Search

The number and severity of natural hazards has increased in recent decades. These natural hazards cause billions in financial damage, as well as loss of life every year. Fortunately, societies have learned to adapt to these phenomena and invested in managing and mitigating their effects. Communication plays a key role in managing these natural disasters and the effects they smite upon communities. At the same time, information and communication technologies have become ubiquitous and integral part of our lives. However, the available technologies and the ability to utilize these technologies vary. Thus, there is a need for up-to-date review of the use of these technologies. In this thesis, the role of information and communication technologies in natural disaster management communication is examined. The purpose of this thesis is to aggregate scientific knowledge on the role of information and communication technologies in natural disaster management communication. As a result, this study used systematic literature review as a research method. In addition, the aim is to identify possible best practices and discuss the findings of the systematic literature review. The results are used to inform future work on developing an opensource-based system for natural disaster management. The main contribution of this thesis is the summarization of the findings. These findings can be used as a knowledge base or to reflect upon new solutions in natural disaster management. The search strategy used in this study identified 584 studies in total from which 24 primary studies were selected. Recommended future actions involve further studying the identified best practices and their application in practice. In addition, further developing the proposed artifact is recommended.

Objective Whereas insulin resistance is expressed as reduced glucose uptake in peripheral tissues, the relationship between insulin resistance and brain glucose metabolism remains controversial. Our aim was to examine the association of insulin resistance and brain glucose uptake (BGU) during a euglycemic hyperinsulinemic clamp in a large sample of subjects across a wide range of age and insulin sensitivity. Research Design and Methods [18F]-fluorodeoxyglucose positron emission tomography (PET) data from 194 subjects scanned under clamp conditions were compiled from a single-center cohort. BGU was quantified by the fractional uptake rate. We examined the association of age, sex, M value from the clamp, steady-state insulin and free fatty acids levels, C-reactive protein, HbA1c, and presence of type 2 diabetes with BGU using Bayesian hierarchical modeling. Results Insulin sensitivity, indexed by the M value, was associated negatively with BGU in all brain regions, confirming that in insulin resistant subjects BGU is enhanced during euglycemic hyperinsulinemia. In addition, the presence of type 2 diabetes was associated with a further increase in BGU. On the contrary, age was negatively related to BGU. Steady-state insulin levels, C-reactive protein, free fatty acids, sex, and HbA1c were not associated with BGU. Conclusions In this large cohort of subjects of either sex across a wide range of age and insulin sensitivity, insulin sensitivity is the best predictor of brain glucose uptake.

Tiivistelmä. Tämä kandidaatin tutkielma käsittelee varhaiskasvatusikäisten lasten sosioemotionaalisia vaikeuksia ja niiden kohtaamista varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkökulmasta. Keskeisenä pyrkimyksenä on tavoittaa tekijöitä varhaiskasvatuksen ammattilaisten toiminnan taustalla lasten sosioemotionaalisten vaikeuksien kohtaamiseen liittyen. Tutkielma toteutetaan integroivana kirjallisuuskatsauksena. Integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoin tutkielmassa kootaan keskeistä aiheeseen liittyvää sekä ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta. Tutkimuskirjallisuuden valikoinnissa huomioidaan objektiivisuus sekä luotettavuuskysymykset. Tutkielman tulokset osoittavat, että varhaiskasvatusikäisten lasten sosioemotionaaliset vaikeudet ilmenevät usein aggressiivisuutena, levottomuutena, uhmakkuutena, vetäytymisenä tai tunteidenpurkauksina. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tulkitsevat lasten sosioemotionaalisista vaikeuksista johtuvan käyttäytymisen usein haastavana sekä ongelmalähtöisenä. Kyseisen käyttäytymisen kohtaaminen herättää kasvattajissa tunteita ja tulkintoja, jotka ovat yhteydessä vuorovaikutuksen sekä tukemisen laatuun. Tunteiden lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaisten toimintaan lasten sosioemotionaalisiin vaikeuksiin liittyen vaikuttaa myös merkittävästi koulutus sekä sen puutteet. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten ymmärrys lasten sosioemotionaaliseen kehitykseen ja tukemiseen liittyen on todettu riittämättömäksi, mikä näyttäytyy lasten kohtaamisessa sekä vähäisissä tuen keinoissa. Koulutuksen puutteellisuus tulee esille myös ammattilaisten jaksamisessa sekä ammatillisuuden kokemuksessa. Tutkielman yhtenä päämääränä oli lisätä ymmärrystä lasten sosioemotionaalisista vaikeuksista, niiden ilmenemisestä sekä ilmenemisen taustalla olevista syistä. Ymmärryksen myötä tutkielma purkaa painolastia sellaisten lasten harteilta, jotka kamppailevat sosioemotionaalisten vaikeuksien kanssa. Tietoa aiheesta tarvitaan, jotta varhaiskasvatuksen toiminta tukisi kaikkia siellä toimivia lapsia tasapuolisesti ja leimaamattomasti. Tämä näyttäytyy resurssien kohdistamisen tarpeena ammatilliseen tukeen sekä koulutuksen kehittämiseen. Jotta varhaiskasvatuksen ammattilaisten koulutus lasten sosioemotionaalisiin vaikeuksiin liittyen kehittyisi, tulisi velvoitetta kyseisten taitojen opettamiseen nostaa esimerkiksi osana Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita.

Objectives/Interrogation: Distal radius fractures (DRF) are the most common fractures of the human body. The diagnose is traditionally based on clinical examination and x-ray pictures. The primary diagnosis is often carried out by a general practitioner with varying degrees of experience. Sometimes[for full text, please go to the a.m. URL], 14th Triennial Congress of the International Federation of Societies for Surgery of the Hand (IFSSH), 11th Triennial Congress of the International Federation of Societies for Hand Therapy (IFSHT), 11th Triennial Congress of the International Federation of Societies for Hand Therapy (IFSHT)

Objectives/Interrogation: The modified Kessler repair as described by Pennington is possibly the most widely used method for tendon repair. It is based on the creation of loops within the tendon, that tighten when a longitudinal force is applied. In his original paper, Pennington used a[for full text, please go to the a.m. URL], 14th Triennial Congress of the International Federation of Societies for Surgery of the Hand (IFSSH), 11th Triennial Congress of the International Federation of Societies for Hand Therapy (IFSHT), 11th Triennial Congress of the International Federation of Societies for Hand Therapy (IFSHT)

Rare fully penetrant mutations in AKT2 are an established cause of monogenic disorders of glucose metabolism. Recently, a novel partial loss-of-function AKT2 coding variant (p.Pro50Thr) was identified that is nearly specific to Finns (frequency 1.1%), with the low-frequency allele associated with an increase in fasting plasma insulin level and risk of type 2 diabetes. The effects of the p.Pro50Thr AKT2 variant (p.P50T/AKT2) on insulin-stimulated glucose uptake (GU) in the whole body and in different tissues have not previously been investigated. We identified carriers (N = 20) and matched noncarriers (N = 25) for this allele in the population-based Metabolic Syndrome in Men (METSIM) study and invited these individuals back for positron emission tomography study with [18F]-fluorodeoxyglucose during euglycemic hyperinsulinemia. When we compared p.P50T/AKT2 carriers to noncarriers, we found a 39.4% reduction in whole-body GU (P = 0.006) and a 55.6% increase in the rate of endogenous glucose production (P = 0.038). We found significant reductions in GU in multiple tissues���skeletal muscle (36.4%), liver (16.1%), brown adipose (29.7%), and bone marrow (32.9%)���and increases of 16.8���19.1% in seven tested brain regions. These data demonstrate that the p.P50T substitution of AKT2 influences insulin-mediated GU in multiple insulin-sensitive tissues and may explain, at least in part, the increased risk of type 2 diabetes in p.P50T/AKT2 carriers.

This master’s thesis examines the use of English as an additional linguistic resource in the language of Finnish young women’s magazines. The aim of the thesis is to study the amount of English in the magazines as well as the ways in which English is mixed with Finnish. Furthermore, one goal is to discuss the possible reasons for the use of English instead of Finnish with the help of previous research done on the role of English in Finland. The data of the study consists of the September 2016 issues of Demi, Trendi and the Finnish Cosmopolitan, and the research method is qualitative analysis. The study was conducted by gathering examples of the use of English in the magazines and categorizing and analyzing the findings. The findings of the study were also compared with the results of previous studies in the field. The study showed that the articles in the magazines include many examples of code-switching both inside and between clauses. The articles also include plenty of loanwords from English, and among the examples there are both older and newer loans. Some of the loan words have been adapted to the Finnish phonological, orthographical and grammatical system, but many of the newer words have also been loaned as citation loans. In addition, there are a lot of references to English company, product and people’s names in the articles. The magazines also include many advertisements, which were studied separately. The study showed that English is used in various degrees in the great majority of the advertisements published in Demi, Trendi and Cosmopolitan. Among the advertisements studied, only a few are fully English, but English is commonly used in addition to Finnish in the form of English product names, loan words, pictures with English texts and code-switching. Overall, the findings of the study show that English is used extensively and versatilely as an additional linguistic resource in the genre of Finnish young women’s magazines. The results also confirm the observations made in previous research on the increasing role of English in Finland. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee englannin käyttöä kielellisenä lisäresurssina suomenkielisissä nuorten naisten lehdissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon englantia lehdet sisältävät ja millä tavoin sitä käytetään suomen kielen rinnalla. Yksi tutkimuksen tavoitteista on myös pohtia aiempien tutkimusten avulla, miksi englantia käytetään näissä tapauksissa suomen sijasta. Tutkimuksen aineisto koostuu Demin, Trendin ja suomenkielisen Cosmopolitanin syyskuun 2016 numeroista, ja kyseessä on laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin keräämällä esimerkkejä englannin kielen käytöstä lehdissä, jaottelemalla esimerkit vastaaviin kategorioihin ja analysoimalla löydökset. Tuloksia verrattiin myös aiemmin alalla tehtyjen tutkimusten havaintoihin. Tutkimus osoitti, että lehdissä käytetään suhteellisen paljon koodinvaihtoa sekä saman lauseen sisällä että eri lauseiden välillä. Tekstit sisältävät myös runsaasti sekä uudempia että vanhempia lainasanoja. Osa lainoista on mukautettu paremmin sopiviksi suomen kielen fonologiseen, ortografiseen ja kieliopilliseen järjestelmään, mutta erityisesti uudempien lainasanojen joukossa on myös monia sitaattilainoja. Koodinvaihdon ja lainasanojen lisäksi artikkelit sisältävät myös runsaasti viittauksia englanninkielisiin yritysten, tuotteiden ja ihmisten nimiin. Lehtien omien artikkeleiden lisäksi lehdet sisältävät useita kaupallisia mainoksia, joiden englannin kielen käyttöä tutkittiin erikseen. Tulokset osoittivat, että suurin osa mainoksista sisältää englantia ainakin jonkin verran. Vain muutama lehdissä julkaistuista mainoksista on täysin englanninkielisiä, mutta englannin käyttö osoittautui erittäin yleiseksi suomen kielen seassa, esimerkiksi yritysten ja tuotteiden nimissä, lainasanoina, koodinvaihtona ja tuotekuvien sisältämissä teksteissä. Tämä tutkimus osoittaa, että englannin kielen käytöstä on tullut osa suomenkielisten nuorten naisten lehtien genreä ja sen käyttö kielellisenä lisäresurssina on sekä erittäin runsasta että monimuotoista. Tutkielman tulokset myös tukevat aiempien tutkimusten havaintoja englannin kielen kasvavasta roolista Suomessa.

Neuroimaging studies have shown that seeing others in pain activates brain regions that are involved in first-hand pain, suggesting that shared neuromolecular pathways support processing of first-hand and vicarious pain. We tested whether the dopamine and opioid neurotransmitter systems involved in nociceptive processing also contribute to vicarious pain experience. We used in vivo positron emission tomography to quantify type 2 dopamine and mu-opioid receptor (D2R and MOR, respectively) availabilities in brains of 35 subjects. During functional magnetic resonance imaging, the subjects watched short movie clips depicting persons in painful and painless situations. Painful scenes activated pain-responsive brain regions including anterior insulae, thalamus and secondary somatosensory cortices, as well as posterior superior temporal sulci. MOR availability correlated negatively with the haemodynamic responses during painful scenes in anterior and posterior insulae, thalamus, secondary and primary somatosensory cortices, primary motor cortex, and superior temporal sulci. MOR availability correlated positively with orbitofrontal haemodynamic responses during painful scenes. D2R availability was not correlated with the haemodynamic responses in any brain region. These results suggest that the opioid system contributes to neural processing of vicarious pain, and that interindividual differences in opioidergic system could explain why some individuals react more strongly than others to seeing pain.

Suomessa erityisesti Pohjanlahden rannikolla entisen Litorinameren alueella esiintyy sulfidisedimenttejä. Sulfidisedimenttejä sisältävien alueiden kuivatus esim. maa- tai metsätalouden tai turvetuotannon tarpeisiin aiheuttaa jokiin ja vesistöihin hapanta kuormitusta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää happamien valumavesien neutraloimiseen käytettyjä menetelmiä sekä kehittää ja testata ratkaisuja happamilla sulfaattimailla sijaitsevien turvetuotantoalueiden valumavesien käsittelyyn. Selvityksen tuloksena päädyttiin testaamaan kahta neutralointimenetelmää, alivirtaamaputkella varustettua suodinpatoa ja leijutuskolonnia. Menetelmiä testattiin Laukkuvuoman turvetuotantoalueella Ylitorniossa ja Hangasnevan turvetuotantoalueella Siikajoella. Alivirtaamaputkella varustetut suodinpadot rakennettiin Laukkuvuomalle ja niitä testattiin vuosina 2012 ja 2013. Materiaaleina suodinpadoissa oli toisessa kalkkikiveä ja toisessa teräskuonaa. Hangasnevalla testattiin kesällä 2013 kolmen päivän ajan leijutuskolonnia, jossa neutralointimateriaalina käytettiin granuloitua kalsiumhydroksidia. Kummankin menetelmän seuraamisessa käytettiin hyväksi jatkuvatoimista pH-mittausta, pH:n kenttämittausta ja leijutuskolonnissa myös mm. asiditeetin analysointia vesinäytteistä. Alivirtaamaputkella varustetun suodinpadon toimintaperiaatteena on ohjata pienet, yleensä ei kovin happamat valumat alivirtaamaputkea pitkin neutralointimateriaalin ohi. Vesimäärän noustessa esim. runsaiden sateiden seurauksena, jolloin valumavesi saattaa olla selvästi happamampaa, vesien on sitten tarkoitus osaltaan virrata myös neutralointimateriaalin läpi. Suodinpadot toimivat vaihtelevasti. Kalkkikivisuodinpato ei vaikuttanut suuresti käsiteltävän veden pH arvoon. Todennäköisesti sen alivirtaamaputki tukkeentui ja luultavasti kalkkikivimateriaali ei päästänyt tarpeeksi vettä virtaamaan padon läpi, koska siinä oli mukana myös pientä raekokoa (0 >). Teräskuonasuodinpato nosti vesinäytteenottojen sekä kenttämittausten perusteella käsiteltävän veden pH:ta keskimäärin 0,7 yksikköä kesällä 2012 tulevan veden keskimääräisen pH:n ollessa 5,3 ja 1,3 yksikköä kesällä 2013 tulevan veden keskimääräisen pH:n ollessa 3,7. Suodinpadossa teräskuonapartikkelit olivat pintakerroksen lisäksi pinnoittuneet myös syvempää, joten vesi on oikeasti virrannut suodinpadon läpi. Leijutuskolonnissa käsiteltävä vesi pumpattiin neutralointimateriaalin sisältämään kolonniin alakautta niin voimakkaasti, että materiaali saatiin leijumaan. Liikkeen avulla oli tarkoitus ehkäistä neutralointimateriaalin pinnoittumista, jolloin sen neutralointikyky säilyisi paremmin. Leijutuskolonnissa käytetty granuloitu kalsiumhydroksidi nosti voimakkaasti käsiteltävän veden pH:ta, arvon noustessa (jopa yli 12:sta). Se pienensi myös käsitellyn veden asiditeettia tehokkaasti yhteensä 74 % verrattuna tulevan veden asiditeettiin. Materiaali oli kuitenkin jonkin verran pinnoittunut liikkeestä huolimatta. Leijutustilan ja materiaalin liikkeen vaikutusta neutralointimateriaalin pinnoittumiseen tulisi tutkia lisää olosuhteissa, joissa käsiteltävän veden laatuun voidaan vaikuttaa. Tutkimuksen perusteella alivirtaamaputkella varustettua ja neutralointimateriaalina Raahen Rautaruukki Oy:n teräskuonaa sisältävää suodinpatoa voitaisiin käyttää happamilla sulfaattimailla sijaitsevien turvetuotantoalueiden valumavesien neutraloimiseen, mutta kyseistä materiaalia ei ole enää saatavilla. Vastaavia tuotteita kannattanee myös yrittää löytää. Kalkkikivipatokin saattaisi olla toimiva, jos pienin raekoko saataisiin seulottua pois. Leijutuskolonnia testattiin vain pienessä mittakaavassa, joten isossa koossa tuli ratkaista vielä monia käytännön haasteita, kuten riittävä pumppausenergia, rakenteiden järkevä koko, selkeytysallas/ojasto ja huollon järjestäminen.

Forest biomass is one of the main contributors to the EU’s renewable energy target of 20% gross final energy consumption in 2020 (Renewable Energy Directive). Following the RED, new sustainability principles are launched by the European energy sector, such as Sustainable Biomass Partnership (former IWPB). We have a reference situation with existing national (forest) legislation and sustainable forest management (SFM) schemes (scenario 1) and a future situation based on additional SBP principles (scenario 2). Two country studies were selected for our survey: one in Finland with nearly 100% SFM certification and one in Leningrad province with a minor areal share of certification in scenario 1. The potential volumes reduce after new criteria from the SBP in scenario 2. The costs will also increase in scenario 2, both in Leningrad region and Finland., JRC.H.3-Forest Resources and Climate

Ministry of the Environment is coordinating matters related to the unitéd Nation Framework Convention on Climate Change. National reporting of greenhouse gas inventories for land-use change and forestry category utilises forest inventory results with appropriate studies on biomass allocation and wood properties as well as national wood consumption statistics allowing to use country-specific values instead of overall default values provided in the Intergovernemental Panel on Climatic Change guidelines. Several studies assessing carbon pools and fluxes, as well as impacts of forest management on carbon stocks and fluxes have been carried out in several research organisations. Further studies, especially experimental work, on the impacts of different forest management practices on forest carbon stocks and fluxes are needed. This paper provides also some views of the possible Finnish contribution to COST E21 action as well as expectations from the action.

Urban access is a key trans-disciplinary design axiom looking to ensure that every member of the society can reach those locations and resources one needs for a sustainable standard of living and productivity. This should be achieved in a way that does not deprive others from their right to access the same urban environment. Crafting the future of urban transportation design is a dynamic process that depends on developing a thorough understanding of the complexity of the human needs that associate with delivering ways to support urban access and, in particular, more sustainable and socially inclusive mobility patterns. New market demands and customer expectations force public and private organisations to expand their commitment to cross-border collaborations to provide attractive alternative transport modes. This paper discusses the challenge of utilizing design innovation as a tool for eco-branding and how an exploratory approach to this has been used in a post-graduate course in Visual Brand Identity and Product Design. Seven research teams, closely guided by the authors, were affiliated with designing an innovative hypothetical bike-sharing scheme for the city of Gothenburg, Sweden, with the potential to captivate road users’ acceptability. An overall description of the project concept and a brief summary of the results produced are presented herein. More specifically, this paper concentrates solely on one of the most innovative projects delivered within the course and discusses how the students adopted the challenge, as well as the actual project outcome and its contribution to the overall learning experience.

Early motion is crucial for tendon healing and functional results after flexor tendon repair in the fingers. Motion, however, causes stress in the repair site, which can result in failure of the repair. A flexor tendon repair is made with fine calibre sutures, which sets exceptional requirements for the suture materials used in flexor tendon repair. Nitinol (nickel-titanium alloy) is a shape memory alloy, which can exist in two temperature-dependent forms, soft martensite and stiff austenite. It is possible to fabricate a nitinol wire that is soft and pliable, yet has high tensile strength. It also has excellent biocompatibility. Therefore, it is a potential candidate flexor tendon repair suture material. This study evaluates biomechanical aspects of martensite nitinol wire as a flexor tendon repair suture material. The study hypothesis was that nitinol wire improves the strength of the repairs compared with the repairs made with conventional suture materials. It was found that nitinol core repairs and circumferential repairs performed significantly better when compared with repairs made with commonly used braided polyester and polypropylene of equal calibre. To further optimise the performance of the nitinol wire in tendon surgery, two experimental models were developed to study the suture-tendon interface. The aim was to prevent pull-out of the suture loop so that surgeons could have full advantage of the tensile strength of the nitinol suture. First, it was tested whether it is possible to improve the suture’s ability to grip the tendon tissue by changing the suture type from monofilament to multifilament. Multifilament suture loops reached higher pull-out strength when compared with round monofilament loops when a locking loop was used. Subsequently, the grip of four different previously reported core repair loops was tested. Based on their failure mechanism, two novel loops were developed. The novel loops demonstrated superior ability to grip the tendon. The novel loops can be useful with high tensile strength suture materials and in repairs, which are prone to suture pull-out. Tiivistelmä Varhainen korjauksen jälkeinen aktiivinen kuntoutus on osoittautunut hyödylliseksi jänteen paranemiselle. Varhainen liike altistaa korjauksen kuormitukselle, joka voi johtaa korjauksen pettämiseen. Korjaukset tehdään ohuilla langoilla. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia jännekorjauksessa käytettävälle ommelainemateriaalille. Nikkeli-titaani (nitinoli) on nk. muistimetalli. Sillä on kaksi lämpötilariippuvaista muotoa: pehmeä martensiitti ja jäykkä austeniitti. Nitinolista voidaan valmistaa ohutta pehmeää ja taipuisaa lankaa, jonka vetolujuus on suuri. Nitinolin siedettävyys jännekudoksessa on todettu hyväksi, minkä vuoksi se on lupaava materiaali käytettäväksi jännekorjauksissa. Tässä tutkimuksessa kokeiltiin martensiittisen nitinolilangan käyttöä jänteen ydinompeleena ja pintaompeleena. Olettamuksena oli, että nitinolilangalla saadaan kestävämpiä korjauksia kuin nykyään käytössä olevilla langoilla. Tulosten mukaan nitinolilangalla tehdyt korjaukset olivat kestävämpiä, kun niitä verrattiin saman paksuiseen punottuun polyesteriin ja polypropyleeniin. Lisäksi kehitimme kaksi mallia, joiden tarkoituksena oli parantaa nitinolilankasilmukan pitoa jännekudoksesta. Tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla langan otetta jännekudoksesta voidaan parantaa ja langan hyvät vetolujuusominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa. Ensin muutimme langan muotoa perinteisestä yksisäikeisestä pyöreästä monisäikeiseen muotoon. Monisäikeisen langan läpileikkausvoima oli huomattavasti suurempi kuin yksisäikeisen pyöreän langan. Ero oli havaittavissa vain, kun käytettiin lukitsevaa silmukkaa. Tämän jälkeen testasimme neljän perinteisesti käytetyn korjaustekniikan silmukan pitokykyä ja tulosten perusteella kehitimme kaksi uutta silmukkaa. Työssä kehitetyt silmukat pitivät kiinni jänteestä huomattavasti paremmin kuin perinteiset silmukat. Työssä kehitetyillä silmukoilla voidaan optimoida vahvojen ommelainemateriaalien suorituskyky jännekirurgiassa.

Tiivistelmä Tämä tutkimus on osa CHISU -hanketta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla ja ymmärtää kiinalaisten ja suomalaisten yritysten välisen tilaus-toimitusketjun toimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä. Tutkimuksen keskeiset teemat ovat Suomen ja Kiinan välinen liiketoiminta, tilaus-toimitusketjun hallinta sekä kansainvälistymisprosessit. Tutkimus suoritetaan tapaustutkimuksen keinoin, jossa tapauksina ovat neljä suomalaista pk-yritystä. Teoriaosio keskittyy Suomen ja Kiinan väliseen kauppaan, tilaus-toimitusketjuun ja sen hallintaan sekä kansainvälistymiseen. Teorian tarkoituksena on rakentaa viitekehys empiirisen aineiston keräämisen, käsittelyn ja ymmärryksen tueksi. Empiirisen aineiston keräämisessä käytetään teorioiden pohjalta laadittuja haastattelukysymyksiä. Empiirisen aineiston lähteinä toimivat neljä suomalaista pk-yritystä, joista kustakin haastatellaan yhtä henkilöä, joka on hyvin selvillä yrityksen Kiinasta tuontiin, tilaus-toimitusketjuun sekä kansainvälistymiseen liittyvistä asioista. Tutkimustulokset esitetään empiriaosiossa yrityskohtaisesti jakamalla ne edellä mainittuihin tutkimuksen aihealueisiin. Empiriaosion lopuksi esitettävissä käytännön johtopäätöksissä kootaan yhteen haastatteluiden keskeisin anti. Tutkimustuloksissa esitetään kattavat kuvaukset Kiinasta tuonnin hyödyistä, Kiinan ja Suomen välisestä tilaus-toimitusketjusta sekä tapausyritysten kansainvälistymisestä. Tärkeimpänä hyötynä esille nousi hankintakustannusten edullisuus. Tilaustoimitusketjun ja sen hallinnan kohdalla yrityksissä korostettiin lähes yksimielisesti yhteistyön ja kiinalaisten nopean reagoinnin merkitystä toiminnan onnistumisen ja jatkuvuuden kannalta. Kansainvälistymisestä puhuttaessa kaikkien tapausyritysten tavoitteena on lisätä kansainvälisiä liiketoimiaan. Tutkimus tarjoaa tämän vähemmän tutkitun aiheen perustietoja käytettäväksi mahdollisissa jatkotutkimuksissa. Lisäksi se esittää lukuisia hyviä käytäntöjä sekä ongelmia ja keinoja niiltä suojautumiseksi, joista on hyötyä omaa Kiinasta tuontiaan harkitseville suomalaisille pk-yrityksille.