Search

The goal of this study is to identify the methods and processes that can be used to evaluate usability in mobile operating systems for touchscreen smartphones. The theory part presents the concepts of usability and user-cantered design and how they can be integrated in product design and development. Several different usability evaluation methods are reviewed. The benefits, drawbacks and usability factors of smartphone touchscreens are also presented. In the research part, the usability of two different applications of the Samsung Wave 578 smartphone is evaluated. In the first usability evaluation, the usability of the Samsung Apps application store is evaluated with the heuristic evaluation method. As a result of the first usability evaluation, a total of 12 usability issues were found. The results show that good usability in tasks related to money transfer is very important. It is also important to display all contents in the same language. The second usability evaluation is a usability test of the NFC function in the Wave 578 smartphone. The results of the test show that the usability of the NFC function is quite good and the users are satisfied with the user experience of the NFC function. A total of 7 usability issues were found in the test. Both methods, heuristic evaluation and usability test, are suitable for evaluating the usability in mobile operating systems for touchscreen smartphones. The selection of the usability evaluation method depends on the phase of the product as well as constraints such as time, money or available human resources., Tämän tutkielman päämääränä on tunnistaa metodit ja prosessit, joita voidaan käyttää käytettävyyden arviointiin kosketusnäytöllisten älypuhelimien käyttöjärjestelmissä. Teoriaosuus esittelee käytettävyyden ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun konseptit ja niiden integroimisen tuotesuunnitteluun ja -kehitykseen. Useita käytettävyyden arviointimenetelmiä tarkastellaan. Teoriaosuudessa esitellään myös älypuhelimien kosketusnäyttöjen etuja, haittoja ja käytettävyystekijöitä. Tutkimusosuudessa arvioidaan kahden älypuhelinsovelluksen käytettävyyttä. Tutkittava älypuhelin on Samsungin Wave 578. Ensimmäisessä käytettävyyden arvioinnissa Samsung Apps -sovelluksen käytettävyyttä arvioidaan heuristisesti. Ensimmäisen arvioinnin tuloksena esitetään 12 käytettävyysongelmaa. Tulokset osoittavat, että rahan siirtoon liittyvissä tehtävissä hyvä käytettävyys on erittäin tärkeää. On myös tärkeää esittää kaikki sisältö käyttäen samaa kieltä. Toisena käytettävyyden arviointina tehdään käytettävyystesti Wave 578 älypuhelimen NFC toiminnolle. Testin tulokset osoittavat, että NFC-toiminnon käytettävyys on melko hyvällä tasolla ja käyttäjät ovat tyytyväisiä NFC-toiminnon käyttäjäkokemukseen. Testin tuloksena löydettiin 7 käytettävyysongelmaa. Sekä heuristinen arviointi, että käytettävyystesti sopivat hyvin käytettävyyden arviointiin kosketusnäytöllisten älypuhelimien käyttöjärjestelmissä. Käytettävyyden arviointimenetelmän valinta riippuu tuotteen tuotekehityksen vaiheesta sekä rajoitteista, kuten aika, raha tai käytettävissä oleva työvoima.

Middleware is used for the communication of applications in distributed systems. It provides masking of the heterogeneity of the underlying networks, hardware, operating systems and programming languages. The objective of this study is to find the optimal middleware for client-server communication in a service portal that can be implemented using Spring Framework's built-in support for middleware. Research will be conducted by qualifying middleware, first in theory and later in practice, assessing performance indicators for different middleware options. The test will be .executed with the most promising candidates. Using the results of the tests, a recommendation will be made for the middleware of the service interface. The performance tests were made using two computers as test platforms and two data types as test data. Test was executed with five different middleware choices and the results showed HTTP Invoker as the best choice for PDF and Hessian for object transmission., Väliohjelmistoja käytetään hajautettujen järjestelmien sovellusten väliseen tiedonsiirtoon. Niillä pyritään peittämään hajautetun järjestelmän heterogeenisyys toistensa kanssa kommunikoivilta sovelluksilta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena löytää paras vaihtoehto Spring-sovelluskehyksen toteuttamista väliohjelmistoista tiedonsiirtoon palvelu portaalissa. Väliohjelmiston valinnassa apuna käytetään kirjallisuutta ja määrittelyitä rajaamaan valikoimaa ennen varsinaisten soveltuvuus- ja suorituskykytestien aloittamista. Testit suoritetaan ennakkoselvityksen perusteella lupaavimmista vaihtoehdoista. Testien tulosten ja käyttötarkoitukseen soveltuvuuden perusteella tehdään suositus väliohjelmistosta, jota suositellaan käyttöönotettavaksi tiedonhakurajapinnan väliohjelmistoksi. Suorituskykytestit tehtiin käyttäen kahta konetta testialustana ja kahta tietotyyppiä testiaineistona. Testit suoritettiin viidellä väliohjelmistolla, ja ne osoittivat PDF-tiedoston siirtoon parhaaksi vaihtoehdoksi HTTP Invoker -väliohjelmiston ja objektin siirtoon Cauchon Hessian-väliohjelmiston.

China has been committed to the development of Chinese healthcare since the founding of the People's Republic of China. For the past 60 years, great successes have been achieved by China in maintaining social stability, increasing sustainable economy growth, and improving living standards; unfortunately the development of Chinese healthcare has been slow in contrast with the rapidly developing economy. The failure of marketization, the unsound medical insurance system, insufficient financial input, and the gradually increasing inflation (along with the pressure of 13.3 hundred million populations) raises a number of challenges. These include the inequitable healthcare resource allocation, the affordability problem of accessing healthcare services, and the questionable quality and efficiency of healthcare provision. This thesis brings some economical evaluation of Chinese healthcare from history to the current day, which focuses on analyzing the developments of the Chinese healthcare system. In addition, this thesis tends to evaluate Chinese healthcare from the perspectives of structure, financing, and healthcare resources in order to identify the existing problems and made suggestions for further improvement. As a case study, we inspect treatment of COPD (Chronic Obstructive Pulmonary Disease). A comparison between Finnish healthcare and Chinese healthcare systems is made bringing up the importance of health prevention, rehabilitation and utilization of ICT. Improvements in healthcare systems do not necessarily require taking more other resources. What is required is to honestly perceive weaknesses of the current realization, understand the reasons, make some prioritization, and then start to implement the required improvements simultaneously tracking customers' feedback. In doing all this, it is especially important to understand that spending more money does not necessarily mean the higher quality is achieved, but for a small amount of money, a great effect is pos

More and more network data flows of the Internet are nowadays contributed by wireless access which is initiated from mobile devices, such as smartphones and tablets. As a result, the performance of mobile browser applications integrated in software stacks of these portable devices draws more and more attentions. In order to meet the needs of software engineering and benchmarking among various device vendors particularly, it is getting increasingly important to evaluate the performance of mobile browser accurately and efficiently. However, due to the distinct hardware and software characteristics, conventional measurement methods which are widely deployed in desktop browsing are not so applicable for mobile browsers. This study tries to solve this problem by finding out a practical approach to evaluate the page load performance of mobile browsers without additional software and hardware measurement investments. Several measurement models are therefore introduced, discussed and evaluated in order to point out the accurate and efficient one. As a benchmarking tool, an online measurement application is designed and implemented in the experimental part of this study. Verification data are then analyzed and discussed. The implementation of such a web application and its context of the evaluation model provide an outline of an ideal approach to benchmark page load performance of mobile browsers. This optimized approach not only reduces the complexity of configuring a measurement environment for mobile devices, but also provides relatively accurate measurement results for continuous evaluation of mobile browsers' page loading speed, which is useful for developers to increase mobile browser's performance incrementally. The collected measurement results using such a measurement model are also useful as a reference for benchmarking various mobile browsers from different manufacturers. Our research found out also possible factors which may influence to the performance of mobile

Kun päätelaite kykenee käyttämään sekä GSM- että UMTS-verkkoa, ohjataan sen siirtymistä näiden verkkojen välillä kumpaankin verkkoon erikseen asetettavilla parametreilla. Haasteena on löytää parametrien asetukset joilla asiakas saisi kulloinkin parhaan tarjolla olevan palvelun siten, ettei palvelun laatu kokonaisuudessaan kärsi. Verkkojen välinen solunvaihto aiheuttaa aina jonkinlaisen katkoksen datan siirtoon, mutta piirikytkentäisillä puheyhteyksillä käyttäjä ei yleensä järjestelmien välistä solunvaihtoa huomaa. Diplomityössä käsitellään verkkojen väliseen solunvaihtoon vaikuttavat parametrit sekä mietitään parametrisoinnin tavoitteita operaattorin näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää kahden eri verkon käyttämisestä johtuvia ongelmatilanteita ja löytää ratkaisuja näiden ongelmien välttämiseksi. Tässä työssä suoritetut testit ja mittaukset päädyttiin tekemään aidossa kaupallisessa ympäristössä, sula simuloimalla tai pelkässä testiverkossa tehdyt mittaukset eivät ehkä olisi antaneet riittävän oikeaa kuvaa tilanteista, jotka koettiin ongelmallisiksi. Tähän työhön liittyvissä mittauksissa jouduttiin kohtaamaan myös laitteiden sekä verkon selviä vikatilanteita, jolloin tulosten analysoinnista tuli monimutkaisempaa, kun vikatilanteet muuttivat päätelaitteen käyttäytymistä ennakoimattomasti. Vikatilanteet olivat uuteen teknologiaan liittyviä ongelmia, jotka ovat sittemmin poistuneet.

Technical air navigation services are experiencing remarkable change at Finnish airports. The main objective of this thesis is to study the related rationalization and development of maintenance related information systems focusing on Service Desk -function development. Generally, practices of continuous organizational development should be considered simultaneously with re-engineered information processes and development techniques. Therefore, interrelationship of business and organizational models and their integration to organizational change management are also discussed in this study. Efficient air navigation systems are a prerequisite of safe and reliable air traffic control. Fault rate and maintenance outages should be carefully monitored by diagnostics systems. In this study we focus especially to investigate current service diary system HVPK by applying interviews and query forms to scope the related service concept and Customer experience. Our results indicate that the HVPK do support the local maintenance operations in certain extent but there were strong faults in system usability. In addition, the current realization is Excel -based and relies on old fashion FTP connections. A browser application should be developed to enable a wider availability Some room for improvement was also in reporting and printing functionalities and in general, in usage of fault interval statistics. The study is concluded by development discussion options., Tekninen lennonvarmistus on lentoasemilla suuressa muutoksessa. Lentokenttäorganisaatioiden toimintaa uudistetaan ja liiketoiminnan muutosvaikutukset pyritään huomioimaan "jatkuvan toiminnan parantamisessa". Työn tarkoituksena on tutkia erikoisesti teknisen huollon tietojärjestelmien järkeistämistä niin että vastaava kytkentä organisaation kehittämiseen huomioidaan. Organisaation kehitystä tarkastellaan erikoisesti liittyen huoltotoiminnan keskittämiseen selkeäksi Service Desk -palveluksi. Olen ottanut työssäni esille organisaation muutosprosessiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä siirryttäessä funktionaalisesta mallista prosessimaiseen liiketoimintamalliin. Lisäksi olen tarkastellut liiketoimintamallin ja organisaationlaatumallien keskinäistä suhdetta sekä niiden nivoutumista organisaation muutosprosessiin ja liiketoiminnan johtamiseen. Työn yhtenä päämääränä on tuoda esille myös käyttäjäkeskeiseen tietoliikennesuunnitteluun liittyviä keskeisiä menetelmiä sekä organisaation ja teknisen huollon kehittämisessä tällöin saavutettavia etuja. Lennonjohtotoiminta edellyttää toimintavarmoja, korkean turvallisuusluokituksen lennonvarmistusjärjestelmiä. Lennonvarmistusjärjestelmien ja -laitteiden toimintaan liittyviä vika-, huolto- ja palvelukatkotapahtumia seurataan huolto- ja vikapäiväkirjan (HVPK) avulla: HVPK:n tulisi olla helppokäyttöinen ja toimintavarma. Työn kokeellisessa osassa on kartoitettu lomakehaastatteluin ja kyselyin HVPK rakennetta ja toimivuutta. HVPK:n kehittämisen kytkentää muutosorganisaatioon on myös pohdittu. Työn lopuksi on arvioitu eri vaihtoehtoja HVPK:n liittyvien tietojärjestelmien ja yleensäkin huoltotoiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksessa selvisi, että HVPK palvelee ylläpitohenkilöstöä paikallisesti mutta selainpohjaista toiminnallisuutta toivotaan helpottamaan pääsyä selailemaan muiden lentoaseman HVPK merkintöjä esim. vikatapauksissa. Toivottiin myös parannuksia HVPK:n tulosteisiin, vikaantumistiheyksien laskentaan, tiedonsiirtoon ja tukitoim

Web development has changed dramatically since the introduction of the web application framework to this world. It lowers the barriers of entry to web programming, makes it possible for a single developer to construct powerful web applications in a relatively short time. However, in order to enjoy all benefits brought by the web application framework, traditional web development has to be adjusted at every phrase of the software engineering process. Furthermore, with the increasing popularity of Web 2.0 concepts and techniques, especially Ajax, questions like, for instance, whether a web application framework and Ajax may work together seamlessly or not, how the conflicts between them can be solved, and how to get the full benefits from their combination, all have to be addressed by web developers. This research tried to answer these questions in a practical way, by re-engineering a static web site with the help of a web application framework and Ajax techniques. Concepts and methods of software engineering and project management were used and evaluated during the research. The reconstructed web site managed to be more user-centric which was similar as some well-known social web applications. To encourage site user interactivity with other users and generating more content, the site user interface (UI) was re-designed from scratch and implemented with Ajax being applied. The re-engineered site with the new UI demonstrated the effectiveness of the web application framework and Ajax techniques. The new UI responds fast to user requests without the need for refreshing the page. An incentive mechanism works fine behind the compact UI to stimulate users to contribute more content. The new site has also a clearer code structure which, in turn, makes site maintenance much easier. The research answered also the questions concerning the combination of the web application framework and Ajax techniques. A few conflicts, however, were discovered when trying to combine them toge

Vesiputousmalli ja sen variaatiot ovat olleet laajalti käytössä ohjelmistotuotannossa. Näiden mallien vikojen korjaamiseksi, eli markkinoiden vaatimuksiin mukautumisen kohentamiseksi sekä evolutionististen toimitusten tekemiseksi, on syntynyt ketteriä ohjelmistokehitysmenetelmiä. Näistä eniten käytetty on scrum-viitekehys. Suomen Ericsson on ottamassa scrum-menetelmän käyttöön. Muutoksen tukemiseksi, tämä diplomityö tunnistaa product backlog -tehtävälistan asianosaisia sekä heidän tarvitsemaansa ja tuottamaansa tietoa. Kirjallisuuskatsauksen, tietoliikennealan yritysten vertailun, strukturoimattomien haastatteluiden (n = 6) sekä puolistrukturoitujen haastatteluiden (n = 11) avulla tutkimuksessa tunnistettiin asianosaiset ja heidän toimintansa eri päätöspisteissä. Pohjana tutkimuksessa käytetään yrityksen uutta päätöksentekoviitekehystä. Diplomityö esittelee taulukon avulla asianosaisten toimenpiteet eri päätöspisteissä nimenomaan product backlog -tehtävälistaan liittyen. On oleellista huomata, että eri asianomaiset tarvitsevat eri tietoa. Lisäksi eri vastuuhenkilöille sopivat erilaiset visualisointitavat. Näin ollen, työ esittelee myös viitekehyksen, jonka avulla visualisointia voidaan kohdentaa eri asianomaisille. Tutkimuksessa havaittiin kolme seikkaa, joita tulee kohentaa. Ensinnäkin, useat asianomistajat haluavat oman backlog -tehtävälistan. Toiseksi, tehtäviä ja vastuita siirretään useassa kohtaa toiselle henkilölle. Kolmanneksi, innovaatioprosessi on erillään uuden tuotteen kehittämisestä. Toisaalta, useita kaavailtua tapaa tukevia löydöksiä havaittiin kirjallisuudesta. Esimerkiksi, yrityksen tiimit ovat monialaisia, tuotevastuu on hajautettu useammalle henkilölle sekä uuden ominaisuuden sisältö on rajattu vastaamaan markkinan todellista vaatimusta., The Waterfall model has been widely applied in the software development. However, agile software development methods have emerged to enhance the adaptability to the changing market demands and to utilize evolutionary releases. The most widely adopted agile method is the Scrum framework. Ericsson Finland is implementing Scrum. To support the transition, the thesis identifies the stakeholders of the product backlog and the data the stakeholders demand and provide. With a simplification, it can be stated that the product backlog is a prioritized list of items to be performed to complete a feature. Based on a literature review including a benchmark of other telecommunication domain companies, open-ended interviews (n = 6), and semi-structured interviews (n = 11), the thesis lists the stakeholders and their actions at each decision point. The decision framework, which has emerged in-house, was utilized to structure the thesis. A matrix mapping the actions by each stakeholder at each decision point was formed. The primary data, which the stakeholders require directly and indirectly from the product backlog, are the velocity, work to be done, the date of feature completion, dependencies, costs, and business value. It is important to note that the stakeholders need the data on different levels and for different purposes. Hence, the feasible visualization of the data varies among the stakeholders. In addition to identifying the stakeholders and the requirements for data, the thesis points out three findings regarding areas to be enhanced. First, multiple stakeholders currently demand their own product backlog. Second, multiple handovers are conducted. Third, the innovation process is isolated. However, multiple findings supporting the current organizational thinking of the implementation emerged. For instance, the teams are cross-functional, the product ownership responsibility is shared, and the scope of a new feature is optimized to not to include additional functionality

Sosiaalinen media korostaa käyttäjien välistä vuorovaikutusta ja käyttäjien luoman sisällön mahdollistamista ja jakamista. Sosiaaliseen mediaan kuuluvat myös sosiaaliset verkostot, jotka yhdistävät ihmisiä. Mashupit taas ovat palveluja, jotka yhdistävät tietoa eri lähteistä ja näyttävät tämän tiedon uudessa kontekstissa. Tässä työssä käsitellään sosiaalista verkostoa nimeltä AmiCarta. AmiCarta keskittyy paikkatiedon hyödyntämiseen sosiaalisessa verkostossa. Työn tarkoituksena on validoida palvelukonsepti käyttäjillä. Työssä analysoidaan validointiin käytettyjä metodeja sekä käyttäjätestien tuloksia. Käyttäjätestit koostuvat kukin kolmesta osasta. Käyttäjille annetaan prototyyppi tuotteen käyttöliittymästä, jonka he käyvät läpi. Prototyyppi on luotu paperiprototyypeillä ja toimii wizard-of-oz metodilla. Protoyypin tarkastelun jälkeen käyttäjiä haastatellaan puolistrukturoidulla haastattelulla ja esitetään kyselylomake. Käytetyt metodit tuottivat pääasiassa kvalitatiivista tietoa. Prototyypin käytöllä oli haittavaikutuksena se, että se tuotti pääasiassa tietoa olemassa olevista ominaisuuksista, eikä juurikaan auttanut uusien ominaisuuksien ideoinnissa. Kvalitatiiviset tulokset antoivat ideoita siitä, mihin suuntaan konseptia tulisi viedä. Kyselylomakkeen tuottamat kvantitaaviset tulokset taas olivat käytännöllisiä ominaisuuksien vertailussa. Tutkimuksen perusteella konseptin perusajatus muuttui karttapalvelusta, johon on lisätty erilaisia ominaisuuksia palveluun, joka perustuu kommunikaation helpottamiseen ja tukemiseen paikkatiedolla., In social media user-generated content and sharing are emphasized. As a subcategory for social media there are social networks that connect people. Mashups are applications that combine data from existing sources and display the data in a new context. This study considers the case of AmiCarta, a social network service that focuses on location information. The study focuses on validating the concept and evaluating the used methods for validation as well as the obtained results. The concept is validated with user tests. Each user test was conducted in three parts. In the first part, the user was demonstrated a mock-up prototype of the mobile user interface for the product that was created using paper prototyping and theprototype responds to the user in a wizard-of-oz implementation. The second phase consisted of a semi-structured interview and the third phase of a questionnaire. The methods of the study produced mainly qualitative information. As a drawback, the use of a mock-up prototype mainly generated information about the existing features of the concept. Qualitative results gave insight on how the concept could be further developed. The quantitative results of the questionnaire were useful in ranking the features. As a result of the study, the focus of the service was moved from a map application that has different features to an application that enables communication between users and supports this communication with the users' location information.

Tietämyskanta on järjestelmä organisaatioissa jatkuvasti syntyvän tiedon hyödyntämiselle. Tätä tietoa ovat esimerkiksi ohjeet ja dokumentaatiot eri tapahtumien käsittelemiseksi. Viimeisten vuosien aikana tietämyksen hallinta ja organisaation muisti ovat saaneet erityistä huomiota ja niitä on yleisesti väitetty yhdeksi yrityksen tärkeimmistä kilpailuvalteista 2000-luvulla. Tämä työ keskittyy service desk -organisaatiossa työskentelevän IT-asiantuntijan työn tukemiseen ja tehostamiseen tietämyskannan avulla. Työssä kartoitetaan markkinoilla olevien valmiiden ratkaisujen kirjoa, ja tutkitaan niiden soveltuvuutta kohdeyrityksen käyttöön. Kohdeorganisaationa toimii Tieto Oyj:n finanssi ja vakuutusalaa palveleva service desk. Tutkimuksen aikana havaitaan tietämyksenhallinnan olevan riippuvainen, pelkän teknologian lisäksi, monesta muustakin tekijästä. Työssä määritellään järjestelmän suurimmat haasteet, vaatimukset kohdeorganisaation tietämyskannalle, ja tämän pohjalta suositellaan toimia tietämyksen hallinnan parantamiseksi. Uutena lisänä esitellään interaktiivisuus ja muita Web 2.0 tekniikan toiminnallisuuksia. Lisäksi pohditaan tietämyskannan yhdistämistä muihin järjestelmiin ja tietolähteisiin., A knowledge base is a system, used by a group or an organisation to store and access the knowledge that is created and discovered in daily operations. Recently knowledge management and organisational memory have received special attention, and they are commonly brought up as one of the main competitive advantages in the business environments of the twenty-first century. This study focuses on supporting and enhancing the work of IT specialists in a service desk organisation by a knowledge base. A range of existing solutions and their suitability for the uses of the case organisation is explored. The case organisation is Tieto Oyj - more specifically, a service desk supporting clients in the finance and insurance industries. In this study, successful knowledge management is found to be dependent of several other factors, in addition to technical factors. The major challenges, as well as the requirements of a knowledge base for the case organisation, are addressed. Based on these findings, actions for improving knowledge management are recommended. In addition to existing solutions, interactivity and other Web 2.0 features are presented. Connecting the system with other systems and information sources is also discussed.

Tässä työssä kehitettiin automatisoitu ohjelmistopäivitysjärjestelmä, jolla eliminoidaan inhimillisiä virheitä asiakkaan toimitiloissa suoritettavasta tiedostojen korvauksesta ja muista päivitystoimenpiteistä. Jatkoversioiden on tarkoitus jatkaa tätä virheiden poistoa automatisoimalla myös päivityspaketin muodostaminen ennen sen lähettämistä asiakkaalle. Päivitystoimenpiteen kohde on mittausohjelmisto, joka on toimitettu asiakasyritysten tehtaisiin. Laitteiston päivitys ei kuulu tämän projektin piiriin. Ohjelmisto on Mapvision Oy:n tuote ja toimii teollisessa käytössä olevassa optinen mittalaitteessa, joka on saman yrityksen toimittama. Laitteiston ja ohjelmiston käyttötarkoitus on teollisten tuotteiden laadunvalvonta optisilla mittauksilla. Työssä kehitetystä järjestelmästä odotetaan huomattavia kustannussäästöjä aikaisempaan toimintamalliin verrattuna. Tämä johtuu pääasiassa siitä tilanteesta, että asiakkaat sijaitsevat tyypillisesti ulkomailla - osa myös muilla mantereilla. Seurauksena tästä Mapvision joutuu lennättämään työntekijöitään näihin kohteisiin päivittämään tiedostoja käsin, koska tämänhetkinen ratkaisu ei sisällä muita keinoja. Asiakkaan tiloissa tapahtuvan ohjelmistopäivityksen automatisointi vähentäisi matkustuskuluja, majoituskuluja, menoja päivärahoina ja yhteen päivitykseen kuluvaa kokonaisaikaa. Näitä etuja odotetaan käsityön vähentämisestä ja työn siirtämisestä pois asiakkaan tiloista., An automated software update system was developed for eliminating most customer-side human errors associated with manual file replacement and related operations. A future version is intended to automate in-house update package building process to eliminate many supplier side human errors in configuring the update file package before it is sent to the customer. The product to be updated is a measurement software delivered to customer factories. Any hardware issues are not dealt with in this project. This software provided by Mapvision Oy runs an optical measurement hardware also provided by the same company. The purpose of the software and hardware combination is optical measurement for quality control of industrial products. Substantial savings are expected to be gained by deploying this update system. This is largely due to the fact that the customers are situated typically abroad - sometimes also on different continents. As a result Mapvision personnel need to fly to these locations to implement the current strategy of manual updates. The automated system would reduce travel cost, accommodation cost, extra salary for work days in foreign countries and total work time of an individual software update. The above effects are expected to occur when Mapvision personnel would no longer have to perform the extra work of manually installing software at a customer factory.

Käytettävyyden kehittäminen on nykyään osa lähes jokaista tuotekehitysprosessia. Käytettävyyden tarkoituksena on parantaa tehokkuutta, tuloksellisuutta ja tyytyväisyyttä, jolla tuotetta käytetään. Käyttävyyskehityksen epäonnistumiselle on olemassa monia selityksiä: metodit, niiden toteutus ja sisäiset heikkoudet, organisaation suunnitteluperiaatteet ja strategiaan liittyvät ratkaisut liittyvät tuotteen lopulliseen käytettävyyteen. Tämän diplomityön tavoitteena on etsiä onnistumiset ja epäonnistumiset Nokian N900:n käytettävyyden kehityksessä, ja mitkä tekijät ovat niihin johtaneet. Nokia on luovuttanut materiaalia analyysiä varten, minkä lisäksi osana tätä työtä on kartoitettu käyttäjien näkemyksiä. Erityisen mielenkiinnon kohteena on ohjelmistopuolen käytettävyys. Tulokset paljastavat eroavaisuuksia kehitysvaiheen ja käyttäjien näkemyksien välillä. Tulosten valossa näyttää siltä, että moniajo aiheuttaa mobiililaitteen käyttöliittymään monimutkaisuutta johtuen useiden ohjelmien kontrolloinnin tarpeesta., Usability development is nowadays part of almost any product development process. The goal of usability is to improve and guarantee the efficiency, effectiveness and satisfaction with which a product is used. There are varying reasons why usability of a product may not be up to standards. Methods, their selection, organizational design principles and strategy-level decisions all affect the outcome of usability development. The first ones are within influence of the usability team; others are constraints within which they operate. The goal of this Master's thesis is to discover how usability development of Nokia's N900 mobile computer has succeeded. The analysis material from development phase comes from Nokia and from post-sales phase from my research. Of particular interest are matters that are related to the user interface. The results reveal some, but not significant, discrepancies between development and post-sales phase results. According to the results, it seems that multitasking on a mobile device brings along user interface issues related to controlling multiple applications.

Liiketoimintaprosesseissa hyödynnetään usein tietojärjestelmiä. Vikatilanne tietojärjestelmässä saattaa johtaa kalliisiin virheisiin liiketoimintaprosessissa tai pahimmillaan pysäyttää koko prosessin. Tapahtumienhallinnan tarkoituksena on minimoida vikatilanteiden vaikutus liiketoimintaprosessiin. Tapahtumienhallinta on usein ulkoistettu matalampien työvoimakustannusten maihin kustannusten pienentämiseksi. Työ tehtiin organisaatiolle, joka oli juuri saanut vastuulleen teleoperaattoriasiakkaan laskutusjärjestelmien ylläpidon. Organisaatio oli uusi ja sillä ei ollut määritettyjä prosesseja tai mittareita. Organisaation johto asetti tavoitteeksi tapahtumienhallintaprosessin määrittämisen, mittaamisen ja kehittämisen asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Asiakkaan odotukset määritettiin ja niiden pohjalta laadittiin mittaristo. Tapahtumienhallintaprosessille luotiin mittausjärjestelmä ja prosessin suorituskyky mitattiin. Prosessi kartoitettiin ja kuvattiin. Prosessia analysoitiin käyttäen laatujohtamisen työkaluja. Prosessia muutettiin analyysin pohjalta ja siihen sovellettiin kirjallisuudesta ja muilta organisaatioilta opittuja, hyväksi havaittuja toimintatapoja. Prosessia mitattiin koko tutkimusjakson ajan. Ennen prosessimuutoksia organisaatio kykeni ratkaisemaan 40 % tapahtumista ajallaan ja ratkaisi vähemmän tapauksia, kuin niitä kirjattiin. Muutosten jälkeen organisaatio ratkaisi 80 % tapauksista ajallaan ja kykeni ratkaisemaan enemmän tapauksia kuin niitä kirjattiin. Organisaation intialainen tiimi ratkaisi ennen muutoksia 25 % tapauksista, muutosten jälkeen 48 %.

Diplomityössä selvitetään, mitä on audiovisuaalinen laatu ja miten sitä voidaan testata älypuhelimissa. Työssä tutkitaan, mitä audiovisuaalisista toiminnoista on testattava, jotta voidaan määritellä älypuhelimen audiovisuaalinen laatu. Lisäksi määritellään miten audiovisuaalisen laadun testausprosessi etenee. Kirjallisuusosassa käsitellään ohjelmistotestausta, selvitetään älypuhelinten audiovisuaalisia ominaisuuksia sekä kuvaillaan, kuinka audiovisuaalista laatua voidaan testata. Ohjelmistotestausprosessia voidaan käyttää lähes sellaisenaan audiovisuaalisen laadun tutkintaan. Työssä käytetyn testausprosessin avulla voidaan tutkia sekä vertailla eri laitteiden audiovisuaalista laatua. Prosessi koostuu viidestä vaiheesta: testauksen tavoitteen määrittely, testien suunnittelu ja ympäristön luominen, testien suoritus, tulosten kirjaus ja analysointi sekä viimeisenä testiprosessin läpikäynti. Audiovisuaalista laatua voidaan tutkia subjektiivisin ja objektiivisin menetelmin. Objektiiviset tutkimukset antavat vertailukelpoisia tuloksia, mutta eivät välttämättä kerro totuutta laadusta käyttäjän kannalta. Subjektiiviset tutkimukset ovat usein kalliita ja vertailukelpoisia tuloksia on vaikea saada, mutta ovat hyvä keino tutkia, mitä mieltä loppukäyttäjät oikeasti ovat. Kokeellisessa osassa testausprosessi on toteutettu käyttäen kolmea testeihin valittua älypuhelinta. Valituista laitteista yksi on älypuhelinten ensimmäistä sukupolvea ja kaksi muuta uudempia puhelimia, joissa on kehittynyt ääni- ja kuvausominaisuudet. Työssä tutkitaan äänen-, kuvan- ja videonlaatua sekä älypuhelimien tehonkulutusta. Tutkittavat toiminnot on rajattu koskemaan ainoastaan älypuhelinten käytetyimpiä ja audiovisuaalisen laadun kannalta tärkeimpiä ominaisuuksia. Näiden perusteella on tehty käyttötapaukset, joiden perusteella on tehty testitapaukset. Tutkimusten perusteella älypuhelinten audiovisuaalinen laatu on suurimmaksi osaksi hyvä tavalliselle käyttäjälle. Suuri tehonkulutus tosin heikentää lait

Tietoliikenne-, internet-, viihde- ja informaatioteknologiapalvelut ja teknologiat kehittyvät kohti yhdentyviä verkkoja ja palveluita, jossa erityyppiset verkot pystyvät toimimaan yhdessä ja niissä voidaan päätelaitteesta riippumatta tarjota kaiken tyyppistä sisältöä käyttäjille yksilöitynä. Lisäksi internetin kehitys sosiaalisine ulottuvuuksineen mahdollistaa käyttäjien mukaan ottamisen uudella tavalla palveluiden kehittämisessä. Tässä diplomityössä kehitetään konsepti ja prototyyppi tilaajapalveluiden tilinhallintasovellukselle, joka hyödyntää yhdentyvien verkkojen ominaisuuksia. Palvelujenhallinnan kasvavan monimutkaisuuden hallitsemiseksi otetaan kehityksessä käyttäjälähtöiset menetelmät käyttöön. Prototyypin arviointi käyttäjien kanssa paljasti eri vakavuusasteisia ongelmia, mutta myöskin osoitti konseptin vastaavan käyttäjien tarpeisiin ja odotuksiin. Tulokset rohkaisevat jatkamaan toteuttamista konseptin pohjalta, löydetyt ongelmat kuitenkin huomioiden.

In accordance with the globalization of trade and business, a new paradigm of work pattern known as Virtual Organization (VO) emerged in 1990s. VO particularly removes time and location barriers but links companies via ICTs which enable them to collaborate on a worldwide scale. While at same time being engaged in collaboration, VO partners have been increasingly relying on Virtual Team (VT) to fulfill designated tasks or projects, in which interaction and collaboration takes place among geographically distributed and often culturally disparate individuals. This study focuses on e-leadership strategies, which basically refers to how to effectively and strategically lead VT members that are geographically dispersed. Clearly, leadership and relationship in VOs or VTs can prove challenging to build or sustain in virtual context where trust is difficult to build, influence is hard to articulate, and communication is often ambiguous. Among a range of e-leadership challenges inherent to the dispersed and often impersonal nature, technology, communication, cultural differences, trust, and logistics are the typical issues, thus will be addressed in this study. This study aims to investigate the transition from traditional management to e-leadership in VOs or VTs; additionally, in order to establish a theoretical framework of leadership in VOs, this study will synthesize the leadership theories and models on the basis of literature reviews. The experimental study focuses on NRC (Nokia Research Center) and Talentor (Talentor Group Oy), which are representative in technology and business fields respectively. By conducting interview and survey as the methodologies, this study will explore how VOs and VTs are operated as well as how to improve the effectiveness of e-leadership.

Radioresurssien hallinta (RRM) on olennainen osa kolmannen sukupolven WCDMA-radioverkkojen kehitystä. Suurin osa radioresurssien hallinnasta toteutetaan radioverkko-ohjaimessa (RNC), joka sijoittuu verkossa tukiasemien ja runkoverkon väliin. Siirtoformaatit (engl. transport format) määrittävät, miten tietoa välitetään fyysisen ja siirtoyhteyskerroksen välillä. Nämä parametrit kontrolloivat, kuinka paljon dataa siirretään siirtokanavalla ja miten fyysinen kerros koodaa tämän datan. Yhdelle siirtokanavalle liitettyä siirtoformaattien joukkoa kutsutaan Transport Format Setiksi (TFS) ja tietyllä ajanhetkellä voimassa olevien siirtoformaattien kombinaatiota Transport Format Combination Setiksi (TFCS). Näiden parametrien takana oleva teoria ja niiden käyttö verkossa ovat tämän diplomityön pääaiheita. Yleisen teoriaosuuden jälkeen työ keskittyy siirtoformaatteihin liittyvään ohjelmistototeutukseen RNC:ssä. Työssä tutkittu ohjelmalohko laskee TFS- ja TFCS-parametrit yhdelle radioresursseiltaan kontrolloidulle RRC-yhteydelle. Toteutuksen oleelliset osat esitellään ja tähän liittyvän ohjelmakoodin tehokkuutta ja ylläpidettävyyttä parannetaan. Nykyisen toteutuksen tutkimisen ja parantamisen lisäksi myös näiden toiminnallisuuksien modulitestaus toteutettiin osana tätä diplomityötä. Valitut testauskäytännöt ja suunnitellut testitapaukset analysoitiin tehokkuus- ja kattavuusominaisuuksiltaan. Tämän jälkeen nykytoteutuksen katsottiin olevan täysin toimiva lähetettäväksi ylemmän tason testausta varten. Myös toteutukseen tehtyjen parannusten todettiin olevan toimivia. Tämän diplomityön tuloksena ohjelmalohkon tutkitut ominaisuudet ovat nykyisellään täysin toimivia ja entistä paremmin ylläpidettäviä. Kehitystyö tarkastellun ohjelmalohkon parissa jatkuu kuitenkin myös tämän työn valmistumisen jälkeen., Radio Resource Management (RRM) is an essential topic when 3G WCDMA networks are being developed. The majority of RRM related tasks are performed in the Radio Network Controller (RNC) which is situated between the base stations and the core network. Transport format parameters define how data is exchanged between the physical layer and the data link layer. These parameters control how much data is transferred on a transport channel and how the data is coded by the physical layer. A set of transport formats associated to a transport channel is called a Transport Format Set (TFS) and the combination of currently valid transport formats is called a Transport Format Combination Set (TFCS). The theory and the usage of these parameters is the main topic in this thesis. After the general theory part, this paper focuses on transport format related implementation in a real RNC software. The program block under investigation performs TFS and TFCS calculation for one Radio Resource Control (RRC) connection. The essential parts of the implementation are presented and the related code is improved for better efficiency and better maintainability. In addition to investigating and improving the current implementation, also module testing of these features was carried out as a part of this thesis. The selected testing methods and designed test cases were analysed for their efficiency and code coverage properties. After this, the implementation was considered fully functional to be delivered to higher level testing. Also the improvements made to the implementation were discovered workable. As a result of this thesis, the observed features of the program block are now fully functional and better maintainable than before. However, development work with the observed program block will continue also after the completion of this thesis.

Yleensä ohjelmistokonfiguraation hallinnan käyttömalli ohjelmistokehitysprojektille on valittu tekemällä ainutkertainen soveltuvuustutkimus jokaiselle ohjelmistokehitysprojektille erikseen. Tällainen päätöksentekoprosessi on tarkka, mutta se vaatii paljon aikaa sekä resursseja. Onkin tarve pystyä helpottamaan ohjelmistokonfiguraation hallinnan käyttömallin valintaa, jotta päätöksentekoprosessista saadaan nopeampi ja kannattavampi. Tämän diplomityön tavoite on löytää tekijät, jotka vaikuttavat ohjelmistokonfiguraation hallinta prosessiin ohjelmistokehitysympäristössä, sekä luoda kysymyslista jota pystytään hyödyntämään ohjelmistokehitysympäristön ominaisuuksien tutkimisessa. Lisäksi tutkitaan miten eri Nokia Siemens Networksillä käytettävät versionhallintajärjestelmät ja ohjelmistokonfiguraation hallinnan käyttömallit tukevat löydettyjä vaatimuksia. Yhdistämällä nämä kaksi tutkimustulosta pystytään saamaan hyvä pohja kun suunnitellaan ohjelmistokonfiguraation hallinnan prosesseja uusille tai jo olemassa oleville ohjelmistokehitysprojekteille. Tutkittaessa eri ohjelmistokonfiguraation hallinnan prosesseja keskityttiin jokaisen prosessin vahvuuksiin, heikkouksiin, sekä samankaltaisuuksiin. Tämä sen takia, koska ohjelmistokonfiguraation hallinnan työkalut, sekä prosessit sisältävät ominaisuuksia, jotka soveltuvat paremmin eri ohjelmistokehitysympäristöihin kuin toiset., Normally, the usage model for Software Configuration Management (SCM) used in software development projects has been chosen by making a individual feasibility studies for each project. This way of making decisions is accurate, but it requires plenty of time and resources. There is a need to ease the selection of a SCM usage model to increase speed and profitability of decision making process. The object of this thesis is to discover the factors affecting the software configuration management process in the SW development environment and create question lists that can be exploited when investigating the characteristics of SW development. In addition, we have studied how different version control systems and software configuration management usage models used inside Nokia Siemens Networks handle these different requirements for SCM. When combining these two outcomes we have a good basis for designing new software configuration management processes for new or existing software development projects. When comparing different SCM processes, we have studied the strengths, disadvantages and similarities of each solution. This is, due to the fact that different software configuration management tools and processes have characteristics that can be applied better to one software development context than in another.

Yksi määritelmä benchmarking- sanalle on, että se on jatkuva prosessi, jossa verrataan yrityksen omia tuotteita, palveluja ja käytäntöjä niiden kovimpiin kilpailijoihin. Täten benchmarking on tehokas keino tavoitteiden asettamiseen siten, että ne vastaavat alan huippua. Sitä voidaan käyttää tunnistamaan omissa tuotteissa olevia heikkouksia, näyttämään mitä tulisi muuttaa ja osoittamaan mikä on mahdollista. Tässä diplomityössä benchmarkingia käytetään vertailemaan erilaisten mobiililaitteiden laatua. Tutkittavat laatuattribuutit ovat suorituskyky ja käytettävyys, joista suorituskyky on päätarkastelun kohteena. Lyhyesti määriteltynä, suorituskyky kuvaa sitä, miten systeemi tai komponentti vastaa asetettuja suorituskyvyn tavoitteita ja käytettävyys kuvaa sitä, miten helppoa tuotetta on käyttää. Tämän diplomityön tavoitteena oli määritellä benchmarkingprosessi mobiilituotteiden laadun testaukseen, sekä selvittää miten tätä prosessia voidaan käyttää riskien ja vikojen tunnistamisessa. Tutkimuksen laajuus rajoittuu valittuihin laatuattribuutteihin, suorituskykyyn ja käytettävyyteen. Kehitetty prosessi on yhdistelmä muodollisesta benchmarkingprosessista ja ohjelmistotestausprosessista, jotka molemmat on esitetty kirjallisuudessa. Kehitetty prosessi koostuu kuudesta vaiheesta: Tutkimuksen laajuuden ja tutkittavien tuotteiden määrittely, testien suunnittelu, testien suoritus, tulosten tutkiminen, tulosten jakelu ja tavoitearvojen uudelleen tarkastelu. Tätä prosessia voidaan suorittaa useaan kertaan peräkkäin siten, että puhelimet testataan aluksi kokonaisuudessaan. Jos omista tuotteista näiden testitulosten pohjalta löytyy heikkouksia, näitä heikkouksia voidaan sitten tutkia tarkemmin suorittamalla prosessi uudelleen tarkastellen vain löydettyjä heikkouksia. Prosessin suorittaminen useaan kertaan on myös nimenomaan se keino, jolla sitä voidaan käyttää mahdollisten riskien ja vikojen tunnistamiseen.

Diplomityön tavoitteena on tutkia elektronisen, verkon yli tapahtuvan kollaboraation ja sitä tukevien järjestelmien kehittymistä yrityksissä ja arvioida nk. Yhdentyneet Kommunikaatiojärjestelmät (YK) - konseptin vaikutuksia tähän liittyen. Kollaboraatiojärjestelmillä tarkoitetaan tässä tieto- ja kommunikointijärjestelmiä, jotka tukevat maantieteellisesti hajautettujen yksilöiden, tiimien tai organisaatioiden välistä yhteistyötä. YK-pohjaisten ratkaisujen ominaispiirteenä on se, että reaaliaikaiset kommunikointi- ja kollaboraatiovälineet tarjotaan integroituina muihin ei-reaaliaikaisiin/lähes reaaliaikaisiin viestintäjärjestelmiin kuten pikaviestintä-, läsnäolotieto- ja sähköpostijärjestelmiin. YK-pohjaisessa visiossa tämä yhdistetty kommunikaatiotyökalu voidaan edelleen integroida muihin yritysjärjestelmiin kuten elektronisiin ryhmätyötiloihin sekä liiketoimintaa tai työnkulkua tukeviin sovelluksiin. Käyttäjien nk. läsnäolotiedon (kokouksessa, puhelimessa, vapaa, lomalla jne.) välittämistä pidetään tärkeänä YK-ratkaisujen mahdollistajana. Sen odotetaan tarjoavan keinoja parantaa virtuaalitiimien jäsenen keskinäistä tavoitettavuutta. Toisaalta sen on arvioitu vähentävän häiritseviä ja tarpeettomia yhteydenottoja (esim. puhelimitse) kun voidaan valita osapuolten tilanteen huomioiva kommunikointitapa. YK-tyyppisillä sovelluksilla on potentiaalia saavuttaa tärkeä rooli tulevaisuuden yrityksissä - ei ainoastaan kollaboraatioon liittyvien työkalujen muodossa, vaan kommunikaation kokonaisratkaisuna. Läsnäolotiedon hyödyntäminen osapuolten välisen reaaliaikaisen keskusteluyhteyden luomiseen - myös ilman etukäteen sovittua ajankohtaa - voi merkittävästi edesauttaa hajautettujen virtuaalitiimien työskentelyä. YK:n tarjoama integroitu ratkaisu on lisäksi perusteltavissa sen tarjoamilla eduilla esim. läsnäolotiedon automaattisessa päivittämisessä ja nk. kommunikaatio-ohjattujen liiketoimintaprosessien toteuttamisessa. Kollaboraatioalueen yritykset ovat laajentaneet tuoteportfol

Tekniikan kehityksen myötä luotettavat tietoliikenneyhteydet on vihdoin mahdollista toteuttaa myös junaympäristöön, ja ulkomailla tietoliikenneratkaisuja on junissa jo kaupallisessakin käytössä. Tämän työn tarkoitus on selvittää sekä junaoperaattorien omien toimintojen että matkustajien tietoliikennetarpeita, ja niiden perusteella identifioida VR:n juniin suunniteltuja tietoliikenneyhteyksiä tarvitsevia, tai niistä hyötyviä palvelukokonaisuuksia. Junaoperaattorien sisäisistä toiminnoista ei ole juurikaan olemassa julkista tietoa, joten tutkimuksen empiirisen osan yhdeksän haastattelua keskittyvät VR- konsernin eri henkilöstöryhmien ja toiminnan osa-alueiden tietoliikennetarpeiden selvittämiseen. Matkustajien tarpeet ja niitä vastaavat tietoliikennepalvelut kartoitetaan pääasiassa matkustajatutkimusten ja muun taustamateriaalin pohjalta. Tutkimuksen perusteella tietoliikenneyhteyksiä ei kannata toteuttaa pelkästään matkustajien käyttöön, eikä ainakaan laajakaistaisia yhteyksiä pidetty ehdottoman tarpeellisena myöskään VR:n omissa toiminnoissa. Molemmat asiakasryhmät huomioiden tietoliikenneyhteyksiä voidaan kuitenkin pitää tarpeellisina, niin sisäisten toimintojen tehostumisen kuin asiakastyytyväisyyden parantumisenkin takia. Laajakaistaisia yhteyksiä ei välttämättä tarvita kuin asemilla, jos hitaammat mutta luotettavat tietoliikenneyhteydet toimisivat koko rataverkolla. Tutkimuksessa löydettiin paljon mahdollisia tietoliikenneyhteyksistä hyötyviä sovelluskohteita. Matkustajien tarpeita ajatellen potentiaalisimpina voidaan pitää reaaliaikaisen matkustajainformaation jakelua ja etätyöolosuhteiden parantamista. Sisäisistä toiminnoista tietoliikenneyhteyksiä tarvitaan eniten myynti- ja raportointitietojen, sekä huollon tarvitsemien tietojen nykyistä reaaliaikaisempaan välittämiseen junan ja taustajärjestelmien välillä. Tutkimustulokse4 antavat tavoitteen mukaisen yleiskuvan tärkeimmistä junaympäristön eri asiakasryhmien tarpeita vastaavista tietoliikennepalveluista täll

Tutkimuksen tarkoituksena oli ideoida yleisvalaistus LED- (Light EmittingDiode) ja/tai PLC-(Power Line Communications) teknologioita hyödyntävät tuotekonsepti ja liiketoimintasuunnitelma kasvuyritykselle. Liiketoimintasuunnitelman tavoitteena oli tulla palkituksi Venture Cup-liiketoimintasuunnitelmakilpailussa. Tämä tutkimuksen ensimmäinen osa, Teoreettinen viitekehys, esittää ideoinnissa käytetyt menetelmät (Kappale 2) ja kasvuyrityksen kehittämisen teoreettisen taustan (Kappale 3). Se myös esittelee uudet tutkimustulokset joille tässä tutkimuksessa ideoidaan kaupallistamismenetelmiä (Kappale 4). Tämän tutkimuksen toinen osa, Prosessikuvaus, esittää ideointiprosessin edellä kuvatuilla menetelmillä (Kappale 5). Ideointi päätyi kolmeen parhaaseen ehdokkaaseen, joista valitsin edelleen kehitettävän tuoteidean sen perusteella kuinka hyvin kukin konsepti pystyi vastaamaan Venture Cupin ensimmäisen kierroksen kysymyksiin. Prosessikuvauskappale päätyy kasvuyrityksen kehittämissuunnitelmaan ideoidulle kasviterraariotuotteelle (Kappale 6). Lopulta tutkimuksen viimeinen osa, Vertailevat tutkimukset ja prosessin tuotokset, esittelee tämän tutkimuksen arviointiprosessin liiketoimintasuunnitelmakilpailun avulla (Kappale 7). Ennen johtopäätöksiä (Kappale 9) ja pohdintaa (Kappale10) esitän nykyisen näkemykseni kasviterraariotuotteen teknologisista ja kaupallistamismahdollisuuksista (Kappale 8).

Using powerline as a communication medium has drawn more attention these years. Comparing to the other communication mediums such as twisted pair-cable, Ethernet cables, fibre optic, wireless and satellite, the advantage of using powerline as the transmission medium is that powerline cables are allready installed in each house and connected to the power grids. The network can be accessed anywhere there is an outlet. Building a home network by using existing electrical wiring is easier than trying to run new wires. It is reliable and relatively inexpensive. So PLC brings us a promising landscape for "the last mile" solution. However, power grid was not originally designed for data communication. The powerline channel is usually worse than other wired mediums, due to the multiple, time variable loads and complex topologies. Previous studies have indicated that the powerline channel is a multipath, frequency sclective fading channel with various types of noise. In order to establish reliable, high-speed data cominunication through powerline, detailed studies on cable characteristics, powerline channel properties and channel modelling are really important. It is also important to study how PLC signal can be efficiently transmitted in the channel, which is the base of PLC modem design. Also, lack of centralized standardization has been one of the major factors delaying the development of powerline communications. This thesis will investigate the physical layer of a typical powerline network in order to study advanced PLC modulation technologies. We propose that the frequency range up to 100 MHz should be considered, since it is potentially applicable for PLC home networking applications by using low power spectral density overlay techniques.

Käytettävyyden ja tietoturvan koetaan usein olevan toisiaan poissulkevia ominaisuuksia. Usein uskotaan, että helppokäyttöinen järjestelmä ei voi olla tietoturvallinen ja päinvastoin. Tässä työssä tavoitteenani on osoittaa, että ottamalla molemmat aspektit huomioon koko suunnitteluprosessin ajan näiden yhdistäminen on mahdollista. Helppokäyttöinen järjestelmä voi olla samalla tietoturvallinen. Työ alkaa kuvailemalla ihmistä järjestelmän käyttäjänä. Selvitän miten ihminen käyttää järjestelmiä ja mitkä ovat tärkeitä elementtejä ottaa huomioon ihmiselle suunnitellussa järjestelmässä. Tämän jälkeen kuvailen käyttäjäläheisen suunnittelun teoriaa. Tavoitteena on vastata kysymykseen, millainen suunnitteluprosessi varmistaa, että järjestelmä on käytettävä. Seuraavaksi tutkin Internet järjestelmissä käytettäviä komponentteja ja arvioin niiden käytettävyyttä ja tietoturvaa. Lopuksi kuvailen tuotekehitysprosessin, jonka lopputuloksena oli Venture Cup Finlandin uusi Intranet järjestelmä, jossa nämä kaksi aspektia pyrittiin yhdistämään käyttäen komponentteja, jotka ovat yleisesti saatavilla. Järjestelmän saama palaute käytöstä osoittaa, että molemmat aspektit on voitu yhdistää järjestelmässä. Käyttäjät ovat pääosin olleet tyytyväisiä järjestelmään, sekä yhtään onnistunutta tietoturvahyökkäystä ei ole järjestelmää kohtaan tehty.

Subjektiivinen äänenlaatu langattomissa puheluissa on yksi tärkeimmistä tekijöistä verkko-operaattorin palvelunlaadun arvioinnissa. Säilyttääkseen asiakkaansa yhä kilpaillummilla markkinoilla verkko-operaattorien täytyy kiinnittää usein yhä enemmän huomiota myös äänenlaatuun. Runsas signaalinkäsittely kuten esimerkiksi puheenkoodaus nykypäivän digitaalisissa solukkoverkoissa aiheuttaa huomattavasti pidempiä viiveitä kuin mitä tavallisesti esiintyy lankapuhelinverkoissa. Vaikka pidentyneet viiveet eivät itsessään heikennä äänenlaatua, ne pahentavat muuten havaitsemattomia ongelmia. Eräs tällainen ongelma on kaiku, joka ilmenee keskustelussa puhujan äänen viivästettynä toistona. Kaiunpoisto on menetelmä, jonka avulla kaiku vaimennetaan siedettävälle tasolle yleensä adaptiivisen suodatuksen ja epälineaarisen prosessoinnin keinoin. Vaikka kaiunpoistajia on perinteisesti tarvittu vain kaukopuheluissa, ne ovat välttämättömiä digitaalisissa solukkoverkoissa vaatimusten mukaisen äänenlaadun takaamiseksi solukkoverkon ja lankapuhelinverkon välisissä puheluissa. Vastatakseen nykyisiin ja tuleviin kanavakapasiteettitarpeisiin kaiunpoistajien valmistajat hyödyntävät suuritiheyksistä piiritekniikkaa tarkoituksenaan minimoida kustannukset, käytetty tila ja tehonkulutus puhekanavaa kohti. Näiden ratkaisujen pohjana ovat modernit digitaaliset signaaliprosessorit (DSP:t). Riittävän prosessointikapasiteetin saavuttamiseksi nämä DSP-piirit tyypillisesti sisältävät useita prosessoriytimiä. Tässä diplomityössä tarkastellaan kaiunpoisto-ohjelmiston integrointia moderniin DSP-laitteistoon. Lisäksi kehitetään laiteajuri moniytimiselle DSP:lle, jota käytetään uudessa kaiunpoistoyksikössä. Työssä myös tutkitaan moniydinarkkitehtuureihin siirtymisen vaikutuksia ohjelmistokehitykseen.

Erilaisten mediatyyppien - kuvan, videon ja äänen - tallentamiseen ja hallintaan kykenevät mobiililaitteet ovat tulleet yhä yleisemmiksi. Samalla laitteiden varastointikapasiteetti on kasvamassa. Mitä suuremmaksi tiedostojen määrä kasvaa, sitä tärkeämpää on, että mediagalleriassa on oikeat toiminnot ja hyvä käytettävyys. Tietokoneiden mediagalleriaohjelmissa on monia ominaisuuksia, jotka mahdollistavat niiden helpon, nopean ja miellyttävän käytön. Tiedostoja voi mm. luokitella eri ominaisuuksien mukaan, katsella monella eri tavalla sekä lähettää ja muokata. Näistä ominaisuuksista voi ottaa oppia, kun mobiililaitteiden mediagallerioita kehitetään. Tämä diplomityö kokoaa havainnot olemassa olevista mediagallerioista sekä aikaisemmista tutkimusta ja tutkii lisäksi tarkemmin neljän tuotteen käytettävyyttä. Lopputuloksena syntyviä ohjeita voidaan käyttää apuna, kun tulevia mediagallerioita mobiililaitteisiin kehitetään. Painopistetuotteet olivat Series 60 -sovellukset Resco Photo Viewer, SplashPhoto, Nokia 6630 mediagalleria sekä Nokia Lifeblog. Tutkimuksen tulosten perusteella suositellaan mm., että käyttäjien pitäisi pystyä säätelemään tiedostojen esitystapaa, luokitella, hakea sekä muokata tiedostoja, ja mediagalleriassa pitäisi olla kunnollinen ohje joka tilanteeseen. Lisäksi tuotteessa tulisi olla hauskuutta, joka yllättäisi ja kiehtoisi käyttäjiä.