Search

This research report describes the results of a benefit analysis on road condition detection technology. Research is limited to Finnish road management.This study focuses on benefits that can be achieved through monitoring road weather, road conditions and road infrastructure conditions with vehicle sensors. Study also presents costs of road transport infrastructure management and costs caused by adverse weather conditions and infrastructure conditions in road transport sector. System costs and characteristics of the case technology are compared with two different scenarios with different vehicle fleet sizes.Multiple benefits can be achieved with new data gathered with vehicles. Extensive savings can be realised through proactive winter road maintenance and reduction of road accidents. Highest savings potential is achievable in road infrastructure asset management. However, to reach full potential of the vehicular data, extensive further research and development of supporting systems, simulations and modelling is required.

Infrastructures, such as roads, railways, and water supply networks, require investment, upgrades and maintenance throughout their life-cycle. Often the funding of these through public budgets is considered insufficient. The deployment of private capital for infrastructure finance – public-private partnerships (PPP) – is seen as one solution. PPPs have also been regarded as a manifestation of neoliberal policies that comprise privatisation of public assets or transforming the assets into market-oriented entities.PPPs should be regarded neither as privatisations nor transformations, but primarily as projects where private investors invest their capital in the project asset, make commercial use of the asset and generate returns on their investment. The often politicised nature of PPPs calls for more holistic and objective tools to appraise PPPs that on one hand have a pure profit-motivated nature, and on the other hand are investments with significant socio-economic and environmental impacts.This thesis provides an integrated and holistic view on public-private partnership projects in terms of their distributional effects within the entire PPP ecosystem context. The result presented is an analytical framework: an integrated model that can be used as a ‘debate platform’ by the actors within the PPP ecosystem, so that the prerequisites to find where sharing of goals and risks make sense, and to bring fairness to the entire PPP project lifecycle. PPP projects are in fact business ecosystems that interact with the surrounding society and markets in a variety of ways. Therefore, the stakeholder view in PPP investments and business is crucial. The main beneficiaries of the model are the investors in PPP projects and the infrastructure managers and public financing bodies that may consider if a PPP is a viable option to realise a project.This thesis is built on three models: the PPP project model, the PPP ecosystem model, and the market model. The fourth model, the integrated model for infrastructure PPPs, is a synthesis of the other three models. Each article following this compendium details the corresponding model. The first article uses the first PPP road project in Finland as an empirical case and forms the base project model that shows a project’s cash flows and how project valuation is done, mainly focusing on two stakeholder segments: the investors and the state. The second article shows how an infrastructure PPP market is structured, thus distinguishing different market ‘layers’. It also analyses the returns of different infrastructures to their owners and discusses the PPP prospect in ownership and governance contexts using Finnish data sets from 2002-2009. All main infrastructures were covered by the analysis of this article. The third article on the PPP ecosystem model widens the project model and involves stakeholders from different market layers, resulting in a financial statement model for the entire ecosystem. The final article integrates the market layer and ecosystem views and hence it is named as the integrated model.The constructive and inductive process based on the four models allows the formulation of four main postulates that conclude this thesis: 1) PPPs revenue logic should rely mainly on market-based funding; 2) PPPs are risky with respect to their social sustainability, which is due to many potential and complex spill-over effects; 3) PPPs must also be considered as ecosystems, where the stakeholders are actors in the ecosystem with sometimes conflicting and sometimes coinciding interests; 4) it is more logical to draw market specific policies rather than PPP project policies. This type of integrated model has not been presented earlier, which is the main scientific contribution of this thesis. The practical contribution is that the model can be used as an instrument particularly at the early development stages of an infrastructure project to assess if both commercial and societal goals can be achieved with a PPP arrangement. The model requires further empirical testing and must be validated for usability in varying infrastructure PPP cases.

In this paper, we analyze the applicability of blockchain in the transport and mobility sector. To begin with, the paper surveys identified and potential application ideas from publicly available information sources. Secondly, we examine an in-depth stakeholder workshop held to analyze selected transportation and mobility applications and ideas. Thirdly, we present a conducted PESTEL analysis to understand the utility and societal impact of blockchains as well as to provide an overall view on this issue for aiding governance. Identified blockchain application areas are multiple, and include mobility services, such as a peer-to-peer car sharing, carpooling, ride-sharing, smart insurance contracts as well as logistics and supply chains with full transparency, proven authenticity, digitized shipping documents, and automated customs clearance. The current state of blockchain applications for transport is mostly at a proof-of-concept level, with specific cases recently moving towards commercial implementations. A visionary future scenario includes autonomous vehicles that operate as independent service providers earning their own fares, selecting their charging and service stations, paying their costs, obtaining their own auto insurance, and even negotiating liability in collisions. Clearly, the applicability of blockchain is under broad exploration, and the results of this study illustrate the status and directions of exploration. Finally, the paper gives ideas and future recommendations for utilizing and governing blockchain in the European transport sector.

Lohkoketjuteknologia on muuttamassa käsitystämme tietokannoista, niiden hallinnasta ja erilaisten toimijaverkostojen digitaalisen yhteen kytkeytymisen malleista. Lohkoketjuteknologiaa sovelletaan hajautetuissa informaatioverkoissa, ja sen avulla voidaan säilyttää tiedon luottamuksellisuus, koskemattomuus ja läpinäkyvyys ilman keskitettyjä hallintajärjestelmiä. Lohkoketjusovellukset rakentuvat olemassa olevan digitaalisen datan ja ICT-infrastruktuurin päälle, mikä alentaa kokeilemisen kustannuksia ja mahdollistaa uusien käyttötapojen ilmestymisen nopeasti. Sovellusaloja onkin tunnistettu laajalti, ja käyttötapauksia tulee nopealla tahdilla lisää. Liikenteessä sovellusaloja ovat muiden muassa logistiikka, erilaiset liikkumispalvelut sekä viranomaistoiminnot. Tässä raportissa on koostettu tutkijoiden näkemys lohkoketjuteknologioiden potentiaalisesta merkityksestä liikenteessä ja viestinnässä. Samalla kun erilaiset sovellusmahdollisuudet ovat lukuisat ja potentiaaliset, on syytä korostaa, että lohkoketjut ovat teknologiana vielä epäkypsä. Lohkoketjuteknologian soveltaminen sinänsä on mahdollista, mutta sen kustannustehokkuus sekä mahdolliset riskit ja ongelmat eivät ole vielä täysin tiedossa. Lohkoketjujen taloudelliset vaikutukset näyttävät ilmeisiltä. Erilaiset sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat epävarmoja: ne voivat olla hyvinkin syvällisiä ja rakenteita ravistelevia, mutta tällaiset vaikutukset liittyvät tieto- ja viestintäteknologioihin laajemmin, eivätkä vain lohkoketjuihin.

Tiedon merkitys julkisen hallinnon toiminnassa on vahvasti korostumassa. Avoin data, kansalaisten itsensä hallinnoima tieto (MyData), sekä taustalla etenevät regulaatioprosessit ovat osa tiedonhallinnan ja tiedon tuottavan mutta turvallisen hyödyntämisen haastetta. Tieto on muihin liikennemuotoihin verrattavissa oleva toiminta-alue, johon on nyt ja tulevaisuudessa kiinnitettävä kasvavaa huomiota. Trafin tietorekisterikanta on mittava ja tietoa liikutetaan, käsitellään ja hyödynnetään paljon. Tieto on eräs oleellinen julkisten palveluiden tuotannontekijä niin Trafille kuin muillekin virastoille. Tiedon ja tietopalvelujen vaikuttavuus on puolestaan oleellinen osa valtionhallinnon tulosohjausta, jossa resursseja allokoidaan mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Eräs tärkeä näkökulma lisääntyvän tiedon hallinnassa on ymmärrys sen väline- ja käyttöarvosta. Tämän tuotannontekijän merkitys ja arvo on kyettävä mittaamaan, arvioimaan ja lopulta hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti, unohtamatta turvallisuuteen ja yksityisyydensuojaan liittyviä vaatimuksia. Tämä tutkimusraportti keskittyy Trafin tuottaman, jalostaman ja jakaman tiedon arvottamisen kysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteena on 1) parantaa Trafin merkittävän tietopääoman tuottavuutta kertomalla näkemyksiä ja arvioita tiedon arvosta ja vaikuttavuudesta, 2) täydentää Trafin aiempaa vaikuttavuustutkimusta, 3) syventää näkemystä Trafin vaikuttavuuden mittaamisesta ja ohjaamisesta ja 4) kehittää Trafin tietotilinpäätöstä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta, haastatteluita, tiedon arvon laskentamalleja ja -menetelmiä sekä perinteistä hyöty-kustannus -analyysiä. Trafin tiedot stimuloivat tietopalvelumarkkinoita. Niiden tuottama arvonlisä on vähintäänkin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kun ottaa huomioon muut Trafin palveluiden tuottamat yhteiskuntataloudelliset vaikutukset, on tietorekistereiden hyödyntämisellä enemmänkin selkeä yritystalouteen ja sitä kautta kansantalouteen painottuva vaikutus. Tällä puolestaan on nykyisen hallitusohjelman avoimen datan politiikkaa tukeva merkitys, ja Trafin tietojen hyödyntäminen markkinatoimijoiden taholta on osoitus siitä, että julkisella tiedolla on markkina-arvo ja tuo markkinaarvo on realisoitavissa. Trafin jakamalla ja avaamalla datalla on myös erilaisia markkinoita tehostava vaikutus. Haastatteluiden mukaan erityisesti vakuutustoimiala sekä auto-, tarvike- ja varaosakauppa ovat selkeitä hyötyjiä.