Search

Tutkielmassa tarkastellaan ruoka-apua Suomen kehityspolitiikan osana. Aihetta ei ole tutkittu aikaisemmin, joten työni on perustutkimusta. Lähtökohtana on sen selvittäminen, miksi Suomi antaa ruoka-apua ja millainen kehityspolitiikan väline se on Suomelle ollut. Pääasiallinen tutkimusmenetelmäni on ollut ulkoasiainministeriön arkistomateriaalin analysointi. Arkistomateriaalin perusteella olen rekonstruoinut kuvan Suomen ruoka-apupolitiikasta: toiminnan lähtökohdista, perusteluista ja ehdoista sekä avun määrästä, koostumuksesta ja suuntaamisesta. Arkistotutkimukseni rikastuttamiseksi olen tehnyt 3 avointa haastattelua ulkoasianministeriössä ja maa-ja metsätalousministeriössä. Koska ruoka-avusta ei ole juuri keskusteltu Suomessa taustoitan analyysiani katsauksella kansainväliseen ruoka-apupolitiikkaan ja erityisesti Suomen ruoka-avun kanavan Maailman elintarvikeohjelma WFP:n toimintaan. Työni teoreettisena viitekehyksenä ovat Juhani Koposen ja Lauri Siitosen näkemykset Suomen kehityspolitiikan muotoutumisesta. Tutkimuksestani selviää, että Suomen ruoka-apupolitiikka kuvastaa varsin tarkasti kulloinkin maamme kehityspolitiikkaa yleisellä tasolla ohjanneita motiiveja. Suomi aloitti ruoka-avun antamisen vuonna 1963, jolloin YK:n alaisen maailman elintarvikeohjelman perustaminen teki ruoka-avun antamisen pienemmillekin maille mahdolliseksi ja toivottavaksi. Kehitysaputoiminta antoi Suomelle tilaisuuden esiintyä länsimaana ja näin tehdä eroa Neuvostoliittoon. Ruoka-apu oli tähän erityisen suotuisa väline, sillä samalla maa vapautui maataloustuotannon ylijäämistä. Ensimmäisinä vuosikymmeninä ruoka-apu nähtiinkin Suomessa selkeästi myös kotimaisten maataloustuotteiden markkinointikanavana. Suomi antoi vuoteen 2001 ruoka-apunsa pääosin kotimaisina elintarvikkeina. Viime vuosikymmeninä, Suomen liityttyä Euroopan unioniin ja identifioituessa siihen, kotimaisten tuotteiden vientimahdollisuudet ruoka-apuna ovat heikentyneet ja huomio on kohdistunut avun kehitysvaikutuksiin. Sitte, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.