Search

Many gamification approaches use a one size fits all approach. Different gamification player types and associated preferences have been proposed, such as the gamification player type Hexad. According to the Hexad, people prefer different gameful activities, such as exploration, social activities, or competition. Similarly in hobbies, different things motivate and interest different people, such as some finding board games interesting, while others like hiking and going on camping trips. We propose that a person’s hobbies and interests provide an insight into what type of person they are, indicating what they might like, and could have a connection to gameful system preferences. In this paper, we explore the relationship between free-time activities and gamification player types, to enable earlier and faster detection of the player types and their preferences. The research was conducted by building a survey to measure the free-time activities of people and also measure the Hexad player type as defined by Marczewski and Tondello et al. Significant relationships were found between free-time activity variables “Active physical exerciser”, “Audience of cultural events”, and the player type Philanthropist. Overall, these results indicate that free-time activities can have correlations with player types and reported hobbies can be used as a proxy when selecting personalized gamification approaches. Post-print / Final draft

The pop-up guidebook opens a door to use arts-based methods in various stages of par- ticipatory processes of making sense of data. This is based on an ideology of making science participation a mainstream activity; one that is a part of popular and cultural activities, one that people want to – and more critically are able – to participate in. It is an iterative co-cre- ation process. Publishers version

Wicked societal problems, such as environmental issues and climate change, are complex, networked problems involving many intertwined issues, no optimal solutions, and numerous stakeholders. Cities are problem owners and living labs for finding solutions through design-enabled innovation initiatives. However, to reach collective impact, it is paramount that these initiatives can learn from one another and align efforts through collaborative sensemaking. In the MappingDESIGNSCAPES project, we piloted a participatory collaboration mapping approach for cross-case sensemaking across design-enabled urban innovation initiatives. We used the CommunitySensor methodology for participatory community network mapping and the Kumu online network visualization tool to help representatives of three urban prototype cases share and collectively make sense of their design lessons. In this first of two papers, we describe how we set up the MappingDESIGNSCAPES project as part of the DESIGNSCAPES urban design innovations R&D program; how we created a conceptual model of the collaboration ecosystems around design-enabled urban innovations; and co-created a visual knowledge base centered around the case and cross-case maps grounded in this conceptual model. We end this paper with a discussion of participatory mapping lessons learned. In the accompanying paper [1], we show how we used this visual knowledge base to drive a process of collaborative sensemaking to share lessons learned across cases. Post-print / Final draft

Yhteinen lähiö – kokeilut ja asukastieto kaupunkien kehittämisessä -artikkeleissa avaamme näkökulmia asukas- ja toimijalähtöisen suunnittelutiedon tuottamiseen lähiöissä. Julkaisu perustuu ympäristöministeriön Lähiöohjelma 2020–2022 -rahoituksen tuella tehtyyn tutkimus- ja kehittämistyöhön, jota LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu toteuttivat Asukaslähtöiset kehittävät kokeilut ja monikerroksellinen tiedon keruu Mukkulassa -hankkeen (työnimellä Yhteinen Mukkula) yhteistyössä Lahden kaupungin ja sen Lähiöohjelmahankkeen kanssa. Julkaisu on suunnattu kaupunkien kehittäjille, kaupunkiorganisaation virkahenkilöille ja tutkijoille, mutta myös muille alueiden kehittämisestä kiinnostuneille. Menetelmät, toimintamallit ja kaupunginosan asukkaiden osallisuutta parantavat kokeilut ovat sovellettavissa muissakin lähiöissä ja muillakin alueilla. Publishers version

This case study explores the use of an existing data-driven storytelling method, called data comic, within a co-design process, to improve the sense-making of data. Data can often support a co-design process by providing additional insight towards a problem that is being solved. A large number of methods are available to facilitate different aspects of a co-design process, but when it comes to embedding curated data, alternatives are limited. Not everyone has the expertise to understand raw data and co-design scenarios are typically time-limited meaning that learning new data skills is not the focus. Therefore, appropriate data curation can help to bring data into a design process while reducing time spent on data manipulation or upskilling. At the same time, it is important that participants are encouraged to think critically about the data and not simply accept a pre-determined viewpoint. We have adapted an existing technique called Data Comic for curating data for use in a co-design situation by turning the comic panels into a card game so that they can be used interactively and collaboratively. In this paper, we describe and reflect on its use within a workshop with participants who were mostly teenagers. We led them through a process of engaging with curated data to make sense of water pollution in a Finnish lake since the 1970s and raise awareness towards environmental pollution. We present our results from the participant's feedback and workshop to reflect on how data comics played a role in sense-making. Post-print / Final draft

Suomessa yliopisto-opetuksen laatua valvotaan muun muassa yliopistojen opiskelijapalautteen ja uraseurantakyselyiden avulla. Yliopistojen opiskelijat antavat kandidaatiksi valmistuessaan palautetta saamastaan koulutuksesta valtakunnallisella kandipalautekyselyllä. Maistereille ja tohtoreille puolestaan tehdään uraseurantaa valtakunnallisilla uraseurantakyselyillä. Numeeristen kysymysten lisäksi kaikki nämä kyselyt sisältävät myös avoimia kysymyksiä, joihin tulleita vastauksia ei ole tähän mennessä juurikaan analysoitu. Tässä raportissa analysoidaan vuosien 2017–2019 kandipalautetta ja maisterien uraseurantapalautetta sekä vuosien 2018–2019 tohtorien uraseurantapalautetta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, minkä tyyppisiä aiheita eri kyselyiden avoimista vastauksista on löydettävissä. Avointen palautteiden ryhmittely aiheisiin tapahtuu LDA (Latent Dirichlet Allocation) -aihemallinnuksella. Aihemallinnus tarkoittaa laajojen tekstiaineistojen automaattista ryhmittelyä käyttämällä ohjaamatonta koneoppimista. Menetelmän on aiemmin todettu toimivan varsin hyvin opiskelijapalauutteen analysoinnissa. Tutkimus keskittyy siis pääasiassa avoimen palautteen analyysiin, mutta käsittelee myös numeerista palautetta niiden kysymysten osalta, jotka tuovat lisävalaistusta avoimesta palautteesta tunnistettuihin aiheisiin. Kandidaatiksi valmistuneiden osalta tutkimus osoittaa, että vaikka kandit ovat keskimäärin varsin tyytyväisiä niin vointiinsa, oppimiseen kuin opiskeluunsakin yliopistoissa ja numeerisessa palautteessa näyttää korostuvan ongelmakohtana vain opinnoista saadun palautteen puute, avoimista vastauksista voidaan tunnistaa useita muitakin aiheita, joihin kandit toivoisivat yliopistoilta parannusta. Näistä tärkeimpinä voidaan pitää kandien kokemia puutteita opintojen ohjauksessa ja tuessa sekä yliopistossa tai opinto-ohjelmissa tapahtuneiden suurien muutosten aiheuttamat ongelmat. Nämä molemmat aiheet nousivat palautteen puutteen ohella esiin kahden eri avoimen kysymyksen vastauksista. Myös maisterit ja tohtorit ovat keskimäärin varsin tyytyväisiä tutkintoonsa ainakin työuransa kannalta katsottuna. Maistereiden avoimista vastauksista nousi kuitenkin esiin kritiikki opintojen aikana saatua uraohjausta ja tutkinnon tuomia työelämävalmiuksia kohtaan. Sekä maisterit että tohtorit suosittelevat nykyopiskelijoita kaventamaan opintojen ja työelämän välistä kuilua hankkimalla runsaasti etenkin työelämätaitoja sekä laaja-alaista osaamista myös muilta kuin omalta opiskelualalta. Publishers version

This position paper identifies benefits of using open source ecosystem practices within civic tech projects, the barriers against it, and offers some technical solutions that could address some of these barriers. We also lay the foundation for looking into less tangible aspects such as mutual benefits between the communities and cross community learning. Post-print / Final draft

The purpose of the deliverable is to gather together rich and thick description of how artsbased methods have been used in participatory and co-creation design processes and condense this knowledge into a guidebook that can be used by a diverse audience. The goal here is to transform data as a science-based source that is meaningful for citizens, including children and young people. It is a guidebook for those educators, developers, community actors, civic officers whose focus is on inclusive processes and citizens agency. The pop-up guidebook opens a door to use arts-based methods in various stages of participatory processes of making sense of data. This is based on an ideology of making science participation a mainstream activity; one that is a part of popular and cultural activities, one that people want to – and more critically are able – to participate in. ispartof: ParCos Deliverable 3.1 “Guidebook on the use of arts-based methods” status: Published online