Search

Elämme kuvien ympäröiminä ja jokainen törmää kuviin niin mainosten, taiteen, muodin, elokuvien kuin sosiaalisen mediankin kautta. Digitalisaation myötä visuaalisesta kulttuurista myös puhutaan aiempaa enemmän. Tässä tutkimuksessa kuvat ovat läsnä mainosten muodossa. Tutkimuskysymykseni on, miten chileläisiä naisia representoidaan chileläisten tavaratalojen kuvastoissa. Kuvailen Espanjan siirtomaavallan aikaisten prosessien vaikutusta Latinalaisen Amerikan ja erityisesti Chilen demografisiin tekijöihin ja vastaan tutkimuskysymykseeni etnisyyden, sukupuolen ja toiseuden kategorioiden avulla. Mainosten avulla ylläpidetään valtasuhteita ja tässä tutkimuksessa tarkastelen Espanjan siirtomaavallan aikaisten käytäntöjen ja valtasuhteiden yhteyttä nykypäivän mainosten välittämiin arvoihin ja normeihin Chilessä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytän postkolonialistista teoriaa, joka tuo esiin valtasuhteita ja historiallisia alistamisen mekanismeja. Esittelen myös mainostutkimuksen klassikot ja pohdin mainosstrategioiden rakennetta ja suhdetta yhteiskunnallisiin prosesseihin. Niin postkolonialistiseen teoriaan kuin mainostutkimukseenkin liittyy olennaisesti myös feministinen tutkimus, joka on tuonut esille naisia alistavia malleja sekä postkolonialistisissa yhteiskunnissa että mainosmaailmassa. Tutkimusaineistona käytän kahden chileläisen tavaratalon, Falabellan ja Parisin, virallisia kuvastoja sekä heidän Facebook-sivujensa mainoksia. Aineiston analyysimenetelminä käytän sisällönanalyysia ja semiotiikkaa. Nojaan menetelmien käytössä pääsääntöisesti Gillian Rosen teokseen Visual Methodologies. Tutkimukseni perusteella kolonialismin perintönä jääneet länsimaalaisuuden jäljittely ja valkoisuuden ihannointi ovat rakentuneet mainoksissa hyvin monitahoisesti ja epätasaisesti. Tutkimuksessa selvisi, että tavaratalojen katalogien mainokset luottavat valkoisiin malleihin universaaleina ihmiskehon edustajina, jotka esitetään objektin lailla. Facebook-mainosten kohdalla tavaratalot taas luottavat universaalin valkoisen kehon rinnalla myös aktiiviseen toimijuuteen, jota taas esittää todennäköisemmin mestitsinainen. Naisten esittämisen tavat ovat yhteydessä keskiluokkaiseen kulutusta korostavaan elämäntyyliin.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisissa tilanteissa vaativan erityisen tuen piirissä työskentelevät erityisopettajat kokevat rooliristiriitoja ja rooliepäselvyyttä. Aihe on merkityksellinen, koska rooliristiriitojen ja rooliepäselvyyden on tutkittu aiheuttavan työmotivaation ja työssäjaksamisen heikkenemistä. Erityisopettajan rooliin liittyvien haasteiden ymmärtämisestä voi myös olla hyötyä koulujen toimintakulttuurin kehittämisessä. Tutkittavina oli 21 perusopetuksen vaativan erityisen tuen piirissä työskentelevän opettajan tuottama aineisto. Se koostui täydennyskoulutusta varten syksyllä 2012 kirjoitetuista ennakkotehtävistä, jotka analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Ensin aineistoon tutustuttiin aineistolähtöisesti, minkä jälkeen analyysiä jatkettiin ottamalla käyttöön rooliristiriidan ja rooliepäselvyyden käsitteet, joiden perusteella aineisto lajiteltiin. Lopuksi aineisto järjestettiin teemoiksi. Tutkimuksen tulosten perusteella aineisto painottui voimakkaammin rooliristiriitoihin kuin rooliepäselvyyksiin. Rooliristiriitoja koettiin resurssien ollessa puutteelliset, koulun toimintakulttuurin ollessa ristiriidassa omien näkemysten ja toimintatapojen kanssa, vaikutusmahdollisuuksien ollessa vähäiset, kun omat rooliodotukset itseään kohtaan olivat korkeat ja kun roolilähettäjien nä- kemykset olivat ristiriitaisia. Rooliepäselvyyttä opettajat kokivat ollessaan epä- varmoja omasta roolistaan suhteessa yhteistyökumppaneihin tai siitä, kuinka tukea oppilaita. Lisäksi rooliepäselvyyttä koettiin ohjeistusten ollessa puutteellisia ja omaan rooliin kohdistuessa muutoksia.