Search

Vuonna 2020 toteutunut Brexit eli Iso-Britannian ero Euroopan unionista (EU) kumosi liki 50 vuotta kestäneen kumppanuuden aikana kehittyneet tiiviit taloudelliset, poliittiset ja lainsäädännölliset siteet. Muuttoliiketutkimuksen kannalta Brexit vastaa luonnollista koeasetelmaa, jonka ansiosta voimme tarkastella esimerkiksi sitä, kuinka muutokset maahantulobyrokratiassa ja muuttajien oikeuksissa vaikuttavat nykyisten maahanmuuttajien elämään ja muuttoa harkitsevien kohdemaan valintaan. Artikkeli tarkastelee Brexitin vaikutusta muuttajien oikeuksiin ja Brexit-perheiden arkeen pohjoismaalaisista muuttajilta kerätyn aineiston pohjalta. Ennen Brexitiä Britanniaan oli mahdollista lähteä työnhakuun ilman työlästä paperisotaa, mutta nyt muuttaminen on sekä hankalampaa että aikaisempaa kalliimpaa. Britanniassa asuvat ulkomaalaiset kokevat arjessaan samat Brexitin vaikutukset kuin maan omat kansalaisetkin. Brexit-perheillä lisästressiä aiheuttaa se, että perheenjäsenillä on erilaiset oikeudet. Kenties tärkein muutos on tapahtunut ihmisten mielissä: Brexit-prosessi osoitti EU-muuttajille, että he eivät ehkä olekaan niin tervetulleita maahan kuin aikaisemmin olivat luulleet.

Around 9,800 Finns move abroad each year. Since the mid-1990s, temporary migration to Europe has become more common, but we know little of how this impacts the salary levels and careers of these temporary migrants when they return to Finland. This article uses cohort data, which includes a 10 percent random sample of Finnish citizens born in 1963, 1968, 1973, and 1978. We focus on migrants who return in 2005. The migrants have good labour market situations prior to leaving. Two years after return, the median income of the men is 2 times and the women 2.2 times higher when compared to earnings prior to migrating. Factors predicting lower incomes upon return to Finland include female gender, low income before migrating, leaving in any other labor market status than employed, and leaving already in the 1990s. A stay abroad does not signify a loss of labour market status, but is in fact economically beneficial: returnees earn more than Finns on average and the difference remains for 10 years. Such migrants are not pushed abroad by unemployment but are rather pulled by the opportunities available.

Britannia on ollut yksi tärkeimpiä Euroopan sisäisen muuttoliikkeen kohdemaita ja se on hyötynyt vapaasti liikkuvasta työvoimasta. Maahan on muuttanut vuosittain myös 6 000–8 000 Pohjoismaiden kansalaista, joiden asemaan brexit-prosessi vaikuttaa. He ovat pieni ja heterogeeninen ryhmä monikulttuurisessa Lontoossa, ja samalla hyvä esimerkki siitä, kuinka muuttoliikkeet Euroopassa ovat yksilöllistyneet. Artikkelissa pohditaan brexitin vaikutuksia Lontoon pohjoismaalaisten asemaan vuosina 2018–2019 toteuttamani Nordic Nationals in Post-Brexit London -kyselyn pohjalta (n=164). Kyselyvastaajien kertomuksissa tilanne näyttäytyy epävarmuuden ja negatiivisten tunteiden kautta ja ilmapiiri koetaan aiempaa ulkomaalaisvastaisemmaksi. Brexitin luomat uudet jakolinjat vaikuttavat myös täysin kotoutuneisiin muuttajiin, jotka ovat maksaneet veroja, avioituneet ja kasvattaneet lapsensa Britanniassa ja ovat siksi ajatelleet olevansa brittiläisen yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Kyselyyn vastanneiden muuttajien taustat ja elämäntilanteet ovat moninaisia ja osa heistä aikoo jäädä mahdollisen brexitin toteutumisesta huolimatta Lontooseen pysyvästi, osa palata jossakin vaiheessa entiseen kotimaahan ja osa

Europe is home to a globally unique area, where it is possible for the majority of Europeans to study, work, or retire in a wide geographical area. Based on two consecutive online surveys and 18 biographical interviews, the article examines the experiences of young, highly educated Finns living abroad in 12 EU countries. The article focuses on two types of migrants: one-time migrants with limited previous international experience and serial migrants with mobility capital accumulated during previous international experiences. The article concludes that this mobility capital, is a major factor influencing the likelihood of onward migration. The article also contributes to the understanding of Europe as a transnational area where various forms of mobility coexist as mobile Europeans look for study and career opportunities and suitable lifestyles abroad.

Non

Muuttajat : kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta / toimittaneet Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen ja Minna Säävälä. Helsinki : Gaudeamus, 2013.

Artikkeli perustuu etnografiseen tutkimukseen, jossa tarkasteltiin Suomeen muuttaneiden puolalaisten ja Puolaan jääneiden sukulaisten välisiä suhteita kylmän sodan aikana ja sen jälkeen. Artikkelissa painotetaan sitä, ettei taloudellista apua, tunteita ja emotionaalista työtä voi erottaa toisistaan sekä osoitetaan, kuinka tärkeitä nämä siteet ovat intiimien transnationaalisten suhteiden synnylle ja ylläpitämiselle Puolan ja Suomen välillä. Lisäksi artikkelissa korostetaan transnationaalien taloudellisten vaihtosuhteiden neuvoteltua luonnetta. Etnografisessa tutkimuksessani näihin suhteisiin vaikuttivat esimerkiksi tiettyjen perhesuhteiden historiat sekä vaihtuvat taloudelliset ja poliittiset olosuhteet. Sopusointu ja sekasorto limittyivät toisiinsa tehden transnationalismista epätasaisen ja ristiriitaisen prosessin.