Search

Tässä työssä oli tarkoituksena löytää keinoja juoksevien kustannusten pienentämiseen Elisan matkapuhelinverkossa. Vastatakseen jatkuvasti kasvavaan siirrettävän mobiilidatan määrään on Elisa investoinut merkittävästi matkapuhelinverkkoonsa. Tästä on aiheutunut kasvua juoksevissa kustannuksissa. Juoksevat kustannukset ovat ongelmallisia niiden kumulatiivisen vaikutuksen takia. Investointikustannukset ovat vain kertaluonteisia kustannuksia, mutta juoksevia kustannuksia joudutaan maksamaan jatkuvasti toiminnan aikana. Työssä esitellään sekä investointi- että juoksevia kustannuksia liittyen Elisan matkapuhelinverkkoon, mutta työn painopisto on selkeästi juoksevien kustannusten puolella. Elisan matkapuhelinverkossa juoksevia kustannuksia syntyy pääasiassa käytetystä sähköenergiasta, vuokrapaikkakustannuksista ja omien tukiasemapaikkojen ylläpidosta. Työssä käsitelty matkapuhelinverkko pitää sisällään 2G, 3G ja LTE teknologiat. Yhtenä suurena ongelmana on aiemmin ollut saada tieto kustannuksista Elisan radioverkkosuunnittelijoiden käyttöön. Tämän takia tässä työssä tehtiin tutkimus, jossa haastateltiin pre-planning ja site-planning tiimeistä suunnittelijoita. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkä verran suunnittelijat tällä hetkellä tietävät juoksevista kustannuksista ja millaista tietoa he kaipaavat lisää. Yhtenä tavoitteena oli selvittää myös suunnittelijoiden asennetta juoksevia kustannuksia kohtaan. Yksi työn suurista painopisteistä oli selvittää vuokrapaikkojen juoksevien kustannusten muodostuminen. Tätä varten tutkittiin kahden suurimman vuokraajan vuokrasopimuksia ja selvitettiin mistä vuokra muodostuu. Tämän pohjalta etsittiin keinoja vähentää vuokrakuluja tulevaisuudessa. Sähköenergian osalta tutkittiin tärkeimmän laitetoimittajan laitteiden tehonkulutuksia. Näiden tietojen pohjalta pyrittiin löytämään laitteita, jotka kannattaa päivittää uudempiin. Samalla käsiteltiin myös hieman erilaisten konfiguraatioiden eroa sähkönkulutuksen kannalta. Työssä tutkittiin myös omien tukiasemapaikkojen sähkönkulutusta. Työssä löydettiin vuokrakohteista asioita, joihin kannattaa tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Työssä havaittiin myös, että vuokralaskutus ei aina ole paikkaansa pitävä ja siihen tarvitsee tulevaisuudessa keksiä keinoja, jolla se saadaan pysymään ajan tasalla. Sähkönsäästöön löytyi muutamia keinoja, joilla sähkölaskua voitaisiin pienentää tulevaisuudessa. Suoritetun haastattelututkimuksen tärkein löydös oli se, että suunnittelijat kyllä pienentäisivät juoksevia kustannuksia, jos he tietäisivät keinoja siihen.

This policy brief responds to the initial challenge to diversify its tourism sector identified by the Canary Islands in its application to participate in this initiative. The policy brief is based on a regional summary assessment prepared by a team from ESIC that analysed the potential role that service innovation could play for the region. It also follows a peer review meeting that took place on 18-19 February 2014 in Tenerife, where the regional stakeholders and the peer review panel reviewed the findings of the summary assessment and outlined the potential ways forward.

The main objective of the ERAWATCH Annual Country Reports is to characterise and assess the performance of national research systems and related policies in a structured manner that is comparable across countries. EW Country Reports 2011 identify the structural challenges faced by national innovation systems. They further analyse and assess the ability of the policy mix in place to consistently and efficiently tackle these challenges. The annex of the reports gives an overview of the latest national policy efforts towards the enhancement of European Research Area and further assess their efficiency to achieve the targets. These reports were originally produced in November - December 2011, focusing on policy developments over the previous twelve months. The reports were produced by the ERAWATCH Network under contract to JRC-IPTS. The analytical framework and the structure of the reports have been developed by the Institute for Prospective Technological Studies of the Joint Research Centre (JRC-IPTS) and Directorate General for Research and Innovation with contributions from ERAWATCH Network Asbl., JRC.J.2-Knowledge for Growth

Vuodesta 1997 vuoteen 2009 kestäneen ympäristöklusterin tutkimusohjelman tavoitteena oli etsiä uusia keinoja säästää ympäristöä, luoda innovaatioita ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tehostaa tutkijoiden, elinkeinoelämän, viranomaisten ja rahoittajien yhteistyötä. Tärkeänä tavoitteena oli myös tuottaa tietoa ympäristöhallinnolle politiikkatoimenpiteiden suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Tässä julkaisussa esitellään ympäristöklusterin tutkimusohjelman tuloksia ja vaikuttavuutta vuosina 2003–2009. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen, ohjelman vaikutuksiin sekä sen asemaan suhteessa toiminta- ja tutkimusympäristöön. Lopuksi esitetään suosituksia ympäristöalan tutkimustoiminnan kehittämisestä ja tutkimusrahoituksesta tulevina vuosina.

Tutkimus käsittelee korkeakoulujen henkilöstöhallintoa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Huippuosaajien rekrytoiminen kilpailun kiristyessä edellyttää uusia ajattelumalleja. Aihepiiri on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa, jossa on nostettu esiin tarve kehittää suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyä. Samalla on käyty keskustelua innovaatioyliopiston perustamisesta pääkaupunkiseudulle, mikä on puolestaan herättänyt muissa korkeakouluissa huolta rahoituksen suhteen. Tarkoituksena on tutustua perinpohjaisesti Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen strategioihin henkilöstön rekrytoinnin osalta sekä selvittää, miten niitä toteutetaan. Tavoitteena on saada kattava käsitys ilmiöstä haastattelemalla kyseisten organisaatioiden henkilöstöhallinnosta ja tutkimuksen kehittämisestä vastaavia henkilöitä. Lisäksi pyritään antamaan kehittämisehdotuksia, joiden avulla henkilöstön rekrytointia yliopistossa voidaan kehittää edelleen. Tutkimus toteutettiin perehtymällä kohdeyliopistojen yleisiin strategioihin, joista etsittiin ohjeita ja viittauksia henkilöstön rekrytoinnista. Taustalla vaikuttavat rakenteelliset tekijät sekä olemassa olevat käytännöt, jotka eivät ole perinteisesti tukeneet avointa kilpailua yksityisen sektorin rahoituksesta. Varsinainen tutkimusaineisto perustuu teemahaastatteluihin, jotka toteutettiin syksyllä 2007 ja keväällä 2008. Tulokset perustuvat aineiston yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka perusteella tutkimustulokset kirjoitettiin auki. Tutkimuksessa havaittiin, että kohdeyliopistoissa ei hyödynnetä varsinaista henkilöstöstrategiaa rekrytoinnin osalta. Tulos oli yllättävä, koska yksityisen sektorin puolella vastaavat käytännöt ovat yleisiä. Strategiatyössä korostetaan osaamisen, kansainvälistymisen sekä kilpailukyvyn merkitystä, mutta teoriat muuntautuvat hitaasti käytännöiksi. Yleisellä tasolla huippuosaajien tarve tiedostetaan koko organisaation tasolla, mutta konkreettisesti laitoksissa ja yksiköissä ei ole tietoista strategiaa korkeasti koulutetun henkilöstön rekrytoimiseksi. Jatkossa yliopistojen laitoksissa sekä yksiköissä tulisi ottaa käyttöön henkilöstön rekrytointia ohjaava suunnitelma. Se edistäisi resurssien allokoimista sekä kohdentamista, jolloin osaaminen voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Tarvitaan pitkäjänteistä suunnittelua, jonka myötä henkilöstön kehittämisestä ja parhaan mahdollisen osaamisen houkuttelemisesta tulee luontainen osa laitosten toimintaa. Asiasanat: henkilöstöhallinto, innovaatiot, johtaminen, kansainvälistyminen, korkeasti koulutetut osaajat, yliopistot