivätkä yksinään riitä selittämään astman esiintyvyyden nopeaa kasvua teollistuneissa maissa viime vuosikymmeninä. Astmaan sairastumiseen vaikuttaa perinnöllisen alttiuden lisäksi ympäristö. Varhainen ravitsemus on tutkimuksissa nostettu esille yhtenä merkittävänä astman riskiin mahdollisesti vaikuttavana tekijänä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää äidin raskauden- ja imetyksen aikaisen ravitsemuksen sekä imeväis- ja lapsuusiän (5 vuoden ikään saakka) ruokavalion (sisältäen maidottoman ruokavalion lehmänmaitoallergisilla) yhteyttä lapsuusiän astman riskiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää voidaanko seerumin rasvahappoprofiilin eroilla (1-5 vuoden iässä) ennustaa lapsen tulevaa astmariskiä. Äidin raskaudenaikainen omega-3 monityydyttymättömien rasvahappojen saanti oli yhteydessä pienempään riskiin sairastua lapsuusiän astmaan. Omega-6 rasvahappoihin kuuluvan arakidonihapon (20:4n-6) saanti puolestaan oli yhteydessä suurempaan astmariskiin. Lapsen lehmänmaitoallergiadiagnoosi rajoitti merkittävästi ruokavaliota aina neljän vuoden ikään saakka. Runsas lehmänmaitotuotteiden käyttö lapsuusiässä näytti suojaavan atooppiselta eli IgE-positiiviselta astmalta. Runsas rintamaidon ja kauran käyttö vähensi riskiä ei-atooppiseen eli IgE-negatiiviseen astmaan. Myös varhainen aloitettu kalan syönti vähensi lapsuusiän astmariskiä. Lehmänmaitoallergisten lasten seerumin rasvahappoprofiilit erosivat samanikäisten, maitotuotteita käyttävien ikätovereiden rasvahappoprofiileista ja useiden ruokien puuttuminen lehmänmaitoallergisten ruokavaliosta lisäsi näitä eroja entisestään. Korkea seerumin omega-3 rasvahappoihin kuuluvan eikosapentaeenihapon EPA:n (20:5n-3) osuus vähensi riskiä sairastua myöhempään astmaan, etenkin ei-atooppiseen astmaan. Korkea linolihapon (18:2n-6) ja omega-6 monityydyttymättömien rasvahappojen osuus lisäsi riskiä sairastua atooppiseen astmaan. Tämän tutkimuksen tulokset puoltavat sitä, että varhainen ravitsemus vaikuttaa lapsuusiän astmariskiin. Jo raskaudenaikainen ruokavalio oli yhteydessä lapsen riskiin sairastua astmaan. Tutkimus tukee nykyistä käsitystä siitä, että äidin imetyksenaikaisella välttämisruokavaliolla ei ole yhteyttä lapsen astmariskiin. Sen sijaan lapsen oman ruokavalion lehmänmaitotuotteiden, kauran ja rintamaidon käyttö ja kalan lisääminen ruokavalioon jo varhain alensivat astmariskiä. Tutkimuksen tulokset tukevat sitä, että lasten ruokavaliota tulisi laajentaa iänmukaisesti ravitsemussuositusten mukaisella tavalla. Seerumin rasvahappoprofiilin muutokset saattavat edeltää lehmänmaitoallergiaa ja astmaa. Diagnosoitu lehmänmaitoallergia johtaa suppeaan ruokavalioon ja sitä kautta edelleen suurempiin seerumin rasvahappoprofiilin muutoksiin. Nämä muutokset voivat muokata immuunipuolustusta jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja vaikutukset voivat säilyä aikuisikään saakka. Maitoallergisten lasten ruokavalion kapeus ja maitoallergian merkitys sekoittavana tekijänä tutkittaessa lasten ruokavalion ja astman yhteyttä tulee huomioida tulevissa tutkimuksissa. Tutkimus oli osa suomalaista tyypin 1 diabeteksen ennustamis- ja ehkäisy-tutkimuksen (DIPP) ravintotutkimusta. DIPP-ravintotutkimuksen allergiaosioon kutsuttiin 4065 edelleen ravitsemusseurantaan kuuluvaa lasta 5 vuoden iässä. Äidin ravinto- ja lapsen astmatieto oli käytettävissä 2679 lapsella raskauskohortissa (tutkimus I) ja 1798 lapsella imetyskohortissa (tutkimus II). Lapsen ruokavalion ja seerumin rasvahappojen yhteyksiä astmaan tutkittiin tapaus-verrokkiasetelmassa. Lapsen ruokavalioaineistossa oli 182 astmatapausta, joille kullekin valittiin 4 verrokkia (tutkimus III). Seerumin rasvahappoaineistossa oli 142 tapausta, joille kullekin valittiin 2 verrokkia (tutkimus IV). DIPP-tutkimusta tehdään yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Tampereen, Oulun, Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa. Over the past 50 years, the prevalence of asthma and allergic diseases in childhood has increased, particularly in industrialized countries. In some countries, the prevalence is still rising, while in others the prevalence has reached a plateau or even decreased. In Finland, 7–9% of children have asthma and an equal number have asthma-like symptoms. Genetic predisposition cannot explain such a rapidly increased trend. Thus, it is suspected that the development of asthma requires multiple environmental exposures in genetically predisposed individuals. The role of nutrition during the perinatal period and infancy has been a focus of interest, because early life diet may modulate the development of the respiratory, digestive and immune system and it has been proposed that these changes persist until adulthood. Understanding the role of early life diet in the development of asthma would give us an opportunity to make dietary interventions already during the perinatal period and infancy. The aim of the present study was to explore the associations between maternal diet during pregnancy and lactation, especially the role of fats and fatty acids (FA), as well as the child’s diet in early life, including a milk-restricted diet with cow’s milk allergy (CMA), on the risk of childhood asthma by the age of five years. We also investigated how the child’s longitudinal serum FA proportions are associated with the risk of asthma. This study was part of the Finnish Type 1 Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) Nutrition Study, which began in 1996 at Oulu University Hospital and in 1997 at Tampere University Hospital. The genetic risk for type 1 diabetes may limit the generalizability of the results to the general population. Altogether 4065 children were invited to participate in the DIPP Allergy Study at the age of five years. All the required maternal dietary data and the child’s asthma data were available for 2679 children in the pregnancy cohort and for 1789 children in the lactation cohort. Information on maternal diet during pregnancy and lactation was obtained retrospectively from the 181-item FFQ during the eigth month of pregnancy and third month of lactation. The nutrient variables were calculated as a percentage of energy to better describe the quality of the diet, not depending on the amounts consumed. The Cox proportional hazards regression was used in statistical analyses to investigate the associations between maternal dietary intake during pregnancy and lactation and the risk of asthma in the offspring. Information on asthma and at least one three-day food record were available for 182 children with asthma, and four matched controls were selected for each case. The amount of breast milk consumed was estimated based on growth and expected energy requirement. Information on asthma and at least one serum sample was available for 142 children with asthma, and two matched controls were selected for each case. Conditional logistic regression with a generalized estimating equation was used in statistical analyses to investigate the associations between longitudinal food consumption during early life, as well as repeated serum FA proportions, and the risk of later asthma. During pregnancy, low maternal intakes of α-linolenic acid (ALA, 18:3n-3) and total n-3 polyunsaturated fatty acids (PUFA) were associated with an increased risk of asthma in the offspring. By contrast, low maternal intakes of arachidonic acid (AA, 20:4n-6) and high maternal intakes of saturated fat (SAFA) and palmitic acid (16:0) were associated with a decreased risk of asthma. Maternal diet during lactation was not significantly associated with the risk of asthma in the offspring. The diagnosis of CMA led to multiple dietary restrictions still evident at four years of age. Even after adjusting for CMA, higher consumption of cow’s milk products (cow’s milk-based infant formulas, fresh milk produts, sour milk products, milk protein) was inversely associated with the risk of atopic asthma and higher consumption of breast milk and oats inversely associated with the risk of non-atopic asthma. Early consumption of fish was associated with a decreased risk of all asthma. CMA confounded the results and should be taken into account in further analysis. The FA proportions of children with the diagnosis of CMA differed from those children without such a diagnosis. A higher serum proportion of eicosapentaenoic acid (EPA, 20:5n-3) was associated with a decreased risk of asthma after CMA was considered as a confounding factor. Higher proportions of linoleic acid (LA, 18:2n-6) and total n-6 PUFA were associated with an increased risk of atopic asthma. In addition, higher proportions of stearic acid (18:0) and total n-6 PUFA were associated with an increased risk of non-atopic asthma and higher proportions of EPA with a decreased risk. The results from the present study provide evidence of the potential role of diet during the perinatal period and infancy on the risk of development of childhood asthma. CMA confounded the results of the associations between both childhood diet and serum FA proportions and the risk of asthma. Changes in serum FA composition may predispose to CMA and subsequently to asthma because these diseases are on the same spectrum. Diagnosed CMA results in the elimination of milk and dairy products, and many other foods, from the diet, and thus induces other changes in addition to those found in serum FA profiles. These changes may modify the immunological reactions of the child already in early life and those changes may persist until adulthood. Väitöskirja löytyy osoitteesta; http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-352-9

Syventävä työ ei kirjastossa