Search

Katsaus

The article analysis how the cost-benefit analysis is different compared to an impact study ordered by a city from a consultancy firm. The impact study concerned a physical land planning project including a new highway, an industrial site, and a housing area in the city. publishedVersion Non

Heikki Moilanen (arkkitehti, SAFA) kirjoitti koosteen vuosittaisen Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin sisällöstä. Seminaarin järjestivät Green Building Council Finland, Rakli ja Ympäristöministeriö.

Oppimisanalytiikan eettiset kysymykset ovat herättäneet laajaa kiinnostusta viimeaikaisessa tutkimuksessa. On tunnistettu, että eettiset kysymykset sisältävät ristiriitaisuuksia, eivätkä nykyiset ohjeistukset tarjoa riittävästi tukea eettisten kysymysten ratkomiseen eri konteksteissa. Tämä artikkeli jäsentää oppimisanalytiikan eettisiä kysymyksiä ja niiden ratkaisuehdotuksia tarkastelemalla, 1) millaisten viitekehysten avulla eettisiä kysymyksiä on jäsennetty aiemmissa tutkimuksissa sekä 2) millaisia eettisiä haasteita ja niiden ratkaisuehdotuksia on tunnistettu oppimisanalytiikan eri toimijatasoilla. Tulosten perusteella lainsäädännön näkökulmien hyödyntäminen viitekehyksenä on ollut jäsentynyttä ja toimijatasoilla eettisiä haasteita on tarkasteltu eniten instituutioiden näkökulmasta. Oppimisanalytiikan taustalla vaikuttavien arvojen ja epistemologisten käsitysten tekeminen näkyviksi sekä oppimisen tutkimuksen linkittäminen eettisten kysymysten tarkasteluun nousivat tärkeiksi kehittämiskohteiksi. Lisäksi opiskelija- ja henkilökuntatason näkökulmientarkastelu tarkentaa eettisten kysymysten tarkastelua ja tuo uusia näkökulmia niiden ratkaisemiseen eri käyttökonteksteissa.

Tämä katsaus tarkastelee kielididaktiikan ja aivotutkimuksen kehitysvaiheita aikaisemman tutkimuksen pohjalta sekä osoittaa yhtymäkohtia kielididaktiikan, kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen välillä. Artikkeli kuvaa sitä, miten käyttäytymisen ja aivojen tutkimus on lisännyt ymmärrystä kielen oppimisen mikrotasosta ja miten tätä tietoa voisi hyödyntää opetuksessa. Lopuksi pohditaan aivotutkimuksen menetelmien hyödyntämisen tulevaisuuden näkymiä sekä niihin mahdollisesti liittyviä riskejä. Aivotutkimuksen ja kielididaktiikan yhteyksien havaitseminen auttaa valaisemaan ihmisen ainutlaatuisinta ominaisuutta: kielen avulla olemme rakentaneet sivilisaation, ja uusia kieliä oppimalla voimme kehittää sitä edelleen.

Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kartoittaa koulupoissaolotyyppeihin (koulukieltäytyminen, pinnaaminen, ensisijaisesti huoltajalähtöinen poissaolo, ensisijaisesti koululähtöinen poissaolo) liittyviä yksilö- ja ympäristötekijöitä (vanhemmuus ja perhe, vertaiset, koulu, yhteisö ja yhteiskunta). Tutkimuksen kohderyhmänä on yläkouluikäiset nuoret. Tutkimusaineisto haettiin ERIC, PsycInfo ja Web of Science -tietokannoista, ja lopulliseen katsaukseen valittiin 53 artikkelia. Integroiva kirjallisuuskatsaus osoitti, että pinnaamista tutkittiin eniten (68 % tutkimuksista), ensisijaisesti koululähtöistä poissaoloa toiseksi eniten (16 %), koulukieltäytymistä kolmanneksi eniten (14 %) ja ensisijaisesti huoltajalähtöistä poissaoloa vähiten (2 %). Koulupoissaolotyyppeihin liitettiin useita yksilö- ja ympäristötekijöitä. Yksilötekijöistä mielenterveysongelmat ja ympäristötekijöistä vanhempien vähäinen tuki, kiusatuksi joutuminen ja kouluilmapiiriongelmat yhdistettiin niin koulukieltäytymiseen, pinnaamiseen kuin ensisijaisesti koululähtöiseen poissaoloon.

Ei abstraktia.

Korkeakoulutukseen rantautuneessa markkina-ajattelussa korkeakouluinstituutiot voidaan rinnastaa yrityksiin, opettajat asiakaspalvelijoihin ja opiskelijat asiakkaisiin. Tässä narratiivisessa kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa analysoidaan sitä, miten kansainvälisissä kasvatus-, sosiaali- ja kauppatieteellisissä artikkeleissa ja kirjojen luvuissa (N = 54) on määritelty korkeakouluopiskelijoiden asiakasasemaa sekä miten sitä on perusteltu ja kritisoitu. Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä määritelmistä tiivistettiin neljä opiskelijan asemointia: opiskelija rationaalisena koulutukseen sijoittajana, opiskelija oikeuksistaan tietoisena palvelunkäyttäjänä, opiskelija koulutuksen laadun määrittäjänä ja opiskelija koulutuksen yhteistuottajana. Ideaalisesti asiakasaseman odotetaan voimauttavan ja aktivoivan opiskelijoita, mutta kritiikin mukaan asema passivoi opiskelijat koulutuksen vastaanottajiksi.

Jyväskylässä keskustan kupeessa sijaitseva vanha paperitehdasalue, Kangas, on rakentumassa hyvää vauhtia. Alueesta on nyt rakennettu noin 25 %, ja siitä muovautuu koti niin ihmisille ja yrityksille. Jo nyt Kankaalla ovat nähtävissä uudenlaisia kaupunkisuunnittelun oivalluksia ja yhteistyön muotoja., Kangas is the main urban development project of the City of Jyväskylä. The area is located next to city center. Kangas is a home for you and your business. New kind of urban planning and cooperational models are part of Kangas. Shared services and structures for parking, yards, waste management etc. create livable and tranquil environment.

Viro julistautui itsenäiseksi helmikuussa 1918. Vapaan kansansivistystyön järjestö Eesti haridusliit (”Viron koulutusliitto”) aloitti vuonna 1925. Se järjesti kursseja ja luentoja, edisti kirjastoasiaa ja seuranäyttämötoimintaa. Opintokerhojakin oli. Ammattiyhdistysliikkeessä heräsi ajatus työväen sivistystyöstä. Yhtenä kannustajana toimi vuonna 1929 TSL:n opintosihteeri Arvi Hautamäki. Eesti tööliste haridusliit (”työläisten koulutusliitto”) syntyi vuonna 1931, ja toiminta alkoi seuraavana vuonna. Perustajina olivat ammatillinen keskusjärjestö (6 000 jäsentä) ja työväen urheiluliitto (1 600 jäsentä) sekä Tallinnan Työväen teatteri. Ensimmäisiä tehtäviä olivat luentojen aloittaminen, opintosuunnitelmien laatiminen, opinto-ohjaajien kouluttaminen ja kirjastojen käytön opastaminen. Mallia saatiin etenkin Suomesta. Alkuvaiheessa oli 27 opintokerhoa. Luennot olivat kaikille avoimia, mutta ne suunnattiin erityisesti ay-väelle. Ensimmäisen vuoden kuulijamääräksi arvioitiin 300 henkilöä. Ensimmäiset opinto-ohjaajakurssit järjestettiin Tallinnassa lokakuussa 1933. Osallistujia oli 45. Kursseja ja opintopäiviä järjestettiin pääasiassa ammatillisten järjestö­jen parissa, suuremmissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Talvella 1933–1934 toimi yli 50 opintokerhoa. Vaikeudet alkoivat yhteiskunnallisten olojen muuttuessa keväällä 1934. Viro siirtyi vähitellen autoritääriseen oikeistohallintoon. Toimintaa rajoitettiin, ja syksyllä 1934 oli jäljellä vain muutamia kerhoja. Lopulta Eesti tööliste haridusliit lakkautettiin sisäasiainministerin määräyksellä lokakuussa 1937. Vapaa kansansivistystyö mahdollistui vasta uuden itsenäistymisen yhteydessä 1990-luvun alussa., Estonia became independent in February 1918. An adult education organization Eesti haridusliit (”education association”) started in 1925. It organized courses, lectures, and study circles, and fostered library and theatre activities. An idea of adult education for the working people caught wind in Estonia in 1929. Eesti tööliste haridusliit (”educational association for the workers”) was founded in 1931. The founders were the central trade union (6000 members), workers` sports federation (1600 members) and workers` theatre in Tallinn. The first actions taken were starting lectures, training the study tutors, and promoting the use of libraries. The Finnish TSL (The Workers` Educational Association, WEA) provided an example for the activities. Soon there were 27 study circles in operation. The lectures were open for all, but mainly intended for the trade union activists. It was estimated that during the first year of operation more than 300 people attended the lectures. The first training course for the study circle tutors was arranged in Tallinn in October 1933 with 45 participants. The courses and the study days were organized mainly among the trade union people, in greater towns and villages. During the winter of 1933–1934 there were more than 50 active study circles. The difficulties started in the spring of 1934 with the change of the political climate. Gradually, the authoritarian right-wing administration gained power in Estonia. The study activities were restricted and, in the fall of 1934, there were only a few study circles left. Finally, Eesti tööliste haridusliit was suppressed by officials in October 1937. Open and free adult education would not be possible again until the beginning of the 1990`s, when Estonia became independent again.

Mäntässä aloitettiin työväenkirjaston perustaminen iltamilla ja yhdellä kirjakaapilla. Työväenyhdistyksen ja ammattijärjestöjen puuhamiehet ja -naiset järjestivät vuonna 1912 varojen keräämiseksi kirjastolle kaksi ohjelmallista iltamaa ja kaksi tanssi-iltamaa. Rahaa saatiin, hommattiin kirjakaappi ja ostettiin kirjoja. Lainausmaksuksi sovittiin viisi penniä lainalta tai kaksi markkaa vuosimaksuna. Suomessa perustettiin työväenkirjastoja erityisen paljon 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin rakennettiin in­nokkaasti työväentaloja. Niissä kirjastokin sai sijansa – vaikkapa talon ravintolan nurkasta. Työväenyhdistykset perustivat kirjastoja jä­sentensä virkistymistä ja valistamista ajatellen. Vuonna 1916 työväenkirjastoja oli Suomessa jo yli tuhat. Toimittaja, kansanedustaja K.H. Wiik selitti kirjakokoelmien kartuttamista. Pitää ostaa paljon hyvää kaunokirjallisuutta, mat­kakertomuksia ja elämäkertoja, hän muistutti. Lapsia varten tarvitaan kirjoja, jotka heiken­tävät ”uskonnollisen ja isänmaallisen kansan- ja pyhäkoulukirjallisuuden vaikutusta”, Wiik korosti. Pitää tietysti olla myös tieteellistä ja sosialistista kirjallisuutta. Oli tapauksia, joissa työväenkirjasto palveli maksutta koko alueensa väestöä, ei vain omaa jäsenkuntaansa. Tällöin se sai valtionavustusta toimintaansa. Näin kävi myös Mäntässä, jossa kirjasto kukoisti 1920-luvulla koko kunnan yhteisenä kirjastona. Jo vuosikymmenen päättyessä työväenkirjasto siirtyi kuitenkin kunnalle. Samalla tavalla hiipuivat muutkin työväenkirjastot. Ne yhdistettiin kuntien kirjastoihin tai kuolivat käyttämättömyyteen., When the worker’s library was established in Mänttä, Finland, in 1912, the first thing to do was to organize a few events to bring in cash. With the money gathered by the events, a bookcase and books were acquired. The loan payment was agreed to be five pennies per loan or two marks as an annual payment. In Finland, the number of workers’ libraries grew particularly quickly in the first decade of the 20th century, when workers’ houses were enthusiastically built. In workers’ houses, library was set conveniently, for example, in the corner of the house’s restaurant. Workers’ associations founded libraries with the aim of refreshing and enlightening their members. In 1916, there were already more than a thousand workers’ libraries in Finland. Reporter, Member of Parliament K.H. Wiik explained the principles of forming a book collection as follows: A lot of good fiction, travelogues and biographies must be purchased. For children, one should acquire books that weaken ”the influence of religious and patriotic books made for Volksschule and Sunday School”. Naturally, there must also be scientific and socialist literature in the libraries. There were cases where the workers’ library served the entire population of its area free of charge, not just its own membership. In these cases, the libraries received state aid for their operation. This also happened in Mänttä, where the library flourished in the 1920s as a common library for the entire municipality. However, at the end of the decade, the ownership of the library was transferred to the municipality. In the same way, other workers’ libraries faded away: they were merged with municipal libraries or died due to disuse.

AI explanatory research community has become vital in AI, because explanatory analysis of AI opens up and explains the operating principles of the hidden rules of AI. Explanatory AI community expounds the construction role between human-machine in AI modelling, and breaks the gap in understanding the hidden layers of AI. Instead of Alan Turning’s (1936) well-known problem of decidability (Entscheidungsproblem) the review approaches the AI hidden rules of our society from them knowledge interest (Erkenntnisinteresse) premises coined by German social theorist Jürgen Habermas (1970; 1978). This review illuminates how our contemporary society is constructed with AI models and hidden rules of artificial intelligence. It shall enlighten the Artificial Intelligence (AI) modelling complexity and illustrate AI hidden rules functionality in our society. AI explanatory research community opens field of wider discursion for socio-technological scholars, where aim is to understand AI's role in our society.

Kiihtyvä ilmastokriisi, ikääntyvä ja keskittyvä väestö, digitalisaatio ja sen aiheuttama työn murros sekä globaalistuva ja muuttuva talous haastavat kuitenkin hallinnon rakenteita ja toimenpiteitä, jotka on luotu pääasiassa viime vuosisadan aikana. Lisääntyvät kriisit ja poikkeustilanteet haastavat demokraattisen järjestelmän kykyä toimia ja ohjata yhteiskunnallista kehitystä. Ne nostavat esiin jännitteitä esimerkiksi demokraattisen päätöksenteon ja yli vaalikausien ulottuvien kehityskaarien sekä asiantuntijatiedon ja poliittisen päätöksenteon välille. Siksi tarvitaan uusia tapoja varmistaa hyvinvointi kestävällä tavalla. Julkisen hallinnon strategia rakentaa suomalaisen hallinnon uudistamisen kehyksen, jotta suomalaisella yhteiskunnalla on valmiuksia kehittää vastauksia tämän vuosikymmenen isoihin periaatteellisiin kysymyksiin ja vahvistaa demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuutta. Strategian kuusi päämäärää määrittävät suomalaisen hallinnon uudistamiselle yhteisen suunnan. Sen toimintalinjaukset puolestaan tunnistavat konkreettiset muutoksen kohteet, joilla lisätään hallinnon toimintaedellytyksiä ja kyvykkyyksiä, jotta suomalainen yhteiskunta on valmis vastaamaan tämän vuosikymmenen akuutteihin haasteisiin ja muutoksiin. Nämä molemmat näkökulmat ja uudistamisen tasot tarvitaan, jotta suomalainen hallinto kykenee luomaan kestävää hyvinvointia vielä 2030-luvulla.

Työväen Sivistysliitto (TSL) perustettiin 1.9. 1919 työväen yhteiseksi sivistysjärjestöksi. Alusta alkaen jäseninä oli sekä sosialidemokraattien että vasemmistososialistien johtamia järjestöjä. Myös SDP oli jäsen, mutta se ei sanellut TSL:n toimintalinjaa. Sisäinen yhteistyö ei sujunut aivan ongelmitta. Hieman yksinkertaistaen keskeistä oli erilainen näkemys sivistystoiminnasta. Perustajahahmo ja puheenjohtaja Väinö Voionmaa painotti tasapuolista valistusta ja sivistystyötä, kun taas vasemmistososialisteilla (ja illegaaleilla kommunisteilla) korostui usein puoluepoliittisen, herättävän agitaation tarve. Siihen saatiin virikkeitä naapurista, neuvostomaasta. Jako heijastui toiminnassa. Sotavuosien jälkeen jäseniksi tulivat muun muassa SKP ja SKDL. Sisäinen jännite säilyi, osin voimistuen. Oli myös paikallisia kamppailuja enemmistöstä. Vasta kun Kansan Sivistystyön Liitto (KSL) perustettiin vuonna 1964, kahden sivistyssuuntauksen kesken avautuivat todelliset käytännön yhteistoiminnan näkymät. Aikakin oli muuttunut., The Workers’ Educational Association WEA Finland was founded on the 1st of September in 1919. From the very beginning, member organisations included those led by social democrats as well as those run by left-wing socialists. Also, the Social Democratic Party was a member of the WEA, but did not determine its actions. The co-operation was not quite flawless – to put it simply, there were different views on educational needs. The founder and chairman Väinö Voionmaa emphasized nonbiased educational work whereas the left-wing socialists (and the illegal communists) often underlined the need of political agitation, with incentive from the neighbouring Soviet Union. This division reflected in the activities. After the WWII when the Communist Party of Finland and the Finnish People’s Democratic League joined the WEA, the tensions about educational needs still strengthened. There were local fights over majority. It was not until the establishment of the KSL Civic Association for Adult Learning in 1964 that the real prospects of practical co-operation emerged between the two educational trends. Also, the times were different by then.

Suomalaiset vapaat toimittajat järjestivät Euroopan ensimmäisen freelancerlakon vuonna 1975. Lakko koski Yleisradio-yhtiötä ja kesti kahdeksan viikkoa. Se oli käännekohta freelancertoimittajille. Heidän ammattiyhdistyksestään tuli jäsenmäärässä mitattuna yhtä suuri kuin vakinaisten toimittajien yhdistyksestä., The first European freelancer strike took place in 1975, organised by Finnish independent journalists. The strike action was specific to the Finnish Broadcasting Company YLE, and lasted for eight weeks. It was a turning point for the freelance journalists. After the strike, their trade union grew as large as the union for the journalists working on permanent contracts.

Ranskan suurimmassa ja arvostetuimmassa sanomalehdessä Le Mondessa on käytetty vuosikymmenten aikana satoja kertoja käsitettä ”suomettuminen”, mutta mitä sillä tarkoitetaan?

This article analyzes the main thinking modes and principles of classical conservatism. This concept is due to Edmund Burke’s Reflections on the Revolution in France and his followers’ contemplations. Although in the passage of time different schools have derived from classical set, they share certain common thinking modes and principles. Conservatism, liberalism, and socialism are three mutually competing political philosophies. Conservatism values traditions and customs, prejudice, and natural authorities, like family, church, and local communities. They are answers that have been discovered to enduring questions, not arbitrary rules and conventions. They assist people to act and react in situations they don’t fully master.