Search

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin sitä, miten suomalainen yritys ymmärtää vastuullisen yritystoiminnan. Koska johdon käsitykset yritysvastuusta edustavat sitä, miten yritys ymmärtää vastuullisen yritystoiminnan, tarkoitettiin tässä tutkimuksessa yrityksen käsityksillä yritysvastuusta kohdeorganisaation johdon käsityksiä yritysvastuusta. Tutkimuksen kohdeorganisaatio oli Keskisuomalainen Oyj, joka on suomalainen viestintäyhtiö. Kohdeorganisaation johdolla tarkoitettiin tässä tutkimuksessa Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmän jäseniä. Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmän jäsenten käsityksiä yritysvastuusta tutkittiin fenomenografisella tutkimusotteella. Tässä tutkimuksessa kvalitatiivinen aineisto hankittiin teemahaastattelulla ja se suunnattiin Keskisuomalainen Oyj:n johtoryhmän jäsenille, joita tutkimukseen haastateltiin kuusi. Fenomenografiselle tutkimussuuntaukselle ominaisesti fenomenografisen tutkimuksen analyysin tuloksena muodostuivat kuvauskategoriat ja kuvauskategoriajärjestelmä eli tulosavaruus kuvaamaan johdon käsityksiä yritysvastuusta. Yritysvastuu ilmeni tässä tutkimuksessa jakautuneena taloudellisen vastuullisuuden, ympäristöön kohdistuvan vastuullisuuden ja sosiaalisen vastuullisuuden osa-alueisiin johdon käsityksissä yritysvastuusta. Yritysvastuun osa-alueiden lisäksi tässä tutkimuksessa johdon käsityksissä yritysvastuusta ilmenivät yritysvastuun suoritustasot, jotka olivat lakeihin ja yhteiskunnan normeihin perustuva vastuullisuuden taso, sidosryhmiin kohdistuva vastuullisuuden taso sekä eettinen ja moraalinen vastuullisuuden taso. Paikallisuus tarkentui tässä tutkimuksessa koskemaan vastuullisuutta paikallista yhteisöä kohtaan johdon käsityksissä yritysvastuusta ja se sijoittui yritysvastuun osa-alueista sosiaalisen vastuullisuuden osa-alueeseen ja yritysvastuun suoritustasoista sidosryhmiin kohdistuvalle yritysvastuun suoritustasolle.

Hyvälle talousjournalismille on tarvetta, sillä rahan liikkeet vaikuttavat ihmiskohtaloihin Pihtiputaalta Ateenaan. Millaista suomalainen talousjournalismi on, ja kenen ehdoilla sitä tehdään? Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, ketkä suomalaisessa talousjournalismissa pääsevät ääneen ja millaisissa rooleissa. Millaisia puhetapoja eli diskursseja puhujista käytetään? Analysoin työssäni Helsingin Sanomien, Keskisuomalaisen ja Etelä-Saimaan taloussivujen pää- ja kakkosjuttuja lokakuun 2010 ajalta. Työn teoreettisena viitekehyksenä kulkee kansalaisjournalistinen kritiikki. Se pyrkii journalismin lähdekäytäntöjen painopisteen vaihtamiseen. Taustalla on ajatus siitä, että journalismi lähinnä välittää kansalaisille eliitin sisäisiä keskusteluja. Se ei tarjoa tavallisille ihmisille mahdollisuutta aktiiviseen osallistumiseen muuten kuin äänestäjinä. Talousjournalismin puhujien tutkimisessa olen käyttänyt metodina määrällistä sisällön erittelyä. Työn laadullinen osuus, puhujien representaatioiden tulkitseminen, perustuu Norman Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin yksinkertaistettuun mallin. Sisällön erittelyssä selvisi, että kaikissa kolmessa lehdessä ylivoimaisesti eniten ääneen pääsivät yritysjohtajat: Keskisuomalaisessa ja Etelä-Saimaassa noin kolmannes puhujista oli johtajia, Helsingin Sanomissa neljännes. Merkittävin ero lehtien väliltä löytyi suhtautumisessa yrittäjiin. Keskisuomalaisessa ja Etelä-Saimaassa yrittäjät olivat yksi isoimmista puhujaryhmistä, mutta Helsingin Sanomissa yrittäjien osuus lähteistä oli vain 0,7 prosenttia. Tavalliset ihmiset ja työntekijät pääsivät parhaiten ääneen Etelä-Saimaassa ja huonoiten Keskisuomalaisessa. Taloussivujen kirjoittelu painottui maakuntalehdissä oman maakunnan ja kotimaan talouteen, kansainvälisten asioiden jäädessä vähemmälle huomiolle. Helsingin Sanomien talousjutuista puolestaan peräti reilusti yli puolet käsitteli kansainvälistä taloutta. Lähteisiin suhtauduttiin kaikissa lehdissä lähtökohtaisesti myönteisessä sävyssä. Ainoa kriittisempi puhetapa oli yritysjohtajista maalattu konnadiskurssi, joka sekin kohdistui ennen kaikkea ulkomaalaisiin johtajiin. Aineistostani löytyneet yrittäjyyden representaatiot olivat myönteisiä ja kunnioittavia. Yrittäjyys kehystettiin lehdissä unelmaksi, menestystarinaksi, vapaaksi ammatiksi, ylpeyden aiheeksi, omaksi valinnaksi ja kovaksi työksi. Tavalliset ihmiset nähtiin lehdissä kuluttajina, työntekijöinä, työpaikkojen puolustajina, vertailukohteina, mahdollisuuksiin tarttujina ja itsensä kehittäjinä. Yritysjohtajien diskurssit tiivistyivät vallan ja sen käytön ympärille. Johtajat nähtiin lobbareina, toimialansa asiantuntijoina, joukkueen kapteeneina ja roistoina. Työni osoittaa, että käsitys talousjournalismin eliittilähtöisyydestä pitää paikkansa. Tavallisten ihmisten haastattelemiseen liittyy edelleen hyvin vahvasti vaatimus siitä, että haastateltavalla täytyy olla henkilökohtainen kokemuksellinen suhde jutun aiheeseen.

Suomen media-alalla on käynnissä murroskausi, joka on muuttamassa perinteistä mediatalojen liiketoimintamallia. Tämä mediamurros on alkanut jo 1990-luvun lopussa, kun median digitalisoituminen ja Internet ovat yleistyneet yhteiskunnassamme. Jakelukanavamurros on alkanut muuttaa mediakenttää, sillä jakelumalli ja ansaintalogiikka ovat muuttumassa yhä kiihtyvää tahtia hyvin erilaisiksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sanomalehti Keskisuomalaisen näköislehteä asiakkaiden kokeman arvon kautta ja tutkitaan kuinka havaitut arvot vaikuttavat asiakkaan käyttöönottoaikomukseen ja tätä kautta näköislehden todelliseen käyttöön. Lisäksi tutkimus selvittää, mitkä arvoista ovat tärkeimpiä käyttöönottoaikomuksen kannalta. Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella, johon vastasi 196 ksml.fi verkkosivuilla vieraillutta kävijää. Tutkimus tukee kirjallisuudesta muodostuneita hypoteeseja monilta osin. Kaikkien ulottuvuuksien olemassaoloa ei pystytty todistamaan. Näköislehden koetuilla arvoilla on positiivinen vaikutus käyttöönottoaikomukseen. Koetuilla uhrauksilla on vahva negatiivinen vaikutus käyttöönottoaikomukseen ja käyttöönottoaikomuksella on vahva positiivinen vaikutus todelliseen käyttöön. Nämä suhteet tukevat aikaisempaa kirjallisuutta. Näköislehden mukanakulkevuus muodostui merkittävimmäksi käyttöönottoa selittäväksi tekijäksi, joten tutkimus suosittaa mobiililaitteille suunnattuun näköislehteen panostamista. Näköislehden yleistyminen tarjoaa jatkossa monia mielenkiintoisia teemoja. Jatkotutkimuksissa voitaisiin käyttää pitkittäistutkimusta, jotta voitaisiin arvioida tekniikan kehityksen ja asiakkaiden kokemuksen lisääntymisen vaikutusta käyttöönottoon. Kvalitatiivinen tutkimusote voisi tarjota syvempää ymmärrystä asiakkaiden päätöksenteosta ja näin syventää ymmärrystä koetusta arvosta ja sen merkityksestä käyttöönottoaikomukseen.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mikä on sanomalehti Keskisuomalaisen rooli Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitoskeskustelussa, ja kuinka Keskisuomalainen tuossa roolissaan vaikuttaa demokratian toteutumiseen. Tutkielman poliittinen aspekti löytyy kysymyksinä tiedotusvälineiden vallasta ja niiden vaikutuksista päivän politiikkaan ja demokratian toteutumiseen. Työ yhdistää valtioopilliseen tutkimukseen mediatutkimusta. Tutkielman aineiston muodostaa 66 Keskisuomalaisessa vuonna 2006 ilmestynyttä artikkelia, jotka käsittelevät kuntaliitosta edellä mainittujen kuntien välillä. Joukossa on pääkirjoituksia ja mielipidekirjoituksia yhteensä 33 kappaletta sekä uutisartikkeleita samoin 33 kappaletta. Artikkeleista yhteensä 43 suhtautui liitokseen myönteisesti ja kahdeksan kielteisesti. Artikkeleista 15 kappaleessa ei otettu liitoksen kantaa tai molemmat näkemykset olivat esillä. Sanomalehtiaineiston lisäksi aineisto käsittää neljän kuntajohtajan haastattelut. Haastattelut ovat luonteeltaan aihetta taustoittavia teemahaastatteluja. Aineiston analysoinnissa olen käyttänyt ensisijaisesti Norman Faircloughin menetelmiä. Tutkimustuloksenani esitän, että sanomalehti Keskisuomalainen on ottanut Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitoskeskustelussa aktiivisen toimijan roolin. Lehti ei ole vain tyytynyt seuraamaan tapahtumia sivusta ja representoimaan todellisuutta. Keskisuomalainen ajaa kuntaliitosta. Tämä näkyy siinä, että liitokseen myönteisesti suhtautuvia artikkeleita on enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia, mutta myös siinä, että lehden pääkirjoituksissa otetaan liitoksen puolesta kantaa. Liitokseen myönteisesti suhtautuvien todellisuus pääsee lehdessä paremmin esille. Kaikilla eri mielipideryhmillä ei ole kuntaliitoskysymyksessä yhtäläistä pääsyä julkisuuteen sanomalehti Keskisuomalaisen kautta. Demokratiassa median tehtävänä nähdään kansalaisten informointi heitä koskevissa asioissa niin monipuolisesti ja avoimesti kuin mahdollista. Demokratia toteutuu parhaiten, kun kansalaiset voivat tehdä valintansa kaiken saatavilla olevan tiedon pohjalta ja kun kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet oman mielipiteen muodostamiseen. Eri näkökulmat liitoksen tarpeellisuudesta eivät pääse Keskisuomalaisessa yhtäläisesti esiin. Tasavertaisuus ei toteudu, eikä näin ollen kansalaisilla ole mahdollisuutta vapaaseen mielipiteen muodostukseen lehteä seuraamalla.