Search

Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee kohdekielisen lastenkirjallisuuden käyttöä sekä luetun ja kuullun ymmärtämisen tukea alakoulun kieltenopetuksessa. Tutkielman teoreettinen osuus käsittelee vieraalla kielellä lukemista, vieraskielisen kirjallisuuden käytön esimerkkejä sekä mahdollisia luetun ja kuullun ymmärtämisen tukemisen keinoja aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tutkielman empiirinen osuus on toteutettu fenomenografiseen metodologiaan nojaten ja se pyrkii selvittämään suomalaisten vierasta tai toista kieltä opettavien opettajien näkemyksiä kirjallisuuden hyödyntämisestä kielten tunneilla. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselyllä, jota levitettiin kieltenopetukseen liittyvissä sosiaalisen median ryhmissä. Vastauksia kertyi 14 kappaletta, ja vastanneiden opettajien opetuskonteksti vaihteli luokanopetuksesta kielten aineopetukseen sekä vieraskieliseen opetukseen. Tutkimustulosten perusteella kirjallisuutta käytettiin hyödyksi kieltentunneilla monin tavoin ja eri tarkoituksiin, joista pääpiirteittäin erotettiin kaksi käyttötaparyhmää, oppimateriaalikäyttö sekä kirjallisuuskasvatus. Oppimateriaalikäytössä kirjallisuuden koettiin tyypillisesti olevan motivoiva tapa tutustua, oppia tai kerrata kielisisältöjä, kuten sanastoa, ja erityisesti alkuopetuksessa kirjallisuus saattoi korvata oppikirjan. Kirjallisuuskasvatuksen käyttötavoissa korostui vieraalla kielellä lukemisen harjaantuminen lukudiplomityöskentelynä tai lukustrategioiden harjoitteluna, sekä toisaalta välipalana, lisätehtävänä ja lukutuokiona ilman varsinaisia sisältötavoitteita. Kirjallisuuden käytön hyödyiksi opettajat kokivat motivaatioon, kielitietoon, lukutaitoon sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemukseen liittyvät seikat. Kirjallisuuden ymmärtämistä tuettiin erityisesti yhteisissä lukutuokioissa monin eri tavoin, joista erotettiin ennen lukemista, lukemisen aikana ja lukemisen jälkeen tapahtuvat keinot. Tukemiskeinot vertautuivat pitkälti oikea-aikaisen tuen käsitteen osa-alueisiin.Target language literature use and support in language teaching, teacher perspectives in Finnish primary schools. Abstract. This Master’s thesis aims to understand the teacher perspectives on the phenomenon of using target language literature in primary school language teaching, as well as the comprehension support within the phenomenon. The theoretical part of the study discusses earlier research on reading in a second or foreign language, examples of literature use in language teaching as well as potential methods of comprehension support. The empirical component is based on phenomenographical methodology and aims to explore the variety in teachers’ perceptions on using literature in second or foreign language teaching. The data was collected on an internet-based questionnaire that was distributed through relevant social media groups for Finnish primary school language teachers. The questionnaire received 14 responses from class teachers, language teachers and language immersion teachers who teach a foreign or second language to primary school pupils. According to the findings the use of literature in language teaching varies based on context and purpose and was divided into two main categories, study material use and literary education use. In the former category literature was typically viewed as a motivating way to familiarise, learn and recap language content, such as vocabulary and grammar, and especially with younger children literature could act as the main study material. In the literary education use two further categories were identified: reading practise through reading diplomas or strategy instruction and reading as an extra activity, whether as a story time or free reading with little to no learning objectives. Teachers identified benefits of literature use in categories of motivation, language knowledge, reading comprehension as well as exposure to literature and culture. The teachers’ perceptions of their possibilities of supporting comprehension were divided by time of use: before reading, during reading and after reading. Most methods were mentioned in the context of whole class instruction and could be compared to the stages of a scaffolding process.

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten lapsilähtöinen liikuntakasvatus toteutuu päiväkodin toimintaympäristössä ja millainen toimintaympäristö tukee sitä parhaiten. Tutkielman aiheen valinnan taustalla vaikutti huoli varhaiskasvatusikäisten vähäisestä fyysisen aktiivisuuden määrästä, joka voi johtaa erinäisiin ongelmiin ja sairauksiin, myös aikuisiällä. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli, miten lapsilähtöinen liikuntakasvatus toteutuu päiväkodin toimintaympäristössä. Toisena tutkimuskysymyksenä oli, millainen toimintaympäristö tukee lapsilähtöistä liikuntakasvatusta. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuoda laajasti tietoa varhaiskasvatusikäisten liikuntakasvatuksesta päiväkodin toimintaympäristössä, painottaen erityisesti lapsilähtöistä pedagogiikkaa ja ympäristön merkitystä. Tutkielma osoittaa, että lapsilähtöisen liikuntakasvatuksen lähtökohtana on liikunnan ilo, johon vaikuttaa päiväkodin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö. Varhaiskasvattajan tärkeänä tehtävänä on luoda lapselle turvallinen, kehittävä ja mielekäs toimintaympäristö, jossa lapsi on itse aktiivinen toimija. Tällainen ympäristö turvaa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen. Lapsen tulee päästä päivittäin liikkumaan monipuolisesti, niin ohjatusti kuin omaehtoisesti, ja harjoittamaan kehittymässä olevia motorisia taitoja. Nämä motoriset perustaidot toimivat pohjana kaikelle liikkumiselle ja liikuntalajien harrastamiselle. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsilähtöisen liikuntakasvatuksen toteutumiseen päiväkodin toimintaympäristössä vaikuttavat useat eri tekijät. Näistä yhtenä tärkeänä tekijänä nousee esille varhaiskasvattajien asenne, joka nähdään lasten fyysistä aktiivisuutta lisäävänä tai heikentävänä tekijänä. Päiväkodin toimintaympäristö mahdollistaa monipuolisen liikuntakasvatuksen toteutumisen, mikäli sen sisä- ja ulkotilaratkaisut ovat asianmukaiset ja liikuntavälineet ovat lasten saatavilla. Varhaiskasvattajien tulee tiedostaa, että liikuntakasvatus on kokonaisuus, johon vaikuttavat niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset tekijät.

Tiivistelmä. Tutkielman tarkoitus on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää, millaisin perustein vieraskielisiä opetustilanteita voi peruskoulussa järjestää ja kuinka oppilaan ymmärrystä voidaan niissä tukea. Vieraskielisellä opetustilanteella tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa opettaja käyttää opetuskielenä ainoastaan kieltä, joka on joku muu kuin oppilaan äidinkieli tai koulun virallinen opetuskieli. Vieraskielisen opetuksen taustalla vaikuttavat usein ensikielen omaksumisen teorioihin pohjautuvat vieraan kielen oppimisteoriat. Esimerkiksi Krashenin toisen kielen omaksumis-oppimisteoria korostaa opettajan käyttämän, runsaan ja ymmärrettävän vieraskielisen puheen merkitystä kielen omaksumiselle. Lisäksi teoriaosuudessa määritellään kielitaidon eri ulottuvuuksia. Vieraskieliset opetustilanteet kuuluvat luonnollisina osina erilaisiin kielenopetusmenetelmiin, kuten luonnolliset tai suorat kielenopetusmenetelmät sekä vieraskielisen opetuksen eri muodot. Vieraskielistä opetusta voidaan puolestaan luokitella eri tavoin, ja siihen kuuluu laaja joukko erilaajuisia menetelmiä, joissa käytetään jotain muuta, kuin koulun opetuskieltä. Nimityksiä näille ovat esimerkiksi kielisuihku, kielirikasteinen opetus, CLIL-opetus tai kielikylpy. Peruskoulussa vieraskielisen opetuksen tarjoaminen riippuu pitkälti opettajien mielenkiinnosta, joten laajaa ja tarkkaa kuvaa sen tarjoamisesta Suomessa on hankala selvittää. Tukemiskeinoja oppilaan ymmärrykselle vieraskielisessä tilanteessa on paljon. Näitä ovat muun muassa kieleen liittyvät keinot, kuten yksinkertaisen, konkreettisen kielen sekä monikanavaisuuden ja sanattoman viestinnän hyödyntäminen sekä ei-kielelliset keinot, kuten tunnetekijöiden huomioiminen sekä oikea-aikaisen tukemisen (scaffolding) menetelmät. Suuri osa ymmärryksen tukemisen keinoista toteutuu automaattisesti, jos opettaja pyrkii ymmärrettävään kommunikaatioon oppilaiden kanssa. Lisäksi on tärkeää tunnistaa laajemmat oppimisvaikeudet sekä tukea niihin soveltuvilla keinoilla harkiten myös tukemisen kieltä.Abstract. The purpose of this bachelor’s thesis is to use the method of a descriptive literature view to find out how to support a student’s understanding in a classroom situation, where only a foreign language is used. In addition, the thesis will introduce some arguments behind these situations as well as the contexts they are used in within primary (and secondary) education. Often these situations are based on second language learning theories based on first language acquisition. For example, Krashen’s second-language acquisition theory emphasizes the role of teacher-produced, rich and comprehensible foreign language input. Also, the different definitions for language competence are discussed. Using the target language as the language of instruction is a method common in several language teaching methods, for example in natural or direct methods as well as in bilingual education. In this thesis, bilingual education is used to describe a language teaching method where mostly monolingual children are taught in a foreign language. This method can also be called Content and Language Integrated Learning (CLIL). There are several different methods within it, ranging from one-time language showering to early total immersion. In primary and secondary education setting, the use of these methods is usually based on teacher’s own interests and therefore a wide and accurate view of the current situation of the method in Finland is hard to achieve. There are many ways to support students’ understanding in a foreign language situation. They can include linguistic methods as simplifying speech, using nonverbal communication and extra-linguistic support, as well as non-linguistic methods such as controlling affective factors and using scaffolding to support students. Most of these methods happen automatically, when the teacher is focusing on comprehensible communication with the students. Moreover, recognising wider learning difficulties and giving relevant support is important.

International audience; Presence, flow, narrative absorption, immersion, transportation, and similar subjective phenomena are studied in many different disciplines, mostly in relation to mediated experiences (books, film, VR, games). Moreover, since real, virtual, or fictional agents are often involved, concepts like identification and state empathy are often linked to engaging media use. Based on a scoping review which identified similarities in the wording of various questionnaire items conceived to measure different phenomena, we categorize items into the most relevant psychological aspects, and use this categorization to propose an interdisciplinary systematization. Then, based on a framework of embodied predictive processing, we present a new cognitive model of presence-related phenomena for mediated and non-mediated experiences, integrating spatial and temporal aspects and also considering the role of fiction and media design. Key processes described within the model are: selective attention, enactment of intentions, and interoception. We claim that presence is the state of perceived successful agency of an embodied mind able to correctly enact its predictions. The difference between real-life and simulated experiences (“book problem,” “paradox of fiction”) lays in the different precision weighing of exteroceptive and interoceptive signals.