Search

Introduction. The physical fitness of male conscripts has decreased, and body mass increased during the last few decades, especially in Nordic countries. However, limited research-based reports are available concerning the physical fitness profiles of female recruits. Therefore, the purpose of this study was to investigate changes in physical fitness and body composition of female recruits entering voluntary Finnish military service between the years 2005 and 2015. Materials and methods. Data were collected from the initial fitness tests performed in military units during the first two weeks of military service. A total of 3875 healthy female recruits (19.9±2.1 yr.) participated in the fitness tests. Fitness tests consisted 12-min running test and muscle fitness tests, which were sit-ups, push-ups and standing long jump. Results. Increases in mean body mass (4.2%, p≤0.01) and body mass index (3.8%, p

Tämä diplomityö tehtiin RealPark -yrityspuistolle, mihin tullaan rakentamaan noin 50 000 m2 toimitilaa Lempäälän Ideaparkin viereen. Alueelle on alustavasti suunniteltu erilaisia liiketoimintoja, kuten konekauppaa, rakennus- ja autoliikkeitä sekä vapaa-ajan tuotteita. Työn tavoitteena on luoda RealParkille perusteltu Business Model Canvas -liiketoimintamalli ja saada siitä liiketoiminnan kehittämisen työkalu kohdeyrityksessä. Varsinaisena tutkimuskysymyksenä on arvioida Business Model Canvasin soveltuvuutta liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa. RealParkin Business Model Canvas luotiin kuuden kuukauden aikana keräämällä kokeneiden yrittäjien sekä ammattilaisten näkemyksiä hankkeen ympäriltä. Kerätyt näkemykset jalostettiin itsenäisesti Business Model Canvas -viitekehykseen. Tutkimuskysymykseen vastataan Business Model Canvasin aiempia käyttökokemuksia tutkien sekä RealPark -projektin kokemuksia hyödyntäen. Aiemmista käyttökokemuksista luotiin esimerkiksi SWOT -analyysi BMC:n havaituista ominaisuuksista, joita käytettiin soveltuvuusarvioinnin pohjana. Suunnitteluvaiheessa olevan liiketoiminnan todettiin sisältävän muun muassa suuren määrän vaihtoehtoja ja suunnitelmamuutoksia, liiketoiminnallista sitoutumattomuutta sekä liiketoimintäympäristön kasvavaa ymmärrystä. Business Model Canvas soveltuu sen kattavuuden, tiedonjakamiskyvyn, luovuuden lisäämisen sekä monikäyttöisyyden vuoksi tilanteeseen hyvin. Muuttuvassa ympäristössä haasteen synnytti kuitenkin mallin staattinen luonne, jonka vuoksi täysin valmista mallia on vaikea luoda. Malli profiloituikin enemmän liiketoiminnan kehittämisen työkaluksi. Suurin ongelma koettiin olevan mallin ja käytännön puutteellinen vuorovaikutus. Toimenpide-suosituksena on rakentaa Business Model Canvasta käytännön liiketoiminnan kanssa rinnakkain, jolloin teoreettiseen viitekehykseen saadaan konkretiaa ja lisätään sen toteutuskelpoisuutta. Toimeksiantajalle suositellaan Business Model Canvasin jatkokäyttöä sekä syventymistä RealParkin Business Model Canvas -luvussa heränneisiin kysymyksiin.

Artikkelin johdannossa luodaan perusteita, tarkastelemalla varusmiespalvelukseen astuvien henkilöiden fyysistä kuntoa, elämäntyylin muutoksia, sodan ja muuttuneen taistelukentän asettamia vaatimuksia, henkilön ja joukon toimintakykyä sekä sotilaan fyysisen suorituskyvyn tutkimusmenetelmiä. Seuraavassa luvussa käsitellään fyysisen toimintakyvyn ja suorituskyvyn määrittämistä sekä niiden osatekijöitä. Liikuntakäyttäytymisen käsitteen määrittelyn jälkeen tarkastelussa on varusmiesten, reserviläisten ja henkilökunnan fyysinen kunto. Luvussa käsitellään muun muassa vuosien aikana tehtyjä kuntotestejä ja niiden muutoksia sekä muutosten merkitystä puolustusvoimien tehtäviä ajatellen. Neljännessä luvussa, Sotilaan kuormittuminen eri sotilastehtävissä", esitellään kokemusperäisiä tuloksia tehtävien kuormittavuudesta. Viimeisessä luvussa on tehty pohdintoihin perustuvia johtopäätöksiä. Sen lopussa todetaan, että "Liikuntatieteellisen tutkimuksen tulee keskittyä jatkossa asevelvollisten ja palkatun henkilöstön fyysisen suorituskyvyn tutkimiseen, taistelukentän fyysisen kuormituksen ja fyysisten suoritevaatimusten määrittämiseen sekä fyysisen ja liikuntakoulutuksen koulutuksen kehittämiseen."

Potilailla, joilla on vasemman tai oikean temporaali- tai parietaalilohkon leesio (N=57) selvitettiin, muodostavatko näille lohkoille rajautuneet aivoleesiot niiden sijainnille tyypillisen suoritusprofiilin WAIS-testissä. Tutkimusaineisto koostui tapauksista, joissa potilas on a) aikuinen, b) oikeakätinen, c) leesio on kyetty rajaamaan vasemman tai oikean hemisfäärin temporaali- tai parietaalilohkolle ja d) WAIS:n tai WAIS-R:n osatesteistä on tehty samankaltaisuuksien, aritmetiikan, sanavaraston, numerosarjojen, kuvien täydentämisen, kuvien järjestämisen, kuutioiden ja merkkikokeen osatestit. Potilastapausten, joista 47 oli esimerkkitapauksia kirjallisuudesta, WAIS -osatestien paremmuusjärjestystä verrattiin toisaalta McFien (Journal of Nervous and Mental Disease, 1960, 131, 383-393) julkaisemiin leesioryhmien tuloksiin ja toisaalta vertailuaineistoon (N=162). Vertailuaineisto poimittiin suomalaisesta WAIS-R:n standardointiaineistosta (15-73 v, ei neurologista sairautta). Spearman-järjestyskorrelaatiokertoimen avulla tutkittiin yksilöllisten testiprofiilien, eri leesioryhmiä kuvaavien profiilien ja vertailuryhmää varten lasketun vertailuprofiilin yhteensopivuutta. Potilaan testiprofiilin ja jokaisen leesioryhmäprofiilin välille lasketuista korrelaatioista korkeinta käytettiin kuvaamaan tulosten yhteensopivuutta leesioryhmiin. Potilaiden osatestitulosten yhteensopivuus McFie-leesioryhmiin oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. McFie-profiilien sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä selvitettiin erikseen aivovaurioaineistossa ja suhteessa vertailuaineistoon. Tulosten perusteella paikalliset aivovauriot tuottivat sijainnilleen tyypillisen WAIS -osatestisuoritusten paremmuusjärjestyksen. Potilasryhmien profiilit osuivat vastaaviin McFie-profiileihin ja erosivat tilastollisesti vertailuryhmästä. Leesioryhmiä kyettiin erottelemaan toisistaan sekä potilasaineiston sisällä että suhteessa vertailuaineistoon. Menetelmän selektiivisyydessä oli eroja ryhmien välillä. Menetelmän soveltuvuutta kliiniseen arviointiin pohditaan kriittisesti. Yksittäisen testiprofiilin perusteella ei voida luotettavasti erottaa aivoleesioita. Suppean tutkimusaineiston vuoksi johtopäätösten tekemiseen on liitettävä varauksia. Tulosten perusteella voisi olla hyödyllistä koota spesifejä leesioita koskevia varsinaisten neuropsykologisten testien tietokantoja muun kliinisen päättelyn tueksi. Tietokantojen tulisi kuitenkin perustua kunnolla normitettuihin ja keskenään vertailukelpoisiin, ajantasaisiin osatesteihin.